Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuksia analysoitu — ei aihetta huoleen

 

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ry teetti pistokokeena analyysin muutamien Jäälinjärven haukien ja ahventen elohopeapitoisuuksista. Kalat olivat ruokakalakokoisia.  Sekä hauilla että ahvenilla pitoisuudet olivat tasolla 0,2 – 0,3 milligrammaa (mg) elohopeaa kilossa (milligramma on gramman tuhannesosa ja 1 mg/kilo vastaa kilon miljoonasosaa). Pitoisuudet alittivat selvästi Suomessa ja EU:ssa käytössä olevat elintarvikekalan raja-arvot, jotka ovat hauelle 1,0 mg ja ahvenelle 0,5 mg elohopeaa kilossa.

Tämän pistokokeen perusteella Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuudet ovat tavanomaista tasoa ja kaloja voi hyvin käyttää ravinnoksi. Hyvin suurissa hauissa pitoisuudet ovat korkeampia. Siksi ne voisi vapauttaa takaisin veteen, mikä olisi myös kalastonhoidollisesti järkevää. 

Tehdyillä vesienhoidon toimenpiteillä on parannettu merkittävästi Jäälinjärven veden laatua sekä kalaston rakennetta. Se, että kalojen elohopeapitoisuudet asettuivat hyväksyttävälle tasolle, on myönteinen lisä järven kalastusarvolle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aikoo seurata myöhemminkin kalojen elohopeapitoisuutta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.         

Sateet nostivat suuren tulvan

Viime päivien sadejakso ja aiemmin sataneen lumen sulaminen kasvattivat Jäälinjärveen tulevien vesien virtaamat kevättulvien tasolle. Jäälinjärveen tulee tällä hetkellä vettä noin kolme kuutimetriä sekunnissa ja sieltä poistuu noin kaksi. Järven pinta on noussut jopa kymmenen senttiä vuorokaudessa. Vesipinta on nyt lähes 70 senttiä korkeammalla kuin matalimmillaan kesällä.

Korteojan uoma tulvii yli äyräiden. Kuvassa Korteojan kosteikon pato on piiloutunut ”tulvametsön” taakse.

Saarisenoja tulvii vaellusreitille.

Kaleva hehkutti Jäälin omatoimisuutta

Kaleva täytti lähes koko etusivun ja yhden aukeaman Jäälin aktiivisuusteemalla. Pääosassa ovat Jäälinjärven kunnostus ja vaellusreitti Jäälistä Koiteliin. Hankkeet koulun oppimisympäristönä todetaan. Myös yhdistysten yhteistoiminta mainitaan. Omatoimihankkeiden kustannustehokkuus tuodaan esiin; samoin yhteistoiminta Oulun kaupunkiorganisaation kanssa. Juttua on elävöitetty runsaalla kuvituksella. Lehtileikkeet voit katsoa täältä: Kaleva 121020

Jäälinjärven vesi kelvollista vaikka kesä oli kaksijakoinen

Jäälinjärven taannoiset perusongelmat – sinilevä ja limalevä – pysyivät poissa myös kuluneen kesän. Sinilevähaittaa on ollut viimeksi vuonna 2015. Alkukesällä järven vesi oli hämmästyttävän kirkas ja väriarvot mittaushistorian pienimmät. Heinäkuussa satoi normaaliin verrattuna kaksi ja puolikertaisen määrän. Sateiden tummentama tulovesi tummensi myös järviveden. Veden väriarvot voit katsoa täältä: Veden väri per 070920. Muuten veden laatu pysyi hyvänä. Oulun uimavesien vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli parhaimmistoa.

Järven veden tummuus johtuu tuloveden korkeasta rautapitoisuudesta. Raudan kulkeutuminen on massiivista. Vieläkään ei ole saatu aikaan kunnollista tieteellistä tutkimusta raudan käyttäytymisestä vesistössä. Tutkijat ovat kuitenkin tiedostaneet ongelman ja sen ratkaisemisen tarpeesta aletaan olla yhtä mieltä.

Näköalanurkka Kokkoniityn kosteikolle

Koiteli-reitille on valmistunut uusi taukopaikka, näköalanurkka. Se sijaitsee Kokkoniityn kosteikon reunalla. Paikalla on infotaulut Kokkojärvenniityn historiasta, Kokkoniityn kosteikosta sekä pehmeikölle rakennetun ”kelluvan” pitkoksen rakenteesta ja rakentamistavasta. Jääli – Koiteli -reitti on linjattu kolmen vesienhoitokosteikon kautta. Reitin rakenteista puuttuu vielä kaksi siltaa, noin 30 metriä pitkosta ja opastaulut. Niiden valmistuttua koko reitti on läpikuljettavissa.

Taukopaikalta avautuu näkymä kilometrin mittaiselle suoniittyalueelle sekä Kokkoniityn kosteikolle.

Yhdistys kiinnitti Näppärinkankaan kaavoituksessa huomiota raudan kulkeutumiseen

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti palautteen Jäälin Näppärinkankaan kaavoitusta koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Palautteessa muistutetaan siitä, että kaavan toteuttaminen johtaa aikanaan kuivatustarpeisiin, mistä puolestaan seuraa raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Sen vuoksi rautakysymys tulee ottaa huomioon jo kaavoituksessa. Hulevedet on syytä johtaa imeytykseen kaikkialla missä se on mahdollista. Niiltä osin kuin tämä ei onnistu, on varattava riittävät alueet hulevesin käsittelyyn ennen niiden johtamista vesistöön. Yhdistys tarjoaa kokemuksensa kaavoitushankkeen käyttöön. Palautteen voit lukea täältä: Näppärin kaava palaute 250920 .

Rautalietteen pumppausta Kokkohaaran lietealtaasta

MunOulu ja Rantapohja kirjoittivat kaupunginhallituksen vierailusta

Kaupunkilehti MunOulu on haastatellut kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Jäälin vierailusta. Hän kertoo yllättyneensä positiivisesti näkemästään ja aikoo tulla sinne uudelleen yksityisesti. Hän innostaa myös muita rakentamaan vastaavia virkistysmahdollisuuksia yhdessä. MunOulun jutun voit lukea täältä: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/oulun-kaupunginhallitus-jalkautui-jaaliin-yhdistysaktiivit-toivoivat-yhteistyon-tiivistamista-kaupungin-kanssa. Myös Rantapohja julkaisi pikku uutisen vierailusta. Rantapohjan juttu löytyy täältä: Rantapohja 240820

Kaupunginhallitus hämmästeli Jäälin omatoimihankkeita

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja neljä jäsentä tutustui Jäälin vesienhoitoon ja Kalamäen luontorakenteiden keskittymään: lintutorniin, laavuun, näköalatasanteesen ja pyörätuolireittiin. Vaikka vieraat olivat jo aiemmin kuulleet ja lukeneet Jäälin kunnostushankkeista, useat ilmaisivat hämmästyksensä kohteiden suuresta mittakaavasta. Paljon keskustelua käytiin mm. rautailmiöstä, joka koskettaa myös Oulun kaupungin kunnostushankkeita. Hallituksen jäsenille painotettiin omatoimihankkeiden kustannustehokkuutta. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että asioita opittaisiin tekemään yhdessä kaupunkiorganisaation kanssa.  Isännät toivat esiin myös Jäälin monipuolisuutta asuinpaikkana ja tähdensivät, että kaavoituksella tulee huolehtia siitä, että koulussa riittää oppilaita tulevinakin vuosina.

Kaupunginhallitus sai informaatiota vesienhoidosta Kalamäen lintutornilla

Tulvasillalla keskusteltiin rakentamisen kustannustehokkuudesta

Kh:n puheenjohtaja MIrja Vehkaperä ja jäsen Matias Ojalehto Järvialtaalla.

Lisää kuvia voi katsoa linkistä:  https://onedrive.live.com/?authkey=%21AuV30u5JTC4kakg&cid=AD091B02541609FD&id=AD091B02541609FD%2124837&parId=AD091B02541609FD%2124819&o=OneUp

Koulukkaat kalaretkellä

Jäälin koulun 3. ja 4. luokkien oppilaat tutustuivat kaloihin Jäälinmajalla. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys näytti mm. kalojen perkausta ja esitteli kalan anatomiaa. Myös järven kunnostus ja Koiteli-reitti olivat esillä. Markku Vuolteenaho raportoi päivästä näin:

”Monikymmenpäinen, iloinen Jäälin koulun oppilaiden joukko opettajineen vietti kalapäivää Jäälin majan rannassa aamupäivällä perjantaina 18. syyskuuta tuulisessa syyssäässä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen talkoolaiset esittelivät kalastusta, kalan käsittelyä ja anatomiaa sekä Jäälin vesienhoitotyötä. Oppilaita kiinnosti erityisesti kalan perkaus, käsittely ja rakenteen esittely. Koiteli-reitin rakentaminen sekä sen tarjoamat mahdollisuudet olivat esillä toisessa pisteessä. Oppilaille tarjottu kalastusmahdollisuus ei tuottanut toivottua saalista, ehkä kiireisen aikataulun vuoksi. Etukäteen pyydettyjä särkiä ja ahvenia oli toki altaassa katseltavina. Makkaranpaisto ja eväiden nauttiminen nuotion tuoksussa kruunasivat kalapäivän.”

Hauki kiinnosti Ismo Karhun käsittelyssä.  Kuvat: Sanna Alalauri

Vesienhoitotoimikunta kokoontui

Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti kokouksen kahden vuoden tauon jälkeen. Toimikunta kävi aluksi Kalamäen kosteikolla, tutustui Kalamäen alueen luontorakenteisiin ja uuteen ilmeeseen ja vieraili Järvialtaalla. Kokous pidettiin Jäälinmajalla. Toimikunta arvioi, että Jäälinjärven kunto alkaa olla lähellä tavoitetilaa, ja hoidossa ollaan siirtymässä ylläpitovaiheeseen. Veden väriin voimakkaasti vaikuttavaa raudan kulkeutumista ei ole saatu hallintaan. Raudan prosessit vesistössä ja maaperässä ovat erittäin monimutkaiset, ja koko ketjun hallitsevia asiantuntijoita on Suomessa hyvin vähän. Yhdistys jatkaa pyrkimystään rautaan liittyvien ilmiöiden selvittämisessä yhteistyössä tutkijoiden ja viranomaisten kanssa. Kokousmuistion voit lukea täältä: Tmk kokous 1-2020 muistio 150920.

Vesienhoitotoimikuntaan on kutsuttu asiantuntijoita mm. ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Oulun yliopistosta ja Oulun kaupungista ja ympäristötoimesta. Lisäksi toimikuntaan on kutsuttu mm. Kiimingin jakokunnan ja Kellon kyläyhdistyksen edustajat.

Väriero uuden Järvialtaan ja Jäälinjärven veden välillä on suuri. Järvialtaan tarkoitus on pidättää tuloveden mukana järveen kulkeutuvaa kiintoainetta.

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: