Lecasoraa uusiokäyttöön

Kalamäen kasvillisuustutkimuslautoilla käytettiin lecasoraa lähinnä osmankäämin varastojuuren kasvukerroksena. Tutkimuslautat on nyt purettu ja lecasora otettu talteen. Lecasora levitettiin Kokkohaaran huoltoreitin pehmeikköosuuksille. Huoltoreitti toimii vaellus- ja pyöräreitin osana. Heikosti kantavissa kohdissa maanpinta rikkoutuu helposti pyöränrenkaiden alla. Käytöstä poistettu sora siirettiin tällaisille reittiosuuksille parantamaan kantavuutta. Lecasora on luonnonmateriaali, jolla ei ole haitallisia ympäristövaikutuksia.

Uusiokäyttöön otetulla lecasoralla parannetaan maanpinnan kantavuutta. Kuva: Otto Moilanen

Kokkohaaran lieteallas tyhjennettiin

Kokkohaaran kosteikossa oleva lietteenkeruuallas pumpattiin tyhjäksi viime kesänä kertyneestä lietteestä. Altaan pohjalla oli tavanomaiseen tapaan paksusti olemukseltaan lateksimaista rauta-humuslietettä, joka pumpattiin vieressä olevaan erotusaltaaseen. Lietettä kertyy vain kesällä pienen virtaaman ja lämpimän veden aikaan. Muulloin rauta on liuenneena tai sitä on vedessä vähemmän, kun pintavalunta on suuri ja pohjaveden osuus vastaavasti pieni.  Rauta-humusliete kertyy laskseutusaltaan pohjalle, mistä se pumpataan viereiseen erotusaltaaseen.

Jälinjärvessä hyvää vettä

Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven vesi on hyvää. Veden väriarvo on paras yhdistyksen mittaushistoriassa (ks. graafi täältä: Jäälinjärven veden väri ). Erityinen kiinostuksen kohde on uusi Järviallas, siis Jäälinjärven yläpäästä erotettu laskeutusallas, jonka kautta virtaa kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Veden väri  altaasta lähtevässä vedessä (350 mg Pt/l) oli merkittävästi parempi kuin Saarisenojassa Kalamäen sillan kohdalla (440 mg Pt/l). Kiintoaineen laskeutumista analyyseistä ei pysty määrittämään, koska erityisesti raudan olomuoto muuttuu liuenneesta kiinteäksi, kun lämpötila altaassa nousee. Toisalalta tämä olomuodon muuttuminen mahdollistaa aineen laskeutumisen alytaaseen, mikä muuten tapahtuisi muualle Jäälinjärveen.

Jäälinjärven kutusärkikanta näyttää pienentyneen

Jäälinjärven hoitokalastuksen saalis jäi jälleen pieneksi.  Kutusärki nousee Jäälinjärveen merestä. Nousevat kalat otetaan joka kevät kiinni Jäälinjärven luusuasta. Saalismäärät ovat viime vuosina jääneet pieniksi, mikä viittaa siihen, että vaeltava kanta on pienentynyt. Kuluneen kevään saalis oli 150 kiloa, kun suurimmillaan saalis on vuonna 2015 ollut 1350 kiloa. Kaikki särjet ovat viime vuosina päätyneet hyötykäyttöön. Muut saaliiksi tulleet kalat, noin 30 kiloa pienehköjä haukia ja ahvenia, vapautettiin järveen.

Kalastajien havaintojen perusteella Jäälinjärven ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon. Myös haukikanta on hyvä. Saaliskalat osoittavat, että järven ravintoketju on kunnossa. Viimeisin kalastustutkimus on tehty vuonna 2016. Jo silloin tutkijan päätelmä oli, että kalakannan rakenne on hyvä. Hoitokalastus on aloitettu vuonna 2011.

Myös Mun Oulu kertoi Kalamäen valmistumisesta

Oulun kaupungin verkkolehti Mun Oulu kertoi Kalamäen luonto- ja virkistysrakenteiden valmistumisesta. Rakenteet ovat sijoittuneet vuonna 2015 rakennetun Kalamäen kosteikon rantamille. Lue juttu täältä: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/jaalin-kalamaen-virkistysalue-viitta-vaille-valmiina-vieraille

Kalamäki täytti Rantapohjan pääuutissivun

Rantapohja kertoi laajasti Kalamäen alueelle valmistuneista virkistys- ja luontorakenteista. Lehti nostaa näkyville myös kokonaispanostuksen vesienhoitoon ja virkistyskäyttöön vuodesta 2011 alkaen. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys rakensi Kalamäen alueelle kuuden hehtaarin kosteikon vuonna 2015. Kosteikon ympärille on sen jälkeen syntynyt runsaasti virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Lue Rantapohjan juttu täältä: Rantapohja 090620.

Kalamäestä jääliläisten virkistyskohde

Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2015 rakentaman Kalamäen kosteikon ympärille on rakentunut monipuolinen virkistysalue. Se sisältää laavun, lintutornin sekä vanhaan raunioon rakennetun näköalatasanteen. Alueelle johtaa lännestä esteetön polku, ja kohteeseen pääsee lisäksi kahdesta muusta suunnasta. Virkistysrakenteet ovat osa rakenteilla olevaa Koiteli-reittiä. Sen kokonaispituus tulee olemaan noin seitsemän kilometriä. Reitin varrella on monipuolinen informaatioaineisto. Reittiä toteuttavat yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, Jäälin Leijonat ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys. Reitti kulkee kolmen vesienhoitokosteikon kautta.

Kalamäen kosteikon rannalla on laavu ja vanhaan raunioon rakennettu näköalatasanne.

Kosteikon reunalla on myös lintutorni, jonne johtaa esteetön reitti.

Päälähtöpaikalta Kalamäkeen johtaa esteetön reitti

 

Leppisuonojaan tutkimuspato

Yhdistys pyrkii selvittämään, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä vesistöön, jos syvää kuivatusojaa padotetaan. Tutkimusta varten on tehty pato Laivakankaan länsilaidalla sijaitsevaan ”Leppisuonojaan”. Ojaan purkautuu runsaasti rautapitoista pohjavettä. Veden laatua on seurattu analyyseillä kahden kesän aikana. Padolla nostetaan vettä ojan alapäässä noin puoli metriä. Näytteenottoa jatketaan vähintään kaksi vuotta, jotta nähdään, vaikuttaako padotus veden laatuun. Pohjaveden pinnan korkeutta seurataan ojan lähialueelle sijoitetuilla pohjavesiputkilla.

Leppisuonoja on kaivettu alunperin läheisen asuinalueen kuivatusvesien johtamista varten. Padotus ei vaikuta kuivatuksen toimintaan.

Jäälinjärven hoitokalastus jatkuu

Jokakeväinen särkikalojen pyynti jatkuu taas. Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Nousevat särkikalat pyydetään Jäälinjärven luusuasta rysällä. Järvikunnostuksen alkuvaiheessa vuotuinen saalis oli yli tuhat kiloa. Saalis on vuosien saatossa pienentynyt niin, että viime kevään saalis jäi alle sadan kilon. Tämä viittaa kannan pienentymiseen.

Järven särkikantaa halutaan pienentää, koska se sekoittaa järven ravintoketjun. Särjet syövät eläinplanktonin, mm. suuret vesikirput, jolloin kasviplankton pääsee runsastumaan, kun sille ei ole käyttäjiä. Särjet syövät myös pohjaeläimiä ja pöyhivät siksi järven pohjaa. Pohjalle laskeutuneet ravinteet lähtevät silloin uudelleen kiertoon ja päätyvät eliöiden käyttöön. Rehevöityminen kiihtyy.

Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi ja ravintoketju on kunnossa. Ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon, ja myös haukikanta on hyvä. Veden väriarvot ovat parantuneet, eikä sinilevähaittaa ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Hoitokalastusta on silti tarpeen jatkaa, jotta järven kehityksen suunta ei kääntyisi taaksepäin.

MetsäSanomat julkaisi kaksi rauta-aiheista artikkelia

MetsäSanomat julkaisi koko sivun jutun Jäälinjärven rautaongelmista. Juttu sisältää myös ilmiötä todentavia kuvia lietealtaan pumppauksesta. Jutun voit lukea täältä: MetsäSanomat Rautavirtaa Jäälissä BYS 140520

Lisäksi lehti julkaisi artikkelin Suosimulaattori-työkalusta, jolla mallinetaan Jäälinjärven valuma-alueella tarvittavaa kuivatussyvyyttä. Koko valuma-alueen kattava mallinnus on ensimmäinen Suomessa. Työn rahoittavat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, MTK ry, Suomen Metsäsäätiö sekä Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset ry. Mallinnustyön tekee Itä-Suomen yliopisto. Artikkelin voit lukea täältä: MetsäSanomat Suosimulaattori 140520 .

MetsäSanomat on Iin, Kiimingin, Oulunseudun ja Yli-Iin metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti.

%d bloggaajaa tykkää tästä: