Levälauttoja lietealtaassa

Kalamäen lietteenpumppauksen liittyi yllättävä havainto: pumppausta seuranneen yön aikana lietteenkeruualtaan pinnalla kellui ruskeita lauttoja. Tällaisista ei ole aikaisempia havaintoja. Kelluvasta massasta toimitettiin näyte tutkijoille. He totesivat massan olevan pääasiallisesti leviä mm. viherleviä (esim. Oedogonium), sinileviä (esim. Planktothrix), ruskeita leviä (ainakin kultaleviä ja Pinnularia-piileviä). Lajeille tyypillinen elinympäristö on pohjan pintakerros. Lietekerroksen pumppaus altaan pohjalta todennäköisesti sai aikaan tavallista voimakkaamman kaasun purkautumisen, joka nosti levät kellumaan.

Levämassaa nousi pintaan pumppauksen jälkeen. Altaan padot ovat kiinni pumppauksen aikana. Kuva: Markku Vuolteenaho

Kalamässä pumpataan lietettä

Kalamäen lietteenkeruualtaasta poistetaan lietettä pumppaamalla. Lietevedestä tehdyn analyysin mukaan nyt poistettu lietemäärä on kiintoaineeksi laskettuna noin 2,5 tonnia. Jos pumpattu kiintoainemäärä jakaantuisi Jäälinjärven koko vesimassaan, kiintoainepitoisuus kasvaisi 1,8 mg/l. Käytännössä pääosa kiintoaineesta laskeutuu järven pohjalle ja näkyy siellä lisääntyvänä lietepaksuutena.  Järvestä lähtevän veden kiintoainepitoisuus on olosuhteista riippuen tyypillisesti noin 5 – 10 mg/l.

Kesäaikana Jäälinjärveen päätyy tuloveden mukana kiitoainetta kaikkiaan noin 20 – 40 tonnia kuiva-aineeksi laskettuna. Kalamäen lisäksi lietteenkeruujärjestelmä on rakennettu Kokkohaaran kosteikkoon. Nämä eivät kuitenkaan riitä lieteongelman poistamiseen. Sen vuoksi yhdistys on suunnitellut erottavansa Jäälinjärven kaakkoispäästä noin kahden hehtaarin alueen lietteen laskeutusaltaaksi.

Koiteli-reitin jatkorahoitus etenee

Leaderin hallitus on puoltanut Koiteli-reitin toisen vaiheen rahoitusta. Suunnitelma kattaa mm. puuttuvat pitkososuudet, kaksi laavua, lintutornin ja reitin alkuosan rakentamisen esteettömäksi. Avustuksen osuus on puolet. Toinen puoli tulee omarahoituksesta, josta 90 prosenttia voi olla talkoita. Lopullisen päätöksen tekee ELY-keskus. Koska rahoitus on tarkoitus myöntää ensi vuoden rahoituskehyksestä, lopullinen päätös saataneen vasta ensi vuoden alussa. Töitä voi kuitenkin tehdä omalla riskillä.

Koiteli-reitti toteutetaan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Jäälin asukasyhdistyksen yhteishankkeena. Reitti on suunnattu kolmen rakennetun kosteikon kautta.

 

Hallituksen kokous 3/2018

Yhdistyksen hallitus valmisteli kuluvan vuoden aktiviteetteja. Mittavan kiintoaineongelman vuoksi Jäälinjärven kaakkoispäähän valmistellaan suurta laskeutusallasta, johon varaudutaan istuttamaan kelluvia kasveja. Valmistellun rautatutkimuksen kariuduttua kielteiseen rahoituspäätökseen yhdistys selvittää mahdollisuutta kahden ojan padottamiseen ja vaikutusten selvittämiseen. Yhdistys osallistuu myös Kalivesi-tutkimuksen (Kalimenjokikokonaisuus) näytteenottoon. Osallistutaan valtakunnallisen vesistökunnosverkoston vuosiseminaariin ja isännöidään Jääliin suuntautuva retki. Toiminnan jatkorahoitusta ryhdytään selvittämään. Pöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 3-2018.

Kalamäen kaide taas kunnossa

Kalamäen tulvasillan kaide rikkotui kunnossapitotöiden yhteydessä. Ennen korjausta ilkivallan tekijät repivät kaiteen osat irti ja heittivät ne tulvan mukaan. Nyt kaide on korjattu ja toimii taas.

Tulvasillan kaide on korjattu

Kalivesi-tutkimuksen näytteenottotalkoot 19. kesäkuuta

Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoki-kokonaisuuden tilaa. Yliopisto kutsuu koko valuma-alueen asukkaita näytteenottotalkoisiin 19.6.2018. Mieleisen näytteenottopaikan kukin voi valita itse. Ilmoittautuminen näytteenottoon tapahtuu Joonas Määtälle sähköpostitse osoitteeseen Joonas.V.Maatta@student.oulu.fi  tai numeroon 0442059739.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on jo ilmoittautunut talkoisiin. Yhdistys ottaa näytteitä Haisunojasta, Saarisenojan yläosalta, Kuusamontien sivuojasta Ylikiimingintien liittymän kohdalta, Jäälinojan alaosalta sekä Jäälinojan suulta. Lisälksi yhdistys sovittaa omaan ohjelmaansa kuuluvan näytteenoton (5 pistettä) samalla päivälle. Yhdistyksen toimialue vastaa neljäsosaa koko Kalimenjoen valuma-alueesta.

Yliopisto soveltaa tutkimukseen uusia menetelmiä, jolloin voidaan tunnistaa veden alkuperä: pintavesi, pohjavesi, huokosvesi.

 

Jäälin koulu järjesti hienon markkinatapahtuman

Jäälin koulun ympäristö täyttyi monenlaisista aktiviteeteista, kun koulu järjesti koko kylälle tarkoitetut kevätmarkkinat. Myös Jäälin alueen yhdistyksiä ja muita toimijoita oli esillä runsaasti. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pisteellä riitti pöhinää, kun väki pääsi tutustumaan altaassa uiskenteleviin Jäälinjärven ahveniin, särkiin ja yhteen isoon lahnaankin. Taas tuli todistetuksi, että kala kiehtoo!

Kalat kiinnostivat markkinaväkeä

Hoitokalasaalis hyötykäyttöön

Särkikalojen kysyntä on kasvanut markkinoilla niin, että Jäälinjärven koko hoitokalasaalis – tähän mennessä noin 400 kiloa – päätyy hyötykäyttöön jalosteina. Viime vuonna hyötykäyttöön meni noin puolet ja sitä ennen vain pieni osa. Aikaisemmin valtaosa saaliista on jouduttu toimittamaan hävitettäväksi biojätteenä.

Särkikaloja pyydetään Jäälinjärvestä rysällä. Muut rysään päätyneet kalat vapautetaan. Särkien vähentämisellä pyritään tervehdyttämään järven ravintoketjua, jotta haitalliset levät vähenisivät ja ahvenet saisivat edellytyksiä kasvaa petokalakokoon ja sopisivat siten paremmin myös kalastukseen. Särkikalojen osuus on seitsemän vuotta jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena voimakkaasti vähentynyt.

Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui Jäälin vesien hoitoon

Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui kahdenkymmenviiden hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin Jäälinmajalla yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Lisäksi vieraat saivat esittelyn bioremediaatiotutkimuksesta. Esittelyjen jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon ja siellä  meneillään olevaan  bioremediaatiotutkimukseen. Paikalla oli todettavissa, että ainakin osa kasveista oli talvehtinut elossa jään sisään jäätyneillä lautoilla.

Jukka Pekkanen esitteli bioremediaatiotutkimusta kohteella

Suovehkan kasvu oli käynnistynyt, vaikka kasvit ovat olleet jään sisällä läpi talven

Valitus pienensi kiinteistöveron viidenteen osaan

Yhdistys osti noin hehtaarin suuruisen kiinteistön Kalamäen kosteikkoa varten  puustoineen noin 2000 eurolla vuonna 2014. Alue kärsi jo aikaisemmin vettymisestä, ja Kalamäen kosteikko nosti veden suunnilleen maan pinnalle. Verottaja piti kiinteistöä kuitenkin rakennusmaana ja määräsi verotusarvoksi 10 700 euroa. Kun oikaisuvaatimus ei muuttanut verottajan kantaa, yhdistys valitti asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Päätöksessään tuomioistuin katsoi verotusarvon kauppahinnan suuruiseksi, jolloin kiinteistövero putoaa viidenteen osaan. Verottaja velvoitettiin palauttamaan liikaa maksetut kiinteistöverot takautuvasti. Hallinto-oikeuden ratkaisun voit lukea täältä: PSHO päätös kiinteistöverosta 270418. Asian käsittely hallinto-oikeudessa kesti puolitoista vuotta.

%d bloggers like this: