Monthly Archives: joulukuu 2013
Rantapohja raportoi Korteojan kosteikkotöistä
Rantapohja teki jälleen koko sivun uutisen yhdistyksen toiminnasta. Lue juttu täältä Rantapohja 311213 .Korteojan kosteikkotyöt jäävät nyt odottamaan pakkasia, jotta läheiselle suolle voitaisiin jäädyttää kaivinkoneen kulkureitit. Tavoitteena on päästä muotoilemaan suo maaliskuussa.
Jäsentiedote 2/2013
Tästä linkistä löydät jäsentiedotteen 2/2013: Jäsentiedote 2-2013. Kiitokset kuluneesta vuodesta ja menestystä vuodelle 2014. Hyvää joulua kaikille sivuston lukijoille!
Korteojan kosteikon rakentaminen alkoi
Korteojan kosteikon vesitysjärjestelmän rakentaminen alkoi 10. joulukuuta. Korteojan uomaa siirretään vajaan 200 metrin matkalla. Uuden uoman alapäähän tulee säätö- ja sulkupato tulvavesien johtamista ja Korteojan mahdollista huoltoa varten. Pato on tyypiltään neulapato, joka siis suljetaan pystylankuilla. Patoelementti on kooltaan 8,5 x 3 metriä. Se koottiin rannalla ja nostettiin kokonaisena paikalleen. Patoon tulee kävelysilta uuden uoman yli. Nykyisen uoman kohdalle tehdään rumpu. Varsinainen kosteikko ja sille johtava vesitysoja sijaitsevat pehmeiköllä. Tarpeellinen konetyöskentelyalue jäädytetään ja työt tehdään kevättalvella. Kosteikon yleisjärjestelypiirustus on täällä: Korteojan kosteikko.
Patoelementtiä kuljetetaan paikalleen. Padon tiiviys varmistetaan suodatinkankailla, jotka levitään uomaan elementin asentamisen jälkeen
Heikkisentien viemäröinnistä asukaskokous 6.2.2014
Oulun Vesi ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys pitivät Heikkisentien alueen viemäröinnin suunnittelupalaverin 5.12. Jäälissä. Sovittiin, että viemäröitävän alueen asukkaat kutsutaan koolle 6.2.2014 klo 18 Jäälinmajalle. Siihen mennessä liittymiskustannusten suuruusluokka on tiedossa. Hakemus valtion vesihuoltoavustuksen saamiseksi on tehty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Talojohdot ja kiinteistöpumppaamot eivät tule Oulun Vesi Oy:n vastuulle. Suunnittelupalaverissa pohdittiin eri vaihtoehtoja taloliittymien rakentamisesta ja hallinnoinnista ja päätettiin jatkaa vaihtoehtojen valmistelua. Muun muassa vaihtoehdon valinnasta keskustellaan asukaskokouksessa. Myös Akkasentien alueen kiinteistöjen liittymishalukkuus päätettiin selvittää.
Perusedellytys hankkeen käynnistymiselle on vähintään 70 prosentin liittymisaste. Liittymishalukkuus on tarpeen selvittää jo varhaisessa vaiheessa.
Asukastilaisuudesta jaetaan kutsu postilaatikkoihin tuonnempana.
Kesän 2013 vesitutkimuksista raportti
Kari Kainua, jolla on laaja ja monipuolinen vesiosaaminen, on laatinut yhteenvetoraportin kuluneen kesän vesitutkimuksista. Aikaisempien kesien tapaan Jäälinjärveen tulevien vesien näytteitä otettiin Saarisenojasta ja Korteojasta. Lähtevän veden näytteet otettiin Jäälinojasta. Paavo Vehkomäki huolehti näytteenotosta ja tutki itse myös pääosan kiintoaineista. Muut näytteet tutkittiin Nablabs Oy:n laboratoriossa.
Kiintoainetilanne oli edellisten kesien kaltainen. Jäälinjärveen laskeutui noin 60 prosenttia järveen tulevasta kiintoaineesta. Karkean taselaskennan mukaan kiintoainetta kertyi järveen n. 18 tonnia kuiva-aineena mitattuna. Veteen laimenneena lietteen tilavuus on hyvin paljon suurempi. On huomattava, että tarkkailujakso kesti vain noin 5 kuukautta, joten koko vuoden kertymä on suurempi. Valtaosa kiintoaineesta tuli Saarisenojasta. Tulevan veden kiintoainepitoisuudet ovat korkeimmillaan keskikesällä pienten virtaamien aikaan, mikä johtuu pohjaveteen liuenneen raudan saostumisesta metsäojaverkostossa.
Vedenlaatuparametrien (ravinteeet ja leväbiomassa) mukaan Jäälinjärvi on rehevä. Korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat Korteojan vedessä. Siellä fosforin kokonaismäärästä 60 prosenttia oli liukoisessa muodossa. Saarisenojassa liukoinen osuus oli puolet. Jäälinojassa taas liukoisen fosforin määrä oli pieni, joten fosfori kuluu järvessä ja aiheuttaa siellä rehevyyttä. Myös klorofyllimittaukset vahvistavat tätä kuvaa.
Kari on myös vertaillut Jäälinjärveä Kiiminkijokeen ja Pyykösjärveen. Jäälinjärven vesi on sameinta ja siinä on eniten kiintoaineita. Myös väriarvot ovat korkeimmat, mikä johtuu suuresta rautapitoisuudesta. Pyykösjärven vedessä on enemmän ravinteita. Pyykösjärven (ja Kuivasjärven) vedenlaatua parannetaan johtamalla sinne Oulujoen vettä.
Pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaadussa ei ole havaittavissa trendinomaisia muutoksia. Myöskään viimeaikaiset vesienhoitotoimet eivät vielä näy vesianalyyseissä. Kari toteaakin, että järven kuntoutuminen on hidas prosessi, ja vuosien välinen normaali vaihtelu vaikeuttaa tulostentulkintaa lyhyellä aikavälillä.
Tutustu Karin raporttiin. Se on selkeä, ymmärrettävä ja hyvin kirjoitettu. Löydät sen täältä: Vesitutkimukset 2013
Kaleva ja Rantapohja uutisoivat teon nro 53
Kaleva ja Rantapohja julkaisivat Oulun kaupungin tiedotteen yhdistyksen saamasta tunnustuksesta ”Sata tekoa Oulusta” -ohjelmassa. Lehtileikkeet löydät täältä: Sata tekoa lehtileikkeet
Yhdistyksen toimintamalli on oululainen teko nro 53
Uudessa Oulussa on meneillään Sata tekoa Oulusta -ohjelma, jossa annetaan tunnustusta mitä moninaisimmille hankkeille – suurille tai pienille, kunhan ne ovat jollakin tavalla erityisiä. Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli sai tunnustuksen nro 53. Oulun kaupungin tiedotteen löydät täältä: Sata tekoa Oulusta Toimintamallin peruslähtökohta on paikallinen vastuu ja yhteistominta kumppanien kanssa. Tiedotteessaan Oulu listaa yhdistyksen monipuoliset toimenpiteet ja toteaa, että malli on kustannustehokas. Tiedotteessa mainitaan myös EU-rahoitus mallin kehittämiseen yleiseen käyttöön soveltuvaksi.
Sata tekoa Oulusta -sivusto on osoitteessa http://100tekoa.oulu.com/. Sieltä käyvät ilmi palkitsemisperusteet sekä aikaisemmin palkitut hankkeet.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 