Video Jäälin nuorten kalapäivästä

ProAgria on julkaissut videon Jäälissä 15. toukokuuta järjestetystä nuorten kalapäivästä. Videolla kerrotaan pääasiassa hoitokalastuksesta. Viiden minuutin videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=2qUt_YPy6FU&utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Verkostoilla+tehoa+vesienhoitoon+6%2A2019&utm_term=Katso+uusin+video&utm_content=u-3172603-59603045-1858969-3.

Rautatutkimusta viritellään laajassa yhteistyössä

Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun kaupungin edustajat tutustuivat kahdeksanhenkisellä kokoonpanolla Jäälin kunnostus- ja tutkimuskohteiden rautailmiöön. Raudan kulkeutuminen on suurin vedenlaatua heikentävä tekijä paitsi Jäälissä myös koko rannikkovyöhykkeellä. Kaupungin kuivatus- ja hulevesijärjestemissä raudan saostuminen on myös tekninen ongelma. Tavoitteena on jättää  Sipilän hallituksen käynnistämään  vesiensuojelun tehostamisohjelmaan osapuolten yhteinen rahoitushakemus, joka keskittyy rautaongelmien hallintaan. Rautailmiön massiivisuus on tullut esiin Jäälin kunnostushankkeiden yhteydessä.

Jäälinjärven vedellä hyperspektrikuvauksen menetelmäkehitystä

Oulun ammattikorkeakoulu tutkii menetelmää, joka voisi tuottaa tietoa vesistön rehevyydestä nopeasti ja ilman työläitä laboratoriotutkimuksia. Työkalu on hyperspektrikamera, jolla vedestä voidaan tutkia mm. klorofyllipitoisuutta. Tutkijat halusivat selvittää, häiritseekö tumma ja humuspitoinen järvivesi levien mittausta. Jäälinjärven veteen lisättiin sini- ja viherleväseosta erilaisina pitoisuuksina ja kuvattiin hyperspektrikameralla laboratoriossa. Lopputulos oli, että korrelaatio on erittäin hyvä.  Jäälinjärven klorofyllipitoisuutta ei siis mitattu. Tutkimusartikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.oamk.fi/epooki/2019/hyperspektrikuvaaminen-pintavesien-laadun-mittaamisessa/

Hyperspektrikuvauksen sovelluskohteita ovat nykyään muun muassa geologia, maa- ja metsätalous, lääketiede, jätteiden käsittely sekä sotilaalliset käyttökohteet.

Kalamäen luontorakenteet edistyvät hyvin

Jäälinjärven kaakkoispäähän on rakenteilla lintutorni ja laavu. Molemmat rakennelmat sijoittuvat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2015 toteuttaman Kalamäen kosteikon reunalle. Rakenteet ovat osa Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteistyönä toteuttamaa Koiteli-reittiä. Sovitun työnjaon mukaan Leijonat rakentavat Kalamäen laavun kokonaan omin voimin. Kesän rakentamisohjelmassa on laavun ja lintutornin lisäksi pitkosten rakentaminen Kokkojärvenniitylle sekä mittavan informaatioaineiston asentaminen reitin varrelle.

Kalamäen lintutorni on saavuttanut harjakorkeutensa

Jäälin Leijonien rakentama laavu edistyy vauhdikkaasti

JCR – musiikkia ja kylän elämää

Tänään 15.6. Jäälissä järjestettävä JCR-tapahtuma  on vuosien saatossa kasvanut ja monipuolistunut niin musiikin kuin muunkin ohjelman osalta. Jokaiseen talouteen jaettu tapahtumalehti kertoo mm. jääliläisten omatoimisuudesta harrastustoiminnassa ja kylän kehittämisessä. Vesistökunnostusta ja Koiteli-reittiä koskevan jutun voit lukea täältä: JCR-lehti 2019.

Vähän saalista Jäälin hoitokalastuksesta

Jäälinjärveen nousi tänä keväänä vähän kutusärkiä: hieman alle sata kiloa, kun enimmillään saalis on ollut 1500 kiloa. Yksi selitys lienee, että vaeltava särkikanta on pienentynyt, kun sitä on poistettu vuodesta 2011 lähtien. Toisaalta tämä kevät on ollut laajemminkin poikkeuksellinen. Eri puolilta Suomea on tullut viestejä, että särki on mennyt huonosti pyydyksiin. Kaikki Jäälin noususärjet menivät ihmisravinnoksi paikalliseen käyttöön.

Jäälin puskaradion postaukset kertovat, että Jäälinjärvestä on saatu hyvänkokoisia ahvenia, viimeksi Jäälinmajan rannasta 610 grammaa ja 36 senttiä. Kalakannan rakenteen korjaantuminen on parantanut ahventen kasvua. Samalla koko ravintoketju tervehtyy, ja haitalliset levät vähenevät.

Hulevesien käsittely ansiokasta Mikkelissä

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkostin vuosiseminaari järjestettiin 3. – 5. kesäkuuta Mikkelissä. Jäälin näkökulmasta erityisen kiinnostavia olivat Mikkelin hulevesiratkaisut. Hulevedet pyritään viivästämään ja käsittelemään vähintäänkin kosteikoissa ennen niiden johtamista vesistön. Tilaisuuden yhteydessä vihittiin uusi koekenttä, jossa on mahdollista tutkia erilaisten suodattimien vaikutusta hulevesien laatuun. Ainakin aluksi tutkitaan erilaisia biohiilikombinaatioita hulevesien haitallisten aineiden pidättämisessä.

 

Laaja hulevesikosteikko valtatien 5 vieressä Mikkelissä

Hulevesien tutkimuskenttä Mikkelissä

Oulussa hulevesiä ei toistaiseksi juuri käsitellä vaan ne johdetaan suoraan vesistöön. Erityinen ongelma Oulussa –  Jääli mukaan lukien – on kuivatusvesien rautasaostuma.

Seminaarissa esiteltiin mielenkiintoinen SUSI-suosimulaattori metsäojitusten kuivatustarpeiden ja ojitussyvyyden suunnitteluun. Mallin mukaan kuivatusta ei tarvita lainkaan, jos puuston määrä on vähintään 120 kuutiometriä hehtaarilla.

 

 

 

Kopinaa pitkoksilta

Laivakankaan koulun 5A-luokka teki patikkaretken Kalamäestä Kokkokankaan laavulle perjantaina 24.5. Oppaaksi kutsuttu Vesienhoitoyhdistyksemme edustaja odotti retkeläisiä aamulla Kalamäen raunioiden luona. Puoli yhdeksän aikoihin kaartoikin iloinen joukko opettajansa Virven johdolla sovitulle kohtauspaikalle. Tervehdysten jälkeen seurasi tietoisku Kalamäen asutuksesta ja vesienhoitorakenteista. Kohta suuntasimme pitkoksille kohti Kokkokangasta. Matkalla käsittelimme eri paikoissa alueen esihistoriaa ja luonnonhistoriaa, vesienhoitorakenteita ja niiden toimintaa sekä eri metsänkäsittelykohteiden tilaa ja piirteitä. Polku sivuaa myös hyvin säilynyttä Kalamäen talon tervahautaa, mistä saimme linkin menneiden vuosisatojen tärkeimpään suomalaiseen vientituotteeseen, sen varassa toimineeseen merenkulkuun ja sen tervattuun pohjaan. Kokkokankaan laavulla syttyi tuli ja makkarat sekä vaahtokarkit maistuivat. Perilläolon hetki kului nopeasti. Jäljet siivottuamme lähdimme paluumatkalle Kalamäkeen, jonne saavuimme suunnitelman mukaisesti ennen kello yhtätoista kenenkään kastumatta. Oppilaat opettajineen jatkoivat matkaa pyörillään koululle ruokailuun, jossa oli osuvasti tarjolla uunimakkaraa.

Markku Vuolteenaho

Jäälinjärvi Kalevan lukijan sääkuvassa 17.5.2019

Kalamäen lintutornin rakentaminen aloitettiin

Jäälin Kalamäkeen tulevan lintutornin pystyrunko on asennettu. Sen varaan rakennetaan katselutaso ja sen päälle katto. Seuraavaksi pystyrunko jäykistetään ja ryhdytään rakentamaan katselutasoa. Pystyrunko tehtiin käytetyistä sähköpylväistä. Jäälin asukasyhdistyksellä on lupa käyttää niitä, kun pylväät suojataan ihokosketukselta katselutason kohdalta.

Lintutorni sijaitsee Kalamäen kosteikon luoteisreunalla. Tornille rakennetaan esteetön kulkumahdollisuus Laivakankaan suunnasta voimalinjan kohdalta. Torni valmistuu alkavan kesän kuluessa, mutta esteettömyysreitti sinne toteutunee vasta seuraavana vuonna.

Lintutorni on osa Jääli-Koiteli-reitin varustelua. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, Kiiminigin- Jäälin vesienhoitoyhdistys ja Jäälin Leijonat.

Lintutornin pystyrunko on asennettu

%d bloggers like this: