Järvi ja reitti esillä Jäälin kyläpäivässä

Jäälin kyläpäivä järjestettiin sateenuhan alla, mutta sää oli tapahtuman aikana sittenkin armelias. Yhdistys esitteli Jäälin vesienhoitoa ja vaellusreittihanketta. Järven kalastoa esiteltiin yhden verkon tutkimuskalastuksella. Verkosta saatiin lahnoja, ruokakalakokoisia ahvenia ja yksi hauki. Kalat asetettiin kävijöiden nähtäville asianmukaisesti käsiteltyinä ja jäitettynä. Keskusteluissa kävi ilmi, että Jäälinjärven suurimmat saalisahvenet ovat kasvaneet jopa kilon painoisiksi.

Tapahtumaan osallistui arviolta 150 -200 kävijää. Vesienhoito ja reittihanke saivat kävijöiltä kiitosta.

Jääli-tietoa Leijonille

Leijonien I-piirin piirihallituksen vaihtokokous järjestettiin Jäälinmajalla. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykseltä oli pyydetty kokoukseen asiantuntijapuheenvuoro Jäälin vesienhoidosta. Puheenvuoro sisälsi myös katsauksen Jääli-Koiteli-reitin toteutustilanteeseen sekä jääliläisten tavoitteen Jäälin brändäämisestä Oulun parhaaksi kaupunginosaksi. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä:  Lions -piirihallitus 220820

Yhteistyötapaaminen Oulun edustajien kanssa

Oulun kaupungin edustajat, Satu Pietola ja Marjo Honkamaa-Eskola sekä Hannu Salmi Oulun seudun ympäristötoimesta vierailivat Jäälissä ja tutustuivat maastossa Leppisuonojan padotustutkimukseen, Kalamäen kosteikkoon ja vaellusreitin varustuksen viimeistelyyn sekä Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettuun Järvialtaaseen. Rautaongelmasta käytiin vakavaa keskustelua, koska rauta on Oulun seudun vesistöjen hankalimmin ratkaistava ongelma. Yhteistyötä ratkaisujen etsimisessä pidettiin tärkeänä.

Tutkimuslautan rakenteista laitureita

Kalamäen kasvillisuustutkimuksessa käytetty siltarakenne kiinnitettiin laituriksi Kalamäen laavun kohdalle sammutusveden ottamista varten. Toinen laituri asennettiin Järvialtaan rannalle Kaarnapurrentin jatkeelle. Koska ranta on pehmeikköä, käytöstä poistetuista siltarakenteista tehtiin lähes kahdenkymmenen metrin mittainen, laiturille johtava ”pitkos”.

Kalamäen kosteikon rannalla on myös uusi nuotiopaikka. Kalamäessä on nyt kolme nuotiopaikkaa; laavun ja näköalatasanteen nuotiopaikat ovat valmistuneet jo aikaisemmin.

Käytöstä poistettu siltarakenne helpottaa sammutusveden ottamista.

Järvialtaan laiturille johtaa lähes 20 metrin ”pitkos”, joka on tehty käytöstä poistetuista siltarakenteista.

Lintutornin nuotiopaikka sijaitsee Kalamäen kosteikon laidalla

Järviallasta viritellään

Keväällä Jäälinjärven kaakkoispäässä käyttöön otettuun Järvialtaaseen on asennettu virranohjain. Järvialtaan toiminta perustuu siihen, että virtausmatka ja -aika Saarisenojan suusta virtausaukkoon olisi mahdollisimman pitkä. On osoittautunut, että koriolisvoima kääntää virtauksen ojan suusta kohti pohjoista, jolloin syntyy oikovirtaus ojan suusta virtausaukkoon. Virranojaimella virtaus pyritään ohjaamaan kohti luodetta, jotta virtausmatka pitenisi. Virranohjainta asennettiin noin kaksikymmentä metriä. Rakennetta jatketaan vielä suunnilleen saman verran. Virranohjaimen rakenne on sama kuin Järvialtaan seinämän: siis seinämänä suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla, painotetaan kettingilla ja ankkuroidaan painoilla. Rakenteen sijainnin näet täältä:  Järviallas.

ELY-virkamiehet tustustuivat Jäälin vesienhoitoon

ELY-keskuksen vesienhoitoresursseja on vahvistettu. Uudet viranhaltijat, Anne-Mari Rytkönen ja Henri Vaarala, tutustuivat Jäälin vesienhoitoon. Virkamiehille esiteltiin yhdistyksen tähänastista toimintaa ja sen tuloksia. Erityisesti tuotiin esiin massiivinen rautaongelma, jonka tehokkaaseen hoitoon ei ole olemassa toimivia menetelmiä. Tiedon kartuttamiseksi yhdistys on käynnistänyt kaksi tutkimusta.

Anne-Mari Rytkösen hoitaa maa- ja metsätalouden vesienhallintaan liittyvää valtakunnallista erikoistumistehtävää. Henri Vaaralan tehtävänä on vesiensuojelun tehostamisohjelman hankkeiden ja verkostojen aktivointi ja erilaiset asiantuntijatehtävät.

 

Järvialtaan seinämä suunnitellulla paikallaan

Jäälinjärveen kaakkoispäähän rakennettu Järvialtaan seinämä siirtyi keväällä ilmeisesti siksi, että ajelehtinut jäälautta tukki virtausaukon. Rakennetta ei ole suunniteltu kestämään sanottavaa padotusta. Merkittäviä vaurioita rakenteeseen ei tullut, ja allas on toiminut seinämän siirtymisestä huolimatta. Seinämä on nyt palautettu alkuperäiselle paikalleen. Rakenteeseen tehdään tarpeellisia muutoksia ja täydennyksiä, jotta vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi.

Rakenteen ensisijainen tarkoitus on pidättää Saarisenojasta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta-humuskiintoainetta.

Järvialtaan seinämänä on suodatinkangas, jota kannattaa puomi ja painottaa kettinki ja betoniankkurit.

Puomi palautettiin paikalleen tehtävää varten rakennetulla lautalla. Lautta on koottu pääasiassa bioremediaatiotutkimuksesta vapautuneista tarvikkeista.

 

 

 

Jäälinjärven uimavesi Oulun parhaimmistoa

Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Oulun kaupunki määrittää nämä kaikilta 26 viralliselta uimarannalta. Viimeisin näyte on otettu 20.7.2020. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälijärven vesi sijoittuu Oulun uimarantojen kärkikastiin. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä: Oulun uimavedet 200720

Sateet tummensivat Jäälinjärven veden

Heinäkuun sateet lisäsivät paljon tuloveden määrää Jäälinjärveen. Kaksi kolmasosaa järven vedestä on vaihtunut heinäkuun aikana. Kun tulovesi on hyvin tummaa, myös järven vesi tummuu. Väriarvojen kehityksen voit katsoa täältä: Jäälinjärven veden väri.  Tummasta vedestä huolimatta järven veden laatu on hyvä.

Ensimmäistä kesää käytössä oleva Järviallas Jäälinjärven kaakkoispäässä näyttää vaikuttavan positiivisesti. Tuloveden väri- ja sameusarvot pienenevät altaassa ennenkuin vesi purkautuu järveen. Vesiprosesseja ei täysin tunneta ja analyysituloksissa on paljon satunnaisvaihtelua. Siksi ei vielä voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä.

Hallituksen kokous 3/2020

Yhdistyksen hallitus kokoontui fyysisesti ensimmäisen kerran lähes puoleen vuoteen. Kuluvan vuoden toiminta jatkuu kuitenkin vilkaana ja painottuu toimintasuunnitelman mukaisesti pääasiassa rautailmiöön liittyviin tutkimuksiin. Hallitus päätti, että Järvialtaan seinämän siirtymä pyritään korjaamaan. Osa seinämää siirtyi noin kymmenen metriä virtauasaukon tukkeutumisen vuoksi keväällä. Muutoin toiminta jatkuu tavanomaisena. Hoitokalastus on päättynyt, Kokkohaaran lietteenkeruuallas on pumpattu tyhjäksi, ja Kalamäen pumppaus aloitetaan. Viestintätapahtumia on ollut paljon, ja loppukesälle on suunniteltu useita tapahtumia. Hallitus totesi, että yhdistys täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta, ja ottaa merkkivuoden huomioon toiminnassaan. Pöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 3-2020

%d bloggaajaa tykkää tästä: