Kalamäen kaide taas kunnossa

Kalamäen tulvasillan kaide rikkotui kunnossapitotöiden yhteydessä. Ennen korjausta ilkivallan tekijät repivät kaiteen osat irti ja heittivät ne tulvan mukaan. Nyt kaide on korjattu ja toimii taas.

Tulvasillan kaide on korjattu

Kalivesi-tutkimuksen näytteenottotalkoot 19. kesäkuuta

Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoki-kokonaisuuden tilaa. Yliopisto kutsuu koko valuma-alueen asukkaita näytteenottotalkoisiin 19.6.2018. Mieleisen näytteenottopaikan kukin voi valita itse. Ilmoittautuminen näytteenottoon tapahtuu Joonas Määtälle sähköpostitse osoitteeseen Joonas.V.Maatta@student.oulu.fi  tai numeroon 0442059739.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on jo ilmoittautunut talkoisiin. Yhdistys ottaa näytteitä Haisunojasta, Saarisenojan yläosalta, Kuusamontien sivuojasta Ylikiimingintien liittymän kohdalta, Jäälinojan alaosalta sekä Jäälinojan suulta. Lisälksi yhdistys sovittaa omaan ohjelmaansa kuuluvan näytteenoton (5 pistettä) samalla päivälle. Yhdistyksen toimialue vastaa neljäsosaa koko Kalimenjoen valuma-alueesta.

Yliopisto soveltaa tutkimukseen uusia menetelmiä, jolloin voidaan tunnistaa veden alkuperä: pintavesi, pohjavesi, huokosvesi.

 

Jäälin koulu järjesti hienon markkinatapahtuman

Jäälin koulun ympäristö täyttyi monenlaisista aktiviteeteista, kun koulu järjesti koko kylälle tarkoitetut kevätmarkkinat. Myös Jäälin alueen yhdistyksiä ja muita toimijoita oli esillä runsaasti. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pisteellä riitti pöhinää, kun väki pääsi tutustumaan altaassa uiskenteleviin Jäälinjärven ahveniin, särkiin ja yhteen isoon lahnaankin. Taas tuli todistetuksi, että kala kiehtoo!

Kalat kiinnostivat markkinaväkeä

Hoitokalasaalis hyötykäyttöön

Särkikalojen kysyntä on kasvanut markkinoilla niin, että Jäälinjärven koko hoitokalasaalis – tähän mennessä noin 400 kiloa – päätyy hyötykäyttöön jalosteina. Viime vuonna hyötykäyttöön meni noin puolet ja sitä ennen vain pieni osa. Aikaisemmin valtaosa saaliista on jouduttu toimittamaan hävitettäväksi biojätteenä.

Särkikaloja pyydetään Jäälinjärvestä rysällä. Muut rysään päätyneet kalat vapautetaan. Särkien vähentämisellä pyritään tervehdyttämään järven ravintoketjua, jotta haitalliset levät vähenisivät ja ahvenet saisivat edellytyksiä kasvaa petokalakokoon ja sopisivat siten paremmin myös kalastukseen. Särkikalojen osuus on seitsemän vuotta jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena voimakkaasti vähentynyt.

Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui Jäälin vesien hoitoon

Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui kahdenkymmenviiden hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin Jäälinmajalla yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Lisäksi vieraat saivat esittelyn bioremediaatiotutkimuksesta. Esittelyjen jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon ja siellä  meneillään olevaan  bioremediaatiotutkimukseen. Paikalla oli todettavissa, että ainakin osa kasveista oli talvehtinut elossa jään sisään jäätyneillä lautoilla.

Jukka Pekkanen esitteli bioremediaatiotutkimusta kohteella

Suovehkan kasvu oli käynnistynyt, vaikka kasvit ovat olleet jään sisällä läpi talven

Valitus pienensi kiinteistöveron viidenteen osaan

Yhdistys osti noin hehtaarin suuruisen kiinteistön Kalamäen kosteikkoa varten  puustoineen noin 2000 eurolla vuonna 2014. Alue kärsi jo aikaisemmin vettymisestä, ja Kalamäen kosteikko nosti veden suunnilleen maan pinnalle. Verottaja piti kiinteistöä kuitenkin rakennusmaana ja määräsi verotusarvoksi 10 700 euroa. Kun oikaisuvaatimus ei muuttanut verottajan kantaa, yhdistys valitti asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Päätöksessään tuomioistuin katsoi verotusarvon kauppahinnan suuruiseksi, jolloin kiinteistövero putoaa viidenteen osaan. Verottaja velvoitettiin palauttamaan liikaa maksetut kiinteistöverot takautuvasti. Hallinto-oikeuden ratkaisun voit lukea täältä: PSHO päätös kiinteistöverosta 270418. Asian käsittely hallinto-oikeudessa kesti puolitoista vuotta.

Tulva laskee

Yöpakkaset hidastivat tulva nousua niin, ettei ennätyksiä rikottu. Suurin tulovirtaama Jäälinjärveen, 3,5 kuutiometriä sekunnissa, esiintyi 2. toukokuuta. Virtaama jäi jopa jonkin verran viime vuoden huippua pienemmäksi.  Järven vedenpinta kävi kolme senttiä viimevuotista korkeammalla. Järven vedenpinta on nyt (8.5.)  laskenut noin kymmenellä sentillä ja tulovirtaama pienentynyt kolmanneksella.

Tulva nousee nopeasti

Lumet ovat alkaneet sulaa nopeasti sen jälkeen kun yöpakkaset ovat hellittäneet. Tällä hetkellä, siis 25. huhtikuuta, tulovirtaama Jäälinjärveen on noin 2,4 kuutiometriä sekunnissa ja nousu näyttää jatkuvan. Järven vedenpinta on noussut yli kymmenen senttiä vuorokaudessa. Vesienhoitoyhdistyksen tarkkailuaikana vuodesta 2012 suurin tulovirtaama on ollut viime vuonna, 3,8 kuutiometriä sekunnissa. On hyvin mahdollista, että tuo virtaama ylittyy lähipäivinä. Patojen kanssa on ollut jonkin verran ongelmia, mutta suuri vaurioita ei ainakaan toistaiseksi ole sattunut.

Valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät tulevat Ouluun – Jääli paljon esillä

Ouluun odotetaan kesäkuun puolivälissä kahtasataa vierasta eri puolilta Suomea. Kolmen päivän aiheena on vesistökunnostus. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdisyksellä on seminaarissa puheenvuoro, ja suuri osa vieraista tutustuu  retkeilypäivänä Jäälinjärveen ja Kalamäkeen. K-Supermarket Jääli tarjoaa Jäälin kävijöille lounaan Jäälinmajalla. Seminaarin ohjelman voit ladata täältä: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BA737BDD4-68E4-4A33-907A-4BD741246B8D%7D/136722 .

Kelluvaa pitkosta Kokkojärvenniitylle

Koiteli-reitin kesäversio vaatii Kokkojärvenniitylle erikoispitkokset, koska suo on erittäin vetinen ja pehmeä. Upottavalle osalle on rakennettu lumen päällä pitkoksen runko, joka täydennetään sen jälkeen, kun lumi on sulanut ja rakenne painunut suon pintaa vasten. Uppoamisen estämiseksi pitkos on varustettu Finnfoam-kannatuksella. Nyt rakennettu osa toimii samalla testikohteena jatkoa varten.

Koko pitkosreittiä ei saada käyttöön vielä tulevana kesänä, sillä loppuosa kelluvasta pitkoksesta päästään rakentamaan vasta tulevana talvena.

Kokkojärvenniityn pitkos sijoittuu vuonna 2014 rakennetun Kokkoniityn kosteikon alueelle.

Kelluvan pitkoksen runko Kokkojärvennityllä

 

Pitkoksen kohta kesällä 2014

 

 

 

 

%d bloggers like this: