Hallitus pohti lietteenpoiston tehostamista

Vesienhoitoyhdistyksen hallitus käytti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan paljon aikaa toiminnan suunnitteluun. Lietteenpoisto Jäälinjärveen tulevasta vedestä on  mittavista toimista huolimatta osoittautunut riittämättömäksi ja järeämpiä toimia tarvitaan. Bioremediaatiotutkimus jatkuu Kalamäessä. Valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät pidetään Oulussa kesäkuussa, ja vieraat käyvät myös Jäälissä. Lue pöytkäkirja täältä: VHY hallitus ptk 1-2018 . Vuosikokous pidetään Jäälinmajalla tiistaina 20. maaliskuuta klo 18.

Hiihtäjät kiittelevät Koiteli-reittiä Rantapohjassa

Rantapohja julkaisi laajan artikkelin Koiteli-reitin erämaaladusta. Ladulla haastateltu Kari Matilainen kertoo, että ”tämä reitti avaa koko Jäälinjärven tilan ja sen hyväksi tehdyt mittavat työt sekä Jäälin monipuolisen luonnon ihan uudella tavalla”. Voit lukea koko jutun täältä: Rantapohja Koiteli-reitistä 230118 . Koiteli-reitti on Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteishanke.

Rautailmiötutkimus ei saanut rahoitusta

Suuri ja asiantunteva joukko vesitutkijoita laati viime syksynä tutkimussuunnitelman, jonka tarkoituksena oli selvittää raudan kulkeutumiseen liittyviä kysymyksiä alkaen  maaperän prosesseista ja päätyen Perämereen (ks. https://kiiminginjaalinvedet.net/?s=profe ). Tutkimukseen haettiin EU-rahoitusta Ingerreg Nord -ohjelmasta. Hankkeeseen ilmoitti osallistuvansa Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto ja Luulajan yliopisto. Rahoitushakemukseen on nyt annettu kielteinen päätös.

Rautailmiön massiivisuus on noussut esiin erityisesti Jäälin vesien kunnostuksessa. On käynyt ilmi, että ilmiö on laaja ja yleinen ainakin rannikkoseudulla. Ilmastonmuutoksen on arvioitu edelleen voimistavan ilmiötä ja sen haitallisuutta. On tärkeää, että asiasta saataisiin käyntiin tutkimusta. On ilmeistä, ettei asia pitkäaikaisesti hautaudu tällä päätöksellä.

 

Ennätysmäärä talkoita

Vesienhoitoyhdistyksen jäsenet tekivät vuonna 2017 kaikkiaan 1780 talkootuntia. Vesienhoitoon näistä kului 1432 tuntia.  Puolet talkootunneista käytettiin  bioremediaatitutkimukseen. Siinä tutkitaan pinnalla kelluvien kasvien kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Tutkimusta varten Kalamäen kosteikkoon rakennettiin kahdeksanosainen lauttakokonaisuus, mihin kasvit istutettiin. Tavanomaiseen vesienhoitoon kului 300 tuntia, josta kaksi kolmasosaa vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon ja hoitoon ja yksi kolmasosa hoitokalastukseen. Muut talkootunnit kuluivat veden laadun seurantaan, viestintään ja hallinnointiin. Vesienhoitotalkoisiin osallistui 17 henkilöä. Talkootöiden tuntijakauman voit katsoa täältä: Talkoot 2017 .

Jääli – Koiteli -maastotietoreitin rakentamiseen yhdistyksen jäsenet käyttivät 348 tuntia. Koiteli-reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteishanke. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kostekoiden kautta.

Koiteli-reitti hiihdettävissä

Erämaalatu Jäälistä Koiteliin on hiihtelijöiden käytettävissä. Latu soveltuu parhaiten retkihiihtoon perinteisellä tekniikalla.

Latu lähtee Jäälinjärven kaakkoispäästä, jonne pääsee myös Laivakankaan laduilta johtavaa yhdyslatua pitkin. Matka Jäälinjärveltä Koiteliin on 7 kilometriä. Reitillä ei toistaiseksi ole palveluvarustusta muutamaa opaskarttaa lukuun ottamatta. Reittikartan näet täältä: Erämaalatu kartta

Koiteli-reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Jäälin leijonien ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteishanke. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kosteikkojen kautta.

Keskustelutilaisuus Kalimenjoesta Kellossa

Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoen tilan parantamismahdollisuuksia kolmivuotisessa Kalivesi-hankkeessa. Kellon Nuorisoseuran tiloissa järjestetään asiasta kaikille avoin keskustelutilaisuus tiistaina 9.1.2018 klo 18. Tutkimusta halutaan tehdä läheisessä yhteistyössä Kalimenjoen vaikutuspiirissä olevien asukkaiden kanssa. Tulevana kesänä panostetaan erityisesti näytteenottoon. Järjestäjät toivovat mahdollisimman runsasta osanottoa. Rantapohjan juttu tilaisuudesta on luettavissa täältä: Rantapohja 040118 .

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajia osallistuu tilaisuuteen. Neljäsosa Kalimenjoen vedestä on peräisin Jäälinojan valuma-alueelta.

Hyvää joulua ja onnea alkavalle vuodelle!

Hyvät jäsenet ja muut yhdistyksen asioista kiinnostuneet! Yhdistyksen kuudes täysi toimintavuosi on päättymässä. Vesioloiltaan vuosi oli normaali. Jäälinjärven vesi oli laadultaan parempaa kuin vuosiin, vaikka vielä on paljon varaa parantua. Sinilevähaittaa ei ollut, eikä limaleväkään aiheuttanut suurta harmia. Hoitokalastuksesta saatujen särkien hyötykäyttö kiinnosti ihmisiä selvästi aiempaa enemmän. Tutkijat kiinnostuivat massiivisesta rautailmiöstä, ja mittavalle rautatutkimukselle haettiin EU-rahoitusta. Yhdistys sai myös palkintoja: valtakunnallisen Innostava vesistöteko -palkinnon ja Oulun Seudun ympäristötoimen Kestävän kehityksen palkinnon. Yhteistyössä Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien kanssa toteutettava Koiteli-reitti eteni hyvin. Reitin varrelle sijoittuu kolmen yhdistyksen rakentamaa kosteikkoa.

Yhdistys toivottaa kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille oikein hyvää joulua ja onnea vuodelle 2018.

 

Jäsentiedote julkaistu

Kuluvan vuoden toiminnasta julkaistu jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 1-2017

Nuoret kalamiehet kirjoittivat Jäälin kalajärvestä

Nuoret kalamiehet, Ilari Lohi ja Eetu Ervasti (14 v) kirjoittivat Rantsikkaan kalareissuistaan Jäälinjärvellä. Myös Lauri Alataloa on haastateltu. Pojat kertovat käyvänsä kalassa järvellä noin kolme kertaa viikossa. Kalaa tulee poikien mielestä hyvin. He kannustavat myös muita käymään kalassa toteamalla: ”Saatat yllättyä kuinka helposti kalaa tuleekaan”. Voit lukea kirjoituksen täältä: Jäälin kalajärvi RAntsikka 301117.

Rantsikka on Rantapohjan julkaisema nuorten areena. Kirjoitus liittyy Rantapohjan ja alueen yläkoulujen mediayhteistyöhön.

 

Ehdotus vesistökunnostusverkostosta uudelle maakuntahallinnolle

VYYHTI-hankkeen keskeinen tavoite on luoda verkostomalliin perustuva pysyvä toimintatapa omatoimiseen vesistön kunnostukseen. Hankkeessa on päädytty tulokseen, että vesistökunnostusverkoston koordinointitoimi sijoitettaisiin uuteen maakuntahallintoon. Tällainen esittys luovutettiin maakuntajohtaja Pauli Harjulle. Esityksen ovat allekirjoittaneet ns. ydintoimijat, jotka sitoutuvat toimimaan kunnostuksen asiantuntijoina. Allekirjoittajat ovat Luonnovarakeskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun Yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus, Suomen Metsäkeskus, ProAgria Oulu, Oulun Kalatalouskeskus ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. Ehdotuksen voit lukea täältä: VYYHTI-verkoston ydintoimijoiden ehdotus 231117 .

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimintaa esiteltiin tilaisuudessa hyvänä kunnostusesimerkkinä.

VYYHTI-verkoston ydintoimijat luovuttamassa yhteistä ehdotustaan ja esittelemässä verkoston toimintamallia. Vasemmalta Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju, Vesa Nuolioja ProAgria Oulusta, Raimo Ihme Suomen ympäristökeskuksesta, Riina Rahkila VYYHTI II -hankkeesta, Virpi Alenius Luonnonvarakeskuksesta, Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskuksesta, Birger Ylisaukko-oja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä ja Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

%d bloggers like this: