Latukirkko keräsi ennätysosanoton
Kalamäessä järjestetty, jo perinteeksi muodostunut latukirkko onnistui suorastaan yli odotusten. Paikalle tuli viisikymmentä osallistujaa. Tapahtuma järjesettiin nyt kolmatta kertaa yhteistyössä vesienhoitoyhdistyksen ja seurakunnan kanssa. Yhdistys järjesti puitteet ja keitti nokipannukahvit. Seurakunta tarjosi kahvileivät ja makkarat. Sää oli mitä suosiollisin: nollakeli, ohutta pilviharsoa, tyyntä…
Syksyisin Kalamäessä järjestetty ruskakirkko on myös saanut hyvän vastaanoton. Perinteeksi muodostuneita tapahtumia jatkettaneen myös tulevaisuudessa.
Vesistöön päätyvä rauta on monimutkainen kysymys
Hiljattain päättyneen RautaVirta-tutkimuksen asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan tutkimuksen tuloksia yhdessä Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistyksen hallituksen kanssa. Tutkimuksessa on hankittu kaikki tieto, mitä vesistöstä on saatavissa mittaamalla erilaisia parametreja. Päätelmät eivät ole yksiselitteisiä varsinkaan, kun niitä verrataan muihin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Olosuhteet ovat erilaisia, ja niiden muuttuessa rauta voi käyttäytyä aivan toisin. Keskeinen tekijä on bakteeritoiminta. Sitä ei tässä työssä tutkittu eikä sen tutkiminen ole helppoa.
Seminaarin osanottajat pitivät tärkeänä, että tutkmusraportissa esille tuotu koeala saataisiin toimintaan. Koealan suunnitelmissa on pienentää kuivatusta ojia padottamalla ja kompensoida vaikutuksia tuhkalannoituksellla. Koelalan pitkäaikaisella seurannalla saataisiin tietoa sitä, miten pohjaveden pinnan palauttaminen lähemmäksi luonnontilaa vaikuttaisi yhtäältä puuston kasvuun ja toisaalta ympäristöön.
Laajemmasta näkökulmasta ideoitiin monipuolista tutkimuskokonaisuutta, johon osallistuisi yliopiston lisäksi useita tutkimuslaitoksia. Tutkimuksen kohteena olisivat erityisesti rautaprosessit paitsi metsätalousaluelilla myös infrarakentamisessa. Yliopiston edustaja kutsuu koolle ideointipalaverin lähitulevaisuudessa.
Kuva RautaVirta -tutkimuksen päätöstilaisuudesta. Markku Vuolteenaho.
Vesienhoidon seuraava suunnitelmakausi käynnistyy. Nyt tunnistetaan keskeisiä kysymyksiä.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on asettanut lausuntoa varten nähtäville asiakirjan ”Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella 2028 – 2033.” Asiakirja liittyy EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpanoon. Sen perusteella laaditaan vesienhoitosuunnitelma ja vesienhoidon toimenpideohjelma kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Nyt käynnistynyt suunnitelmakausi koskee vuosia 2028 -2033.
Nyt nähtävillä oleva asiakirja on viranomaisen näkemys siitä, millaisia kysymyksiä tulevalla suunnittelukaudella tulisi painottaa. Pyydetyssä lausunnossa voidaan ottaa kantaa mm. siihen, onko oikeat asiat nostettu esiin ja mitä muita asioita tulisi painottaa. Lisäksi toivotaan ratkaisu- ja parannusehdotuksia nykyisiin toimintamalleihin vesien tilan parantamiseksi.
Oulujoen – Iijoen vesiehoitoalue on jaettu viiteen suunnittelualueeseen. Erikoista on, että Kalimenjoki ei sisälly mihinkään suunnittelualueeseen eikä sen keskeistä ongelmakysymystä, rautakulkeutumaa, ole vieläkään tunnistettu. Kalimenjoki on koko vesienhoitoalueen pisin joki, jonka ekologinen tila ei täytä vesipuitedirektiivin vaatimusta. Yhdistys antanee tästä aikanaan lausunnon. Määräaika lausunnon antamiselle päättyy 17.6.2024. Ehdotus vesienhoitosuunniltelmaksi tulee lausunnolle vuonna 2026.
Jäsentiedote on julkaistu
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen päättyvän vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä. Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan, lahjoittajiaan ja seuraajiaan päättyvästä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.
Hyvää Joulua!
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuoteen on mahtunut paljon. Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto ja ympäristöministeriö myönsivät yhdistykselle Vuoden Vesistökunnostaja -palkinnon. Oulun yliopiston kanssa tehty kolmivuotinen RautaVirta-tutkimus saatiin valmiiksi. Yhdistys tehosti kiintoaineen pidätystä rakentamalla Kokkohaaraan pyörrealtaan. Järveä rasitti sateinen loppukesä, joka tummensi vettä. Sinilevä- tai limalevähaittaa ei edelleenkään ollut. Järvi antoi isoja haukia ja ahvenia. Päättyvästä vuodesta kerrotaan tarkemmin vuoden vaihteessa julkaistavassa jäsentiedotteessa.
Yhdistys toivottaa jäsenilleen ja muille seuraajilleen hyvää ja rauhallista joulua.
MunOulu uutisoi rautatutkimuksesta – painotti yhdistyksen uraauurtavaa työtä
Kaupunkilehti MunOulu tähdensi ylisyvien ojien välttämistä Rautavirta-tutkimuksesta kertovassa jutussaan. Samalla MunOulu muistutti yhdistyksen toteuttamista vesienhoitorakenteista ja katsoi sen olevan uraauurtavaa työtä. MunOulun juttu avautuu täältä: https://www.munoulu.fi/luonto-ymparisto/oulun-yliopisto-syvat-ojat-pahentavat-rautakuormitusta-kiimingin-jaalin-vesihoitoyhdistys-tehnyt-uraauurtavaa-tyota-jaalinjarvella/
Kuva: Heini Postila
Monipuolista tietoa KatseVesiin -tilaisuudessa
Metsäkeskuksen järjestämässä tilaisuudessa käisteltiin monipuolisesti metsätalouteen yleisesti ja metsätalouden vesiensuojeluun erityisesti liittyviä asioita. Esittelyssä olivat mm. Metsäkeskuksen laajat ja monipuoliset paikkatietoaineistot, Tapion Suometsien ja vesiensuojelun päivitetyt metsänhoitosuositukset sekä tukijärjestelmän muutokset. Yliopiston juuri valmistunut RautaVirta -tutkimus esiteltiin ja Jäälin vesienhoitorakenteet käytiin läpi. Vesienhoitoyhdistyksen pari vuotta sitten hankkima Jäälinjärven valuma-alueen suosimulaattorimallinnus on saanut merkittävän roolin Rautavirta-tutkimuksessa ja oli hyvin esillä myös Metsäkeskuksen Jäälin aluetta koskevassa esittelyssä.
Tilaisuuteen oli kutsuttu pääasiassa Jäälinjärven valuma-alueen metsänomistajia. Ilmoittautuneita oli 21. Tilaisuuden aineistot tulevat saataville lähiaaikoina Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen verkkosivuille.
Rautavirta-tutkimus videona
Oulun yliopiston Rautavirta-tutkimus on tiivistetty runsaan kuuden minuutin videoksi. Voit katsoa sen täältä: https://www.youtube.com/watch?v=mVnd7pOQEnI
Rautavirta-tutkimus osoittaa rautaongelman vaikeaksi
Oulun yliopiston lähes kolmivuotinen Rautavirta-tutkimus ei löytänyt käyttökelpoista ratkaisua vesistöön päätyneen rautavirran pysäyttämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toteuttamien rakenteiden vaikuttavuutta. Parhaiten toimii Jäälinjärvestä erotettu suuri laskeutusallas. Sekään ei riitä poistamaan järven tulovedestä riittävästi rautaa, jota tulee järveen satoja kiloja päivässä. Tutkimuksessa testattiin lisäksi puunippujen ja pyörrealtaan vaikuttavuutta. Niiden tulokset jäivät vaatimattomiksi. Biopolymeeri ei toiminut lainkaan.
Yliopisto toteaakin, että keskeistä on ehkäistä raudan liikkeellelähtöä maankäytöllisillä toimenpiteillä. Tutkimuksessa on pystytty osoittamaan, mistä valuma-alueen osista rautaa tulee eniten. Suosimulaattorimallilla voidaan tavoitella sellaista kuivatussyvyyttä, jolla vesistövaikutukset vähenevät mutta puuston kasvu jatkuu. Kuivatussyvyyttä voidaan pienentää mm. ojia padottamalla.
Tutkimus on valtava kokoelma tietoja raudan käyttäytymisestä vesistössä. Edelleen jää kuitenkin epäselväksi mm. mikrobitoiminnan vaikutus raudan liikkeelle lähtöön ja kulkeutumisen eri vaiheisiin. llmiö on hyvin riippuvainen lämpötiloista.
Rautavirta -tutkimusta ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on edistänyt hanketta 580 talkootunnin panostuksella.
Yliopiston tiedote avautuu alla olevasta linkistä. Sen kautta pääsee tutkimusraporttiin sekä tutkimusta esittelevään videoon
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 