Jäälinjärven kalakanta erinomaisessa tilassa

Vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen luokittelun mukaan Jäälinjärven kalasto on erinomaisessa ekologisessa tilassa sekä lajisuhteiden että painojakauman osalta. Tulokset ovat Oulun kalatalouskeskuksen tuoreesta tutkimusraportista, jossa on kerrottu viime kesänä tehdyn koekalastuksen tulokset. Vuoteen 2011 verrattuna ahvenen saalismassa on lisääntynyt ja oli nyt 60 prosenttia kokonaissaaliista. Ahventen keskikoko on kasvanut ja petoahventen (yli 15 cm) määrä ja osuus on lisääntynyt. Myös ahventen yksilömäärä kasvanut neljäsosalla. Huolta raportissa aiheuttaa pienten särkien lisääntynyt määrä. Toisaalta isot särjet puuttuvat lähes kokonaan. Tutkijoiden mukaan kalastuksella tulisi huolehtia siitä, että petokaloja on tarpeeksi särkikannan pitämiseksi kurissa. Isojen ahventen pyytämistä pitäsi hillitä ja toisaalta isoja haukia pitäisi pyytää paljon.

Raportissa on julkaistu tuloksia myös vuosilta 2014 ja 2016. Vuoden 2016 painomääräistä tulosta hämmentää yksi hauki, jonka tarttuminen koeverkkoihin on lähinnä sattumaa. Kun vuoden 2016 tuloksista poistetaan hauki, havaitaan, että särjen ja lahnan (molemmat särkikaloja) yhteenlaskettu saalisosuus on pienentynyt noin 10 prosentilla ja ahvenen vastaavasti kasvanut. Yksilösuhteissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia vuoteen 2016 verrattuna. Tästä voisi päätellä, että Jäälinjärven kalakanta on ollut jokseenkin tasapainossa viimeiset viisi vuotta.

Tutkimusraportin voit lukea täältä: https://1drv.ms/b/s!AnEbyXyVQYoVgdBpBP3ZL95togIv3Q?e=rWohb9 .

Yhdistys on harjoittanut särkiakalojen tehokasta kalastusta kymmenen vuotta. Järven särkikanta on muodostunut pääasiassa merestä kudulle nousevista emokaloista. Ne on poistettu kutunousun aikana.

Jäälin yhdistyksille tieoikeus Kokkoniityntielle

Kokkoniityntien tiekunnan ylimääräinen kokous päätti myöntää Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle ja Jäälin asukasyhdistykselle oikeuden käyttää Kiimingin Huttukylästä lähtevää metsätietä toimintansa tarpeisiin. Vesienhoitoyhdistyksellä on tien vaikutusalueella Kokkoniityn kosteikko. Lisäksi yhdistyksellä on liikkumistarvetta alueeella esim. vesitutkimusten vuoksi. Jäälin asukasyhdistyksellä on tien vaikutusalueella mm. Kokkokankaan Taukola -niminen laavu, jota voidaan huoltaa pääasiassa Kokkoniityntien kautta. Yhdistyksille määriteltiin tieyksiköt, joiden mukaan tienkäyttömaksut jakautuvat osakkaiden kesken.Tien osakkaina on noin viisikymmentä tilaa.

Joka toisella Pohjois-Pohjanmaan havaintopaikalla sinilevää; Jäälinjärvellä ei sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen

Pohjois-Pohjanmaalla oli kuluneena kesänä 24 säännöllisesti seurattavaa sinilevän havaintopaikkaa. Sinilevää esiintyi eniten Perämeren rannikkoalueilla mutta aiemmasta poiketen myös ulkomerellä. Oulun järvillä sinilevää esiintyi Lämsänjärvessä ja Pyykösjärvessä, missä haitta kesti 4 -5 viikkoa. Yleisesti levätilanne oli kuitenkin tavanomaista helpompi. Vakioseurannan ulkopuolelta ELY-keskukseen tuli eniten haittailmoituksia Koillismaalta.

Jäälinjärvi on kuulunut vakioseurantaan vuodesta 1998 lähtien. Sinilevää ei Jäälinjärvestä tänäkään vuonna havaittu. Viimeksi sinilevähaittaa on raportoitu vuonna 2015 (Oulun kaupungin tieto). Yksittäisiä pieniä hippuja on havaittu satunnaisesti myös viime vuosina.

Valkiais- ja Niilesjärven kunnostajat pitävät Jäälinjärveä esimerkkinä ja innoittajana

Valkiais- ja Niilesjärven mökkiläiset ovat perustaneet kahden järven vesiensuojeluyhdistyksen. Toiminta on käynnistynyt rivakasti, vaikka kellään ei ollut aikaisempaa kokemusta vesistön kunnostamisesta. Pro Valkiais ja Niilesjärvi ry on tukeutunut asiantuntijoihin ja muiden toimijoiden kokemuksiin. Erityisesti yhdistys mainitsee Jäälinjärven hankkeen toiminnan esimerkkinä ja innoittajana. Forum24 -lehden jutun voit lukea täältä:

Iltakoulua Kalamäessä

Jäälin koulu järjesti 60:lle alakoulun oppilaalle iltakoulun Kalamäessä. Lähes kaikki oppilaat tulivat vanhempiensa kanssa. Koiteli-reitin alkuun oli laadittu heijastein varustetu tehtävärata, jota käytettiin otsalampun valossa. Tärkeä sija oli nuotiotapahtumilla, missä paistettiin makkaraa ja tikkupullaa. K-Supermarket Jääli tarjosi makkarat ja mehut. Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys hoiti nuotiot ja paisteli makkaroita. Sää oli suosiollinen ja tunnelma innostunut.

Yhdistys panostaa paljon kouluyhteistyöhön ja käyttää siihen mm. saamiaan lahjoitusvaroja.

Alakylän koulu ”pimiävaelluksella”

Alakylän koulun kuudes luokka vaelsi koko Koiteli-reitin läpi maanantaina 11.10. Vaeltajat lähtivät Kalamäestä noin klo 17.30. Ilta alkoi jo hämärtää ja lamput kaivettiin esiin. Vaellussää oli kohtalaisen lämmin eikä juuri satanut. Viimeaikaisten sateiden jäljiltä reitti oli kuitenkin paikoitellen märkä, ja pehmenneitä reittipohjia on vielä sorastamatta. Kalamäessä oppilaat saivat tiiviin esittelyn vesienhoidosta ja Koiteli-reitistä.

Pimeäaktiviteetit reitillä ovat herättäneet kiinnostusta myös Jäälin koulussa ja ideoita on tiettävästi kehitteillä.

LähiTapiolalta lahjoitus Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle

LähiTapiolan tiedote lahjoituksesta:

LähiTapiola Pohjoisen Hyvinvoiva Pohjoinen -lahjoitusten yhtenä teemana syksyllä 2021 on luonto ja ympäristö. Lahjoituksia myönnetään kolmelle eri yleishyödylliselle luontoon ja luonnon virkistyskäyttöön liittyvälle toimijalle Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla. Lahjoitukset ovat osa 100 000 euron Hyvinvoiva Pohjoinen -kokonaislahjoitusta.

Luontoon ja ympäristöön liittyvissä lahjoituskohteissa painotettiin paikallisen luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja luonnon virkistyskäytön tukemista. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle luovutettiin 2000 euron lahjoitus monimuotoisen lähiluonnon ylläpitämiseen ja  edistämiseen. Tuella yhdistyksen on tarkoitus järjestää tutustumisretki Jäälin koulun oppilaille ja opettajille Jääli – Koiteli -vaellusreittiin ja sen varrella sijaitseviin vesistökunnostusrakenteisiin.

– Vesistöjen kunnostaminen on pitkäjänteistä toimintaa, ja avustus on suuri apu tavoitteessamme saada paikallinen nuoriso vanhempineen kiinnostumaan toiminnastamme. Tämän päivän nuorisohan tämän työn tuloksista pääsee nauttimaan, kertoo vesienhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Eero Laine.

Asiakkaiden omistamana ja paikallisena elämänturvayhtiönä LähiTapiola Pohjoisen tavoitteena on edistää vastuullisesti Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Vastuullisuus on koko LähiTapiola Pohjoisen toimintaa ohjaava arvo. Sen lisäksi, että yhtiö turvaa omistaja-asiakkaidensa elämää riskien varalta, se tekee myös paikallisia – pienempiä ja suurempia – elämänturvatekoja. Hyvinvoiva Pohjoinen -lahjoitusten lisäksi vastuullisuustyötä toteutetaan mm. lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastamiseen kohdennetulla Nuori Pohjoinen -tuella, vahingontorjuntatyöllä kuten sammutintarkastuksilla ja hätäensiapukoulutuksilla, henkilökunnan vapaaehtoistyöllä sekä oppilaitosyhteistyöllä.

 Hyvinvoiva Pohjoinen -lahjoituskohdehaku avataan myöhemmin julkaistavin teemoin jälleen vuonna 2022.

Rantapohja kertoi lahjoituksesta 14.10. RAntapohjan jutun voit lukea tästä:

Kokkohaaran lieteallas pumpattiin

Rautalietettä kertyy Kokkohaaran altaaseen ja pintavalutualueelle runsaasti. Lietealtaan kautta virtaava vesi palautuu Saarisenojaan pintavaluntana altaan ja Saarisenojan välissä olevan tasanteen kautta. Vedenpintaa on lietealtaassa jouduttu jatkuvasti noustamaan, jotta veden poistuminen pintavaluntana toimisi. Näin on käynyt siksi, että pintavalutusalueen kasvillisuuden sekaan on kertynyt useiden kymmenien senttien kerros rautalaskeumaa, joka huonontaa alueen virtausta pintavalutusalueella. Itse altaan tyhjennystä vaikeuttaa lehtikertymä, joka tukkii lietepumpun. Lietteenpoistoon on näin syntynyt useita hankalasti ratkaistavia ongelmia. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä sijaitsee pehmeiköllä, mihin ei sulan maan aikana pääse koneilla.

Hallitus oli tyytyväinen juhlavuoteensa

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen hallitus pitin juhlavuoden neljännen kokouksensa. Jäälinjärven tulovesivolyymi on ollut melko suuri, minkä vuoksi rautaa on kulkeutunut paljon ja vesi on ollut melko tummaa. Sinilevä- ja limalevähaittaa ei tänäkään kesänä ole ollut. Järvialtaan vaikutus on tämän kesän analyysien mukaan ollut melko hyvä. Uuden, vielä raportoimattoman kalastustukimuksen mukaan järvessä on melko hyvin isoja ahvenia, mutta pieniä särkiä ja ahvenia on huolestuttavan paljon. Suuria haukia pitäisi pyytää pois.

Yhdistyksen juhlatapahtuma onnistui hallituksen mukaan yli odotusten. Myös juhlakirja on saanut hyvän vastaanoton. Myönteistä julkisuutta on tullut paljon. Yhdistys on saanut myös rahalahjoituksia kolmelta yhteisöltä tai yritykseltä ja seitsemältätoista yksityishenkilöltä joko lahjoituksena tai uutena jäsenyytenä.

Yhdistys käsitteli vesienhoitorakenteiden kunnostusta ja hoitoa ja päätti kutsua koolle Koiteli-reitin yhteistyökummapit sopimaan reitin ylläpidon vastuunjaosta.

Kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä:

Kaleva nosti Jäälinjärven kunnostuksen omaehtoisen ympäristötyön esimerkiksi

Kalevan toimittaja Pekka Rahko kirjoittaa koko sivun jutussa ihmisten kokemasta ympäristöahdistuksesta. Yhtenä keinona sen lievittämiseen hän suosittaa omaehtoista ympäristötyötä ja toteaa, että Kiimigin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on hieno esimerkki omaehtoisesta ympäristötyöstä. Suuri valokuva kalamäestä palkitsemisesta kertovine kuvateksteineen antaa aiheelle näkyvyyttä. Rahko toteaa, että ympäristöongelmista kirjoitetaan paljon mutta vähemmän heistä, jotka toimivat vapaaehtoisesti ympäristön, luonnon ja ilmaston hyväksi. Syytä olisi, hän painottaa. Kalevan jutun voit lukea täältä:

%d bloggaajaa tykkää tästä: