Järvi tärkeä vetovoimatekijä

Jäälin asukastoimijat järjestivät brändiwebinaarin 28. huhtikuuta. Kiinteistövälittäjä Riitta Snellmanin puheenvuorossa tuli esiin, että Jääli on noussut viidenneksi halutuimmaksi omakotialueeksi Oulussa. Hänen mukaansa Jäälinjärven kunnostus tässä on ollut iso tekijä, ja useat asiakkaat puhuvat siitä. Rantapohja täytti Jäälin brändäyksellä etusivun ja pääuutissivun. Jutun voit lukea täältä: https://www.rantapohja.fi/jaali/asuinalueen-brandays-tuottaa-jaalissa-tulosta-rantapohjan-alueen-keskukset-ovat-haluttuja-omakotiasumisen-alueita/

Raudan merkitystä ei ole tunnistettu vuosille 2022 – 2027 laaditussa vesienhoitosuunnitelmassa

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti laajan ja yksityiskohtaisen lausunnon nähtävillä olevaan Oulujoen – Iijoen veisenhoitosuunnitelmaan. Lausunto koskee Kalimenjokea, jonka valuma-alueeseen myös Jäälin vedet sisältyvät. Lausunnossa on todettu, että korkea rautapitoisuus on mitä ilmeisin syy jokiekosysteemin vajavaiseen toimintaan. Yhdistyksen mielestä rauta-/mustaliuskekysymys ei ole hahmottunut suunnitelmassa oikein. Tästä johtuu, ettei suunnitelmassa ole myöskään esitetty tehokkaita toimenpiteitä rautaongelman hillitsemiseen. Metsätalousalueilla toimenpiteet tulee suunnitella yhteistyössä metsänomistajien ja heitä edustavien tahojen kanssa. Lausunnon voit lukea täältä: https://vesienhoitoyhdistys.files.wordpress.com/2021/04/vhs-lausunto-260421.pdf.

Vesienhoitosuunnitelma perustuu EU:n vesipuitedirektiiviin. Suunnitteluprosessi käydään läpi joka kuudes vuosi.

ELY-keskus järjestää koekalastuksen Jäälinjärvelle

ELY-keskus on tilannnut ProAgrian kalatalouskeskukselta Jäälinjärven koekalastuksen. Tutkimus tehdään kahtena yönä ja koeverkkoja lasketaan 8 kpl/yö, yhteensä 16 kpl. Tuloksia verrataan aikaisempiin Jäälinjärvessä tehtyihin koekalastuksiin (2011, 2014 ja 2016) sekä tarkastellaan aineistoa kalaston ekologisen luokittelun näkökulmasta. Tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin mukaan lukien vuoden 2016 koekalastuksen tulokset. Koekalastuksesta laaditaan raportti, joka sisältää menetelmäkuvauksen, tulokset ja niiden tarkastelun sekä toimenpidesuositukset.

Tulva kääntyi jo laskuun

Talven lumimäärä oli kohtalaisen runsas. Jos se olisi sulanut nopeasti, tulva olisi voinut olla melko suuri. Nyt lumi on sulanut vähitellen, kun yöpakkaset ovat sitä jarruttaneet. Vesisateitakaan ei juuri ole ollut. Niinpä Jäälinjärven pinta kääntyi laskuun jo viikonvaihteessa. Vedenpinnan maksimikorkeus vastasi suunnilleen viime vuosien keskiarvoa. Viime keväänä tulva jäi noin 20 senttiä matalammaksi, kun lumet sulivat pitkin talvea. Tulva tuskin enää nousee, kun ennusteiden mukaan yöpakkaset jatkuvat eikä suuria sateita ole tulossa.

Linnunpöntöt Rantapohjassa sukupolvikokemuksena

Rantapohja korosti Jäälin koulun ja vesienhoitoyhdistyksen yhteistyötä, joka tällä kertaa ilmeni linnunpönttöprojektina. Lue juttu täältä: https://vesienhoitoyhdistys.files.wordpress.com/2021/04/rantapohja-200421.pdf

Linnunpöntöt komeasti Kalevassa; myös Jäälinjärvi liittyi juttuun

Kaleva kertoi näyttävässä jutussaan koulun ja vesienhoitoyhdistyksen monivuotisesta yhteistyöstä ja luettelee myös Kalamäen luontorakenteet. Varsinaisen aiheen – linnunpönttöjen asentaminen oppilaidan kanssa – lisäksi Kaleva on tehnyt erillisen jutun otsikolla ”Jäälinjärven tila on parantunut”. Nettilehden juttu löytyy täältä:https://www.kaleva.fi/jaalin-koululaiset-rakensivat-kololinnuille-uusia/3525274?fbclid=IwAR2_H3xWJWZuOw5wlkJOuGekazyUGshb-IQzJQTeVkyENbjAvjGd4dfTmWc . Printtilehden jutun voit katsoa täältä: https://1drv.ms/b/s!AnEbyXyVQYoVgcosAMuVVCrtBYansA?e=nxwdt8 .

Linnunpönttöjä Kalamäkeen

Jäälin koulun oppilaat ottivat asukkaiden kanssa tavoitteekseen asentaa sata linnunpöttöä Koiteli-reitin varrelle. Ensimmäisenä asennettiin kolmasosa pöntöistä Kalamäen kosteikon ympäristöön tänään perjantaina 16.4. 2021. Kalamäestä on kehittynyt monipuolinen luontorakenteiden keskittymä. Jäälin koulu käyttää sitä paljon oppimisympäristönä.

Hallitus nuoreni, yhdistys jatkaa tutkimuksia ja järjestää juhlatapahtuman

Etänä järjestetty vuosikokous valitsi yhdistyksen hallitukseen kolme uutta varajäsentä. Yhdistys tulee tänä vuonna toimineeksi kymmenen vuotta ja sukupolven vaihdos on ajankohtainen. Uuden hallituksen kokooonpanon näet kohdasta Yhdistys. Alkaneena vuonna yhdistys pyrkii edelleen saamaan parempaa otetta vaikeaksi osoittautuneeseen raudan kulkeutumiseen valuma-alueelta järveen ja panostaa siksi tutkimukseen. Tasavuosia juhlistetaan kaikille avoimella juhlatapahtumalla Kalamäessä 21. elokuuta. Yhdistys julkaisee myös historiikin. Tapahtumassa juhlistetaan samalla Koiteli-reitin valmistumista. Ennen varsinaista vuosikokousta pidetty esittelyaineisto on täällä: Esittely vuosikokouksessa 240321 .

Vuosikokouksen pöytäkirjan löydät täältä: Pöytäkirja 240321.  Liiteaineisto on luettavissa täältä: Toimintakertomus 2020 030321 Tarkastuskertomu2 220321 Toimintasuunnitelma 2021 030321 Henkilöjäsenen jäsenmaksu on edelleen 20 euroa ja yhteisöjäsenen 60 euroa. Jäsenmaksun voit maksaa yhdistyksen tilille nro FI95 5741 5320 0875 49. Jos et ole aiemmin antanut yhteystietojasi, pistä näkyviin sähköpostiosoite  ja puhelinnumero. Pysyt ajan tasalla.

Näytteenottosilta Kalamäkeen

Kalamäen kosteikon yläpuolelle asennettiin näytteenottosilta. Vesinäytteen ottaminen on ollut hankalaa, kun alue on erittäin märkä ja pehmeä. Sillalta näyte voidaan ottaa myös virallisella näytteenottimella. Näytteenottotarve tulevana kesän saattaa lisääntyä, jos Oulun yliopiston tutkimushanke saa rahoituksen.

Lumen sulaessa rakenne lasketuu lähelle vesipintaa. Rakenne on ollut aiemmin käytössä bioremediaatiotutkimuksessa. Jo aiemmin bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteista on tehty laiturit Järvialtaalle ja Kalamäen laavulle.

Suomen Vesistöpaneeli painottaa valuma-aluekuormituksen pienentämistä

Viime vuonna perustettu Suomen Vesistösäätiö keskittyy Suomen sisävesien tilan parantamiseen. Säätiö on koonnut vesialan asiantuntijoista koostuvan vesistöpaneelin, jonka tarkoituksena on koota ja välittää tietoa päätöksentekijöiden tueksi. Paneeliin kuuluu 44 hyvin eritaustaista vesiasiantuntijaa. Birger Ylisaukko-oja on paneelin jäsen. Paneeli kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Kokousten välillä panelistien näkemyksiä ajankohtaisiin kysymyksiin kartoitetaan mm. kyselyillä.  Paneeli piti ensimmäisen kokouksensa 19. maaliskuuta erinomaisesti järjestettynä etäkokouksena. Jo ennakkokyselyssä tärkeimmiksi teemoiksi olivat nousseet mm. valuma-aluekuormitukseen vaikuttaminen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset metsätalous mukaan lukien. Näistä käytiin syventävää keskustelua pienissä ryhmissä. Toisena teemana olivat parhaillaan lausuttavana olevat, EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämät vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2022-2027. Näistä paneeli antaa lausunnon ympäristöministeriölle 14. toukokuuta mennessä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: