Monthly Archives: heinäkuu 2016
Jäälinjärven kalaston rakenne tervehtyy
Jäälinjärven kalastustutkimuksen kenttätyöt on tehty. Vaikka tutkimustulokset analysoidaan ja raportoidaan vasta myöhemmin, jo karkean tarkastelun perusteella kalaston rakenteen havaitaan muuttuneen terveemmäksi vuoden 2011 jälkeen, jolloin edellinen virallinen tutkimus on tehty. Särkien yksilömäärä ja biomassa ovat pienentyneet. Erityisen merkittävä muutos on nuorimmissa ikäluokissa: pieniä särkiä saatiin vain muutama, kun pääosa särjistä oli 3-4 vuoden ikäisiä. Petokalakokoisia ahvenia (yli 15 senttiä) saatiin hyvin. Lahnaa saatiin vain vähän. Järven kannalta tulos on hyvä. Suuret ahvenet kiinnostavat kalastajia pitävät särkikantaa kurissa. Lahna taas on pohjaravinnon käyttäjä, joka edistää voimakkaasti järven sisäistä kuormitusta pöyhimällä pohjaa ja vapauttamalla sieltä ravinteita. Yksi lähes kolmikiloinen hauki tuli saaliiksi. Tämä ei kuvasta järven haukikantaa, sillä suuria kaloja ei yleensäkään tutkimusverkoilla saada. Saalista saatiin kahtena yönä kaikkiaan runsaat 15 kiloa. Kalansaaliin perusteella järveä ei voida pitää rehevänä.
Kalastustutkimus käynnistyi
Jäälinjärven kalaston tämänhetkinen rakenne selvitetään. Tutkimus tehdään Nordic-koeverkkosarjalla. Kolmenkymmenen metrin mittaisessa verkossa on kaksitoista eri silmäharvuutta viiden ja viidenkymmenenviiden millin välillä. Veteen on laskettu kuusi verkkoa, ja ne ovat vedessä kaksitoista tuntia. Tutkimus toistetetaan seuraavana yönä. Saaliskalat mitataan ja punnitaan lajeittain.
Edellinen raportoitu tutkimus on tehty vuonna 2011. Nyt tehtävä tutkimus tehdään mahdollisimman hyvin vertailukelpoisella tavalla, jotta muutokset kalaston rakenteessa saataisiin selville. Yhdistys on pyytänyt särkikaloja vuodesta 2011 alkaen yli seitsemäntuhatta kiloa. Tutkimuksen asiantuntijatyöt tekee Jomiset Oy. Verkkojen lasku ja nosto sekä saaliskalojen käsittely tehdään talkootyönä.
Rantapohja ihmettelee kiintoaineen suurta määrää
Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälinjärvi-jutulla. Pääsisältö on valuma-alueelta purkautuvan kiintoaineen suuri määrä. Artikkelissa todetaan lisäksi, että tulevan veden ravinteet ovat vähentyneet ja ahvenet kasvaneet. Kaikki valuma-alueelle suunnitellut vesienhoitorakenteet on nyt tehty. Seuranta jatkuu ja uusia keinoja kehitetään. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja 190716.
Riistapelto Kalamäkeen
Kiimingin Erä kunnosti riistapellon Kalamäkeen kosteikon virtausuomasta kaivettujen maiden läjitysalueelle. Peltoon kylvettiin kauraa, naurista, rehukaalia ja rehurapsia. Näkyvälle paikalle asetettiin myös nuolukivi.
Bioremeditaatiotutkimuksen kenttätyöt alkoivat
Bioremeditaatiotutkimukseen tarvittavien rakennelmien teko käynnistyi hoitosillan välitukien asentamisella Kalamäen kosteikon virtausreitille. Tutkimuskohteen uomaa jouduttiin myös muotoilemaan jonkin verran, ja siitä aiheutui lyhytaikaista samentumista työn aikana. Sateiden myötä virtaus oli juuri noussut harmittavan suureksi, mikä lisäsi samentuman leviämistä. Valuma-alueelta tulevaan muuhun kiintoainekuormitukseen verrattuna samentuman vaikutus on hyvin pieni.
Tutkimusrakenteet käyvät ilmi oheisesta kuvasta. Rakenteet tehdään kuluvana kesänä lähinnä talvitestausta varten. Joillekin tutkimuslautoille istuteaan kasveja tänä kesänä, mutta varsinainen tutkimus tehdään kesällä 2017. Tutkimuksella on tarkoitus saada tietoa eri kasvien kyvystä poistaa ravinteita vedestä, kun juuret ovat vapaasti vedessä ja vesi virtaa juurten kautta. Tutkimus valmistuu vuoden 2018 lopulla.