Koulun kalapäivä pitää säänsä ja suosionsa!
Periteinen koulun kalapäivä järjestettiin jälleen Jäälinmajalla aurinkoisen sään helliessä 22. elokuuta. Vieraina olivat Jäälin koulun kolmas ja neljäs luokka ja kaksi erikoisluokkaa opettajineen, yhteensä noin 180 lasta ja aikuista. Ohjelmassa oli mm. kalan anatomiaa ja perkausta, ongintaa ja tietovisa sekä järven ”elämän” kertausta. Kalapäivä on aina kiinnostanut oppilaita.
Joni Meriläisen kalan anatomia- ja perkausrasti kannusti lähempään tarkasteluun!
Kuvat: Sanna Alalauri
Jäälinmaja kiinnosti rastisuunnistajia
Jäälin keskeiset toimijat esittäytyivät jääliläisille eri puolille kylää sijoitetuilla rasteilla. Vesiehoitoyhdistys tapasi jääliläisiä Jäälinmajalla ja esitteli yhdistyksen lisäksi Jäälinmajan tiloja. Samalla alueella esittäytyivät myös Jäälin Leijonat ja Eläkeliiton Kiimingin osasto. Yhdistyksen rastilla kävi noin neljäkymmentä vierasta, jotka edustivat laajaa ikäjakaumaa. Palaute oli positiivista. Kaikki rastit kiertäneet saivat osallistua arvontaan, jonka pääpalkintona oli saunailta Jäälinmajan rantasaunalla.
Jäälinmajan uimaranta-alue siirtyy yhdistyksen hoitoon ja hallintaan – käyttö monipuolistuu
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ja Oulun kaupunki ovat allekirjoittaneet sopimuksen Jäälinmajan uimarannasta ja siihen kuuluvasta alueesta. Yhdistys ottaa vastuun uimarannan toimiminnasta, pitää kunnossa siihen liittyvät rakenteet sekä huolehtii alueen ylläpidosta. Vastaavasti yhdistys voi käyttää aluetta monipuolisemmin kuin tähän asti ja hyödyntää myös pienen, asemakaavassa määritellyn rakennusoikeuden. Uimaranta-alue liittyy yhdistyksen tähän asti hallitseviin alueisiin, jotka yhdessä muodostavat Jäälinmajan alueen toimintakokonaisuuden. Alueen käyttöä voidaa nyt suunnitella yhtenä kokonnaisuutena.
Toiminta-alueen ylläpito- ja hoitokustannukset katetaan järjestämällä alueella juhlatapahtumia, kokouksia, välinevuokrausta tai muuta vastaavaa pienimuotoista kaupallista toimintaa. Piremmän aikavälin tavoitteena on lisätä resursseja vesienhoitoon ja muuhun luontoympäristön parantamiseen asukkaiden viihtyisyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi.
Sopimuksesta on julkaistu Oulun kaupungin ja yhdistyksen yhteinen lehdistötiedote.
Jäälinmajan uimaranta. Kuva: Kari Arontie
Lehdistötiedote 24.9 2026
Hallitus päätti parantaa Jäälinmajan palveluvarustusta
Jäälinmajan kunnostusta jatketaan parantamalla tarjoilutilan tasoa. Nykyinen keittiö on pieni ja epäkäytännöllinen. Lisää tilaa saadaan poistamalla päärakennuksessa sijaisevat sauna- ja pesutilat. Hallitus päätti keittiötilan palveluvarustuksesta: tila toteutetaan ns. lämmityskeittiöksi; ts. tiloissa tarjoillaan pääasiassa muualla valmistettuja tuotteita. Valmistelu- ja tarjoilutila on Jäälinmajan tiloja vuokraavien käytettävissä. Yhdistys ei harjoita kyseistä toimintaa itse.
Hankkeesta laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma ja kustannusarvio, minkä jälkeeen hankkeelle haetaan Leader-avustusta. Kunnostustyö tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa työmaatila suljetaan tiiviisti Jäälinjärvi-salista ja nykyisestä keittiöstä, jolloin näiden tilojen käyttöä voidaan jatkaa. Erottava seinä avataan vasta toisessa vaiheessa.
Hallitus hyväksyi osaltaan Jäälinmajan uimarantaa koskevan sopimuksen. Nevottelutuloksen mukaan yhdistys tulee uimarannan ylläpitäjäksi Oulun kaupungin sijaan. Sopimus tulee voimaan sen jälkeen kun kaupunki on sen hyväksynyt ja sopimus molemmin puolin allekirjoitettu.
Kokouspöytäkirjan voit lukea täältä:
Järvi tuli maalle!
Pitkän niukkasateisen kauden jälkeen vettä satoi yli tarpeen: 240 milliä kahdessa viikossa! Tulovirtaama Jäälinjärveen nousi suurimpien kevättulvien tasolle. Järven vedenpinta nousi 98 senttiä ja aiheutti ongelmia ja yllätyksiä rannankäytössä. Esimerkiksi Jäälinmajan uimarannan pukukopit ovat vesialueella ja osa muutakin aluetta veden valtaamana. Tulva kääntyi laskuun 23. elokuuta. Kesäaikaan näin suuri veden määrä on täysin poikkeuksellista. Kevättulvalla toki vesi on käynyt useasti korkeammallakin, mutta siihen osataan varautua toisin kuin tällaiseen yllätykselliseen ja nopeasti nousseeseen kessätulvaan.
”Kaikki” tutkimuslaitokset ja keskeiset viranomaiset kokoontuivat Kalamäkeen pohtimaan mustaliuskeita
Ennennäkemätön asiantuntijajoukko kokoontui Jäälin Kalamäkeen Geologian tutkimuskeskuksen koolle kutsumaan seminaariin, joka keskittyi mustaliuskeisiin. Tapahtumaan osallistui järjestäjien lisäksi edustajia Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Oulun yliopistosta, Oulun kaupungilta, Oulun seudun ympäristötoimesta, Suomen metsäkeskuksesta Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksesta, Ramboll Finlandista sekä Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä. Tapahtumapaikkana toimi jääliläisten yhdistysten laavu Kalamäen kosteikon rannalla.
Tapahtuman keskiössä oli meneillään oleva SOLMU-projekti. Siinä tavoitteena on mustaliuskeiden esiintymisalueiden tunnistaminen kalliossa, maaperässä ja pintavesissä sekä haittavaikutusten määrittäminen mm. vesistöissä. Jäälissä meneillään on lisäksi muita tutkimuksia, joissa selvitetään mm. maaperässä tapahtuvia prosesseja (”Rautaturve”) sekä uusia biopohjaisia ratkaisuja raudan kulkeutumisen vähentämiseen (”MOREVA”). Tutkimusalueena Jäälinjärven valuma-alue kiinnostaa, koska siellä esiintyy mustaliuskeita, maaperä alueella on monimuotoista ja pienipiirteistä, ainoa merkittävästi vaikuttava maankäyttö on metsätalous ja tietopohja on laaja useiden aiempien tutkimusten ansiosta.
Mustaliuskeet sisältävät rikkiä, joka hapettuessaan rikkihapoksi liuottaa mm. metalleja kuten rauta. Jäälinjärven valuma-alueella hapettuminen johtuu pääasiassa pohjavedenpinnan laskusta ojitusten seurauksena. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän happamoitumista ja haitta-aineiden kulkeutumista. Jäälinjärveen kulkeutuu rautaa tulovesien mukana satoja kiloja päivässä. Tämä pitää järven veden tummana ja sameana. Laskeutukseen perustuvat menetelmät raudan vähentämiseksi järven tulovesistä eivät ole tuottaneet riittäviä tuloksia.
Sateet tulivat – vedet nousivat
7. – 12. elokuuta sademittariin kertyi vettä täydet sata milliä. Tulovirtaama Jäälinjärveen nousi muutamassa päivässä kevättulvan tasolle, jopa hiemen suuremmaksi. Toki on muistettava, että kevättulvaa ei tänä vuonna oikeastaan ollut kun luntakaan ei ollut. Sateiden seurauksena Jäälinjärven pinta nousi 43 senttiä kesän minimistä.
Jäälinjärven vesi on koko alkukesän ollut hyvin läpinäkyvää. Kovat sateet tummensivat taas veden – kuten aina. Sinilevä- tai limalevähaittaa ei ole ollut, suuria kaloja on tullut ja uimaveden laatu on parasta Oulussa. Kokonaisuutena Jäälinjärven tila on hyvä.
Kalaa Jäälinjärvestä
Jäälinjärven kalakanta on hyvässä kunnossa. Erityisesti isot kalat ilahduttavat.
Kilon ahven.
Yli viiden kilon hauki
Järvialtaan puomia vahvistetaan
Jäälinjärven yläpään laskeutusaltaaksi erottavan seinämän kannatusrakenne ei ole kestänyt luonnovoimia vastaan vaan vaatii vahvistusta. Alkuperäinen kannatuspuomi on koottu ruuveilla kahdesta lankusta, joiden välissä on finfoam-kevennys. Ruuvikiinnitys ei ole kestänyt aallokon jatkuvaa vaikutusta. Puomi vahvistetaan sitomalla tukeista koottu puomilitka tiukasti alkuperäiseen puomiin sidontaliinoilla. Puomin tehtävä on kannattaa laskeutusaltaan seinämänä toimivaa suodatinkangasta. Suodatinkankaan alareuna on painotettu pohjaan kettingillä
Laskeutusaltaana toimivan Järvialtaan pinta-ala on 3,5 hehtaaria. Allas on ylivoimaisesti tehokkain rakenne vähentämään valuma-alueelta Jäälinjärveen kulkeuvaa rauta-humus -kiintoainetta. Vahvistustukit on saatu lahjoituksena Oulun diakonissalaitokselta.
Rantapohja hoksautti Jäälinjärven veden hyvästä laadusta
Rantapohja nosti näkyville Jäälinjärven veden hyvän laadun ”Ookko nää kuullu” -kokoelmassaan
