Katse vesiin -seminaarissa monipuolinen kattaus – myös RautaVirta-tutkimus sai näkyvyyttä

Metsäkeskuksen hallinnoiman KatseVesiin -hankkeen metsänkäsittelyaiheinen seminaari sai hyvän vastaanoton. Paikalle tuli kuutisenkymmentä osanottajaa, joiden suhde metsään on monipuolinen: metsänomistajia, tutkijoita ja asiantuntijoita eri organisaatioista, metsäpalveluyrityksiä, vesiensuojelu- ja kunnostusorganisaatiota sekä muuten metsäasoista kiinnostuneita. Seminaari esitteli toimintatapoja ja toimenpiteitä, joilla metsätalouden ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Uusia työkaluja kehittyy koko ajan erityisesti nopeasti karttuvan, kaikille avoimen tiedon pohjalle.

Elina Raumanni Oulun yliopistosta esitteli viime syksynä päättynyttä Jäälin RautaVirta -tutkimusta. Sen tavoiteena oli Jäälinjärveen tulevan veden rautakysysymysten kokonaisvaltainen tarkastelu. Vesistöön päässeen raudan pidättäminen osoittautui hyvin vaikeaksi. Päätelmäksi tuli, että ensisijaisesti tulisi pyrkiä estämään raudan liikkeellelähtöä maaperästä. Sitä edistävät toimet ovat hyvin samansuuntaisia kuin muutkin metsästalouden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävät toimet.

Katse Vesiin -hanke järjestää maastokäynnin Jäälin vesienhoitokohteille 13.8.2024. Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti metsänomistajille mutta on avoin kaikille metsätaloudesta ja sen vesistövaikutuksista kiinnostuneille.

Yhdistys jätti lausunnon Kuusamontien YVA-ohjelmasta

Valtatien 20 parantamista koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelmaluonnos on nähtävillä, ja siitä voi antaa lausuntoja. Yhdistys muistutti Jäälin alueella ja muuallakin Oulun seudulla esiintyvästä massiivisesta rautaongelmasta, johon ei ole löydetty käyttökelpoista ratkaisua. Koska tien rakentamisessa tulee esiin välttämättömiä kuivatustarpeita, yhdistys esittää lausunnossaan, että kaikkia kuivatuskohteita käsitellään potentiaalisina HASU-maina (happamat sulfaattimaat) ja että kuivatusvedet käsitellään ennen niiden johtamista vesistöön. Yhdistys ilmoittaa myös olevansa käytettävissä vaikutusarvioita laadittaessa. Lausunnon voit lukea täältä.

Myös MunOulu kertoi Jäälimajan ostohaluista

Jutun voit katsoa täältä: https://www.munoulu.fi/luonto-ymparisto/kiimingin-jaalin-vesienhoitoyhdistys-haluaa-ostaa-jaalinmajan/

Kaleva ja Rantapohja uutisoivat Jäälinmajan ostotarjouksesta

Vesienhoitoyhdistyksen ostotarjous Jäälinmajasta kiinnosti mediaa. Sekä Kaleva että Rantapohja uutisoivat asiasta, molemmat aluksi nettiuutisena ja myöhemmin printtilehdessä. Rantapohjan uutinen on hieman laajempi kuin Kalevan. Jutut näet tästä:

Yhdistys teki ostotarjouksen Jäälinmajasta

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen hallitus piti kokouksen (3/2024) vuosikokouksen jälkeen. Saatuaan vuosikokoukselta valtuudet hallitus päätti tehdä välittömästi Oulun kaupungille valmistelemansa ostotarjouksen Jäälinmajasta. Oulun kaupungin voimassa olevan myyntikäytännön mukaan myynnistä päätetään kohdekohtaisesti yhdyskuntalautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa (www.ouka.fi/myytavat-rakennukset/myyntikaytanto). Yhdistys julkaisi myös asiasta tiedotteen.

Vuosikokous valtuutti hallituksen ostamaan Jäälinmajan

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuosikokous pidettiin Jäälinmajalla 25. maaliskuuta. Kokoukseen osallistui 17 jäsentä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi asialistalla oli iso asia: Jäälinmajan hankinta yhdistyksen omistukseen. Kokous kannatti yksimielisesti tarjouksen tekemistä ja antoi hallitukselle valtuudet myös kaupantekoon.

Jäälinmajan alueen uusi asemakaava on lainvoimainen. Kaava sisältää pienehkön liikerakennustontin ja sitä ympäröivän puisto- ja uimaranta-alueen. Oulun kaupunki on päättänyt myydä alueella olevan, vuonna 1984 rakennetun Jäälinmajan. Yhdistyksen tavoitteena on, että Jäälinmajalla jatkossa harjoitettava toiminta on sopusoinnussa ympäröivän puisto- ja uimaranta-alueen yleisen käytön kanssa ja tukee sen asemaa tuottamalla kokoontumis- ja virkistyskäyttöpalveluita.

Kokouksen pöytäkirja on liitteenä.

Kuusamontien YVA on käynnistynyt

Valtatien 20 parantamista koskeva ympäristövaikutusten arviointi on käynnistynyt. Arviointiohjelmaa esitellän Jäälin monitoimitalossa 4. huhtikuuta klo 17. Lausuntoaika päättyy 19. huhtikuuta. Yhdistyksen kannalta kiinnostavaa on, miten kuivatus toteutetaan niin, ettei rautaongelmaa pahennettaisi. YVA-arviointiohjelma avautuu tästä linkistä: Lausuntopyyntö_Valtatie_20_arviointiohjelmasta.pdf(~109 Kt).

Keskusteluja kalakuvien äärellä

Talven paras sää suosi Jäälin talvitapahtumaa. Ohjelma oli monipuolinen lasten hiihtokilpailuista poroajeluihin ja pilkkikilpailuihin. Osallistujia olikin satamäärin. Vesienhoitoyhdistys esittäytyi kalateemalla laittamalla esille kuvia Jäälinjärven saaliskaloista, hoitokalastuksesta ja tutkimustuloksista. Kuvien äärellä on luontevaa käydä keskusteluja Jäälinjärven tilasta ja kunnostuksista. Järven kalakanta on nyt hyvä. Tämä ei näkynyt hyvin pilkkisaaliissa, mutta sijoitukset saatiin kuitenkin ratkotuksi.

Latukirkko keräsi ennätysosanoton

Kalamäessä järjestetty, jo perinteeksi muodostunut latukirkko onnistui suorastaan yli odotusten. Paikalle tuli viisikymmentä osallistujaa. Tapahtuma järjesettiin nyt kolmatta kertaa yhteistyössä vesienhoitoyhdistyksen ja seurakunnan kanssa. Yhdistys järjesti puitteet ja keitti nokipannukahvit. Seurakunta tarjosi kahvileivät ja makkarat. Sää oli mitä suosiollisin: nollakeli, ohutta pilviharsoa, tyyntä…

Syksyisin Kalamäessä järjestetty ruskakirkko on myös saanut hyvän vastaanoton. Perinteeksi muodostuneita tapahtumia jatkettaneen myös tulevaisuudessa.

Vesistöön päätyvä rauta on monimutkainen kysymys

Hiljattain päättyneen RautaVirta-tutkimuksen asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan tutkimuksen tuloksia yhdessä Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistyksen hallituksen kanssa. Tutkimuksessa on hankittu kaikki tieto, mitä vesistöstä on saatavissa mittaamalla erilaisia parametreja. Päätelmät eivät ole yksiselitteisiä varsinkaan, kun niitä verrataan muihin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Olosuhteet ovat erilaisia, ja niiden muuttuessa rauta voi käyttäytyä aivan toisin. Keskeinen tekijä on bakteeritoiminta. Sitä ei tässä työssä tutkittu eikä sen tutkiminen ole helppoa.

Seminaarin osanottajat pitivät tärkeänä, että tutkmusraportissa esille tuotu koeala saataisiin toimintaan. Koealan suunnitelmissa on pienentää kuivatusta ojia padottamalla ja kompensoida vaikutuksia tuhkalannoituksellla. Koelalan pitkäaikaisella seurannalla saataisiin tietoa sitä, miten pohjaveden pinnan palauttaminen lähemmäksi luonnontilaa vaikuttaisi yhtäältä puuston kasvuun ja toisaalta ympäristöön.

Laajemmasta näkökulmasta ideoitiin monipuolista tutkimuskokonaisuutta, johon osallistuisi yliopiston lisäksi useita tutkimuslaitoksia. Tutkimuksen kohteena olisivat erityisesti rautaprosessit paitsi metsätalousaluelilla myös infrarakentamisessa. Yliopiston edustaja kutsuu koolle ideointipalaverin lähitulevaisuudessa.

Kuva RautaVirta -tutkimuksen päätöstilaisuudesta. Markku Vuolteenaho.