Kari Kainua, jolla on laaja  ja monipuolinen vesiosaaminen, on laatinut yhteenvetoraportin kuluneen kesän vesitutkimuksista. Aikaisempien kesien tapaan Jäälinjärveen tulevien vesien näytteitä otettiin Saarisenojasta ja Korteojasta. Lähtevän veden näytteet otettiin Jäälinojasta. Paavo Vehkomäki huolehti näytteenotosta ja tutki itse myös pääosan kiintoaineista. Muut näytteet tutkittiin Nablabs Oy:n laboratoriossa.

Kiintoainetilanne oli edellisten kesien kaltainen. Jäälinjärveen laskeutui noin 60 prosenttia järveen tulevasta kiintoaineesta. Karkean taselaskennan mukaan kiintoainetta kertyi järveen n. 18 tonnia kuiva-aineena mitattuna. Veteen laimenneena lietteen tilavuus on hyvin paljon suurempi. On huomattava, että tarkkailujakso kesti vain noin 5 kuukautta, joten koko vuoden kertymä on suurempi. Valtaosa kiintoaineesta tuli Saarisenojasta. Tulevan veden kiintoainepitoisuudet ovat korkeimmillaan keskikesällä pienten virtaamien aikaan, mikä johtuu pohjaveteen liuenneen raudan saostumisesta metsäojaverkostossa.

Vedenlaatuparametrien (ravinteeet ja leväbiomassa) mukaan Jäälinjärvi on rehevä. Korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat Korteojan vedessä. Siellä fosforin kokonaismäärästä 60 prosenttia oli liukoisessa muodossa. Saarisenojassa liukoinen osuus oli puolet. Jäälinojassa taas liukoisen fosforin määrä oli pieni, joten fosfori kuluu järvessä ja aiheuttaa siellä rehevyyttä. Myös klorofyllimittaukset vahvistavat tätä kuvaa.

Kari on myös vertaillut Jäälinjärveä Kiiminkijokeen ja Pyykösjärveen. Jäälinjärven vesi on sameinta ja siinä on eniten kiintoaineita. Myös väriarvot ovat korkeimmat, mikä johtuu suuresta rautapitoisuudesta. Pyykösjärven vedessä on enemmän ravinteita. Pyykösjärven (ja Kuivasjärven) vedenlaatua parannetaan  johtamalla sinne Oulujoen  vettä.

Pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaadussa ei ole havaittavissa trendinomaisia muutoksia. Myöskään viimeaikaiset vesienhoitotoimet eivät vielä näy vesianalyyseissä. Kari toteaakin, että järven kuntoutuminen on hidas prosessi, ja vuosien välinen normaali vaihtelu vaikeuttaa tulostentulkintaa lyhyellä aikavälillä.

Tutustu Karin raporttiin. Se on selkeä, ymmärrettävä  ja hyvin kirjoitettu. Löydät sen täältä: Vesitutkimukset 2013