Kalamäessä oli tunnelmaa

Vesienhoitoyhdistys osallistui Jäälin Nuorten Yö -tapahtumaan valaisemalla Kalamäkeen johtavan reitin ulkotulilla ja tarjoamalla makkaraa, mehua ja kahvia Kalamäen laavulla. Monitoimitalolla näytetyn elokuvan jälkeen nuoret jalkautuivat maastoon sijoitetuille tehtävärasteille pieninä ryhminä. Kalamäessä kävi noin viisikymmentä nuorta. Vesienhoitoyhdistyksen tarjoilupisteen lisäksi Kalamäessä oli 4H-yhdistyksen rastipiste, jossa mm. tunnistettiin elämiä ja annettiin opastusta jokamiehen oikeuksista. Tapahtuman järjestämiseen osallistui useita jääliläisiä toimijoita.

Vesienhoitoyhdistyksen tarjoilua Nuorten Yö -tapahtumassa. Kuva: Päivi Jurvakainen.
Ryhmä 4H-yhdistyksen rastilla Kalamäessä.

Toinen kosteikkoalue Näppärinkankaan kaavaan

Vesienhoitoyhdistys ilmaisi Näppärinkankaan kaavan luonnosvaiheessa perustellun näkemyksensä siitä, että kaavaluonnokseen varattu kosteikkoalue tuli sijoittaa Leppiojan uoman kohdalle, jotta maan kaivua vältettäsiin. Koska alue on mustaliuskevyöhykkeen vaikutusaluetta, kaivamisesta todennäköisesti aiheutuisi raudan kulkeutumista vesistöön. Nyt yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä ollut kaavaehdotus sisältää toisen kosteikkoalueen yhdistyksen esittämään kohtaan.

Jäälinjärvestä puhuttiin Helsingissä

Helsingin musiikkitalossa on parhaillaan menossa puumateriaalin käyttöä vesistökunnostuksessa koskeva seminaari (”Puupuhdistamot maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa”). Yhtenä aiheena on Jäälin RautaVirta -tutkimus, jota esittelee tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Markus Saari Oulun yliopistosta. Markus esitteli hyvin Jäälin rautailmiön ja tutkimuskokonaisuuteen liittyvät asiat. Puunippujen vaikutus raudan pidättymiseen on varsin pieni, mutta toisaalta Kalamäen tutkimuskohde ei ole siltä kannalta optimaalinen. Puunipuillla voi olla luontevia sijoituskohteita pienemmissä ojissa valuma-alueen eri osissa.

Puuaineksen käytöstä on yleisesti saatu jopa hämmästyttävän hyviä tuloksia ravinteiden pidättäjänä ja vesisekosysteemin monimuotoisuuden lisääjänä.

Seminaarin striimaus on katsottavissa pari viikkoa tilaisuuden jälkeen osoitteesta https://vimeo.com/event/2396826.

Jäälinjärven valuma-alueen virtausverkko mallinnettu

Jäälinjärveen valuvien vesien virtausreitit on selvitetty mallinnuksen avulla. Mallinnus on Katri Ollilan Oulun yliopistoon tekemä diplomityö. Mallinnuksen pohjana on Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen perustuva korkeusmalli, jossa maanpinnan korkeus on mitattu 2×2 metrin ruuduissa 30 sentin tarkkuudella. Tämä aineisto kertoo maaston kaltevuuden. Tähän malliin on lisätty uomaverkosto metsäojat mukaan lukien. Tiet ja rummut on käsitelty erikseen. Varmennukset ja epäselvät kohdat on tarkistettu maastossa. Uomaverkostosta voidaan valita mikä tahansa piste ja katsoa, miltä alueelta siihen tulee vesiä. Ns. uomaoptimoitu malli osoittaa myös, että valuma-alueen rajat ja virtausreitit ovat monin paikoin muuttuneet metsäojitusten seuraksena.

Työ on osa Oulun yliopiston RautaVirta -tutkimusta. Kun mittavan vesianalyysiaineiston perusteella on tiedossa, missä uomaverkoston osissa tai kohdissa rautaa on ertyisen paljon, malli antaa hyvät mahdollisuudet tarkastella, millaisilla vedenjohtamisratkasuilla haitallisia muutoksia olisi mahdollista vähentää.

Katri Ollilan diplomityö on ladattavissa täältä: nbnfioulu-202209203429.pdf

Suuri joukko metsätalousasiantuntijoita tutustui Jäälin vesienhoitoon

Neljätoista metsänhoitoyhdistysen edustajaa kävi MTK:n Markku Ekdahlin johdolla tutustumassa Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimintaan. Vieraat tulivat Oulun Seudun, Iin, Yli-Iin ja Kiimingin (Oulu -Kiiminki) metsänhoitohdistyksistä. Tapaamisessa keskusteltiin paljon Jäälin massiivisesta rautailmiöstä, jossa keskeinen sija on metsätalouden kuivatustoimenpiteillä. Käytettävissä on paljon uutta tietoa ja uusia työkaluja, joilla voisi olla mahdollista vaikuttaa raudan kulkeutumiseen. Näitä mahdollisuuksia arvioitiin eri näkökulmista, myös talouden kannalta. Yhdistys haluaa tähdentää, että tavoitteena on löytää toimintamalleja, joilla metsätalouden tuotto voitaisiin ylläpitää mutta vesistövaikutuksia samalla vähentää.

Raudan kulketuminen on Jäälissä erityisen voimakasta siksi, että alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Jääkauden pyörteissä myös moreeneihin on sekoittunut mustaliuskeainesta. Perimmiltään ongelmia aiheuttaa mustaliuskeen rikki. Hapettumisen seurauksena muodostuu rikkihappoa, joka liuottaa maaperässä olevia metalleja.

Rautalietettä pumpataan Kokkohaaran lietteenkeruualtaasta.

Vesienhoitotoimikunta kokoontui

Jäälin vesistökunnostuksen alkuvaiheessa perustettu Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta kokoontui kahden vuoden tauon jälkeen. Toimikunta sai tilannekatsauksen Jäälin vesienhoitotoimenpiteistä ja Jäälinjärven tilasta. Erityisesti paneuduttiin rautakysymykseen, josta Oulun yliopisto tekee parhaillaan tutkimusta yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Toimikunta piti arvokkaana sitä, että yhdistys on nostanut rautaongelman esille ja tutkimusaiheeksi. Yhdistyksen koko toiminnan ajan jatkuneen veden laadun tarkkailun keventämiseen saatiin evästystä. Tärkeänä pidettiin, että yhdistys saisi aikaan toimivan vuoropuhelun valmuma-alueen maanomistajien kanssa metsätaloustoimien kehittämiseksi niin, että vesistövaikutukset vähenisivät. Tästä olisi mahdollista kehittää toimintamalli, jota sovellettaisiin myös muualla.

Toimikuntaan kuuluu edustajia ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, Oulun yliopistosta, Oulun kaupungilta, Oulun seudun ympäristötoimesta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Kiimingin jakokunnasta.

Oulu rahoittaa Koiteli-reitin nuotiopuuvarastoa

Oulun kaupngin lähidemokratiatoimikunta myönsi 2000 euron avustuksen lukittavan polttopuuvaraston tarvikehankintaan. Hankittavaksi tulee 3 x 3 metrin suuruinen rakoliiteri, josta puuta voidaan annostella hieman säännöstellen eri nuotiopaikoille. Liiteri sijoitettaneen Kalamäkeen kohtaan, jossa on kameravalvonta. Polttopuuhuollon hoitavat jääliläiset yhdistykset talkootyönä.

Kalamäen luontorakenteiden keskittymä sijaitsee yhdistyksen rakentaman kosteikon rannalla.

Jäälin suosimulaattori Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeen kansijuttu

Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee uutiskirjeessään säännöllisesti kunnostusaiheisia juttuja. Viimeisimmän uutiskirjeen ”kansikuvana” on Jäälin Järviallas. Jutun viesti on, että suosimulaattorin perusteella voidaan päätellä kunnostusojituksen taloudellinen kannattavuus. Jutun ovat kirjoittaneet Birger Ylisaukko-oja ja Hannu Hökkä Luonnovarakeskuksesta. Uutiskirjeen löydät täältä: https://www.vesi.fi/vesistokunnostus-uutiskirje/arkisto/elokuu-2022/ .

Riemukas kalapäivä Jäälinmajalla

Jäälin koulu ja vesienhoitoyhdistys järjestivät alakoululaisille jo perinteeksi muodostuneen kalapäivän. Yhdistys on kustantanut koululle onget ja haavit, ja ne olivat ahkerassa käytössä Jäälinmajan laiturilla. Erityisen kiinnostava oli Ismo Karhun fileointipiste. Oppilaat seurasivat hauen käsittelyä suorastaan henkeään pidätellen. Fileoinnin lisäksi Ismo kertoi kalan valmistamisesta ruoaksi. Yllättävän monet kertoivat syöneensä itse pyydettyä kalaa.

Järvestä pyydettyjä eläviä kaloja oli nähtävillä vesialtaissa. Oppilaat kiersivät myös kala- ja vesiaiheisen rastiradan ja kuulivat vesienhoitoyhdistyksen esityksen järven ravintoketjusta. Ohjelma huipentui K-Supermarket Jäälin lahjoittamaan makkara- ja mehutarjoiluun. Jäälinmaja antoi käyttöön nuotiopaikan ja -puut. Osallistujia oli aikuiset mukaan lukien noin 160.

KUva: Sanna Alalauri
Ismo Karhu näytti hauen filointia ja kertoi myös, miten luonnonkalasta voi tehdä hyvää ruokaa. Kuva: Sanna Alalauri

Ruskakirkko Kalamäessä

Seurakunnan järjestämä Ruskakirkko Kalamäessä kokosi kolmisenkymmentä osanottajaa. Vesienhoitohdistys järjesti tilaisuuden puitteet ja keitti nokipannukahvit. Seurakunta hankki muut tarjottavat. Myös sää oli suosiollinen.

Vesienhoitoyhdistyksen rakentaman kosteikon rannalla on jääliläisten yhdistysten rakentama laavu, lintutorni ja näköalatanne.

%d bloggaajaa tykkää tästä: