Monthly Archives: syyskuu 2015
Metsäkeskus toi bussillisen vieraita Jäälin kosteikoille
Jäälin vesien hoitoa esiteltiin noin 30:lle vieraalle, kun Metsäkeskus järjesti maanomistajapäivän ja halusi esiteltävän Korteojan ja Kalamäen kosteikoita. Metsäkeskus on Kalamäen kosteikon päärahoittaja ja pitää syntynyttä lopputulosta erittäin onnistuneena. Luvassa on lisää vierailuja.
Noin 30 vierasta tutustui Jäälin kosteikoihin
Rankkasade nosti suuren tulvan
Jäälissä satoi vettä lähes 60 millimetriä vuorokauden aikana. Se vastaa noin kuukauden normaalia sadantaa. Virtaamat Saarisenojassa ja Korteojassa suunnilleen kymmenkertaistuivat sateen seurauksena. Kalamäen rakenteet näyttävät toimivat hyvin. Tulvapato hoitaa ohijuoksutukset automaattisesti. Korteojan tulvapatoa on jouduttu avaamaan käsin.
Kalamäen pato syystulvalla
Tulvapato 190915
Komeat kuohut Korteojan padolla 190915
Kosteikot pienensivät Jäälinjärven kuormitusta – tulvakesä peitti näkyvät vaikutukset
Yhdistys on ottanut kesän aikana vesinäytteitä viidestä pisteestä kuusi kertaa kustakin. Tutkimuksilla on haluttu selvittää, vaikuttavatko Korteojan ja Kalamäen kosteikot Jäälinjärveen tulevan veden laatuun.
Korteojan ja Saarisenojan veden laatu on erilainen. Korteojan ongelmana ovat korkeat ravinnepitoisuudet. Saarisenoja taas tuottaa paljon kiintoainetta järveen. Jäälinjärveen tulevista vesistä noin neljäsosa purkautuu Korteojasta ja kolme neljäsosaa Saarisenojasta.
Korteojan kosteikko vähensi ravinteita huomattavasti. Liukoisen typen pitoisuudet pienenivät 55 – 95 prosenttia. Fosfaattifosfori väheni eri näytteissä 25 – 40 prosenttia. Kiintoaine ei vähentynyt paitsi silloin, kun tulevan veden kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen suuri.
Kalamäen kosteikon vaikutus kiintoaineeseen vaihteli 0 – 65 prosenttiin. Kiintoaineen tuloksia huonontaa erityisesti pitkälle kesää jatkunut tulva, ja mittauksissa on muitakin epävarmuuksia. Kalamäki ei myöskään ollut täysin toimintakunnossa vielä kesällä. Todennäköisesti todellinen vähenemä on suurempi kuin analyysitulokset. Typen liukoiset jakeet pienenivät myös Kalamäen kosteikossa selvästi, mutta fosfori ei vähentynyt.
Kosteikoiden vaikuttavuudesta saadaan luotettava käsitys vasta tulevina vuosina, kun kasvillisuus kehittyy ja olosuhteet vakiintuvat.
Jäälinjärvessä positiiviset vaikutukset eivät näkyneet. Tulovesimäärä Jäälinjärveen oli kesän ´puoliväliin saakka nelin- viisinkertainen normaalikesään. Huonolaatuinen tulvavesi täytti järven jo heinäkuun puolivälissä.
Vesianalyysitulokset voi katsoa taulukkona sivuston kohdasta Vesitutkimukset. Tulokset on koottu myös graafiseksi esitykseksi, jota voit katsoa täältä: Vesianalyysitulokset 2015
Vesienhoitotoimikunta kokoontui
Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta, johon kuuluu asiantuntijoita mm. viranomisista ja tutkimuslaitoksista, kokoontui vuotuiseen kokoukseensa. Toimikunnalle raportoitiin yhdistyksen tapahtumia vuoden ajalta. Siinä keskeisellä sijalla olivat hoitokalastus, Kalamäen kosteikon rakentaminen sekä kosteikoiden vaikuttavuuden seuranta. Paljon keskustelua käytiin järveen tulevan veden mukana liikkuvasta rautasaostumasta, joka on osoittautunut ilmiönä erittäin massiiviseksi. Kokousmuistion voit lukea täältä: Vesienhoitotoimikunta 160915.
Metsäkeskuksen edustajat kosteikoilla
Metsäkeskus on Jäälin vesienhoitohankkeiden tärkeä rahoittaja. Metsäkeskuksen edustaja kuuluu myös yhdistyksen kutsumaan asiantuntijaryhmään (Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta). Metsäkeskuksen edustajat tutustuivat Korteojan ja Kalamäen kosteikoihin, joista jälkimmäinen on toteutettu pääasiassa Metsäkeskuksen myöntämällä Kemera-rahoituksella. Vieraat olivat näkemäänsä erittäin tyytyvväisiä. He ennakoivat järjestävänsä alueelle myös ryhmien tutustumiskäyntejä.
Irmeli Ruokanen, Kyllikki Maaranto ja Pekka Vehkaperä tutustuivat Jäälin kosteikoihin.
Loppusiivoustalkoot Kalamäessä
Seitsemän talkoolaista ahersi lauantaina 12. syyskuuta lämpimässä ja aurinkoisessä säässä eri puolilla Kalamäen kosteikkoaluetta ja keräili talteen kaikki rakentamisen jäljiltä jääneet, luontoon kuulumattomat kappaleet. Raskaimman työn tekivät kuitenkin ne talkoolaiset, jotka siirsivät tulvapadon eroosiosuojaukseen tonnitolkulla mursketta käsin, kun heikon kantavuuden vuoksi konetta ei voinut käyttää.
Kun kertyneet tavarat vielä kuljetetaan pois, Kalamäki on esittelykunnossa. Alueelle hankintaan vielä uusi esittelytaulu, sillä keväällä pystetetty taulu joutui tuoreeltaan ilkivallan kohteeksi ja tuli hävitetyksi.
Kaleva omisti koko sivun Jäälin vesien hoidolle
Kaleva kuvasi laajasti omatoimista vesienhoitoa Jäälissä. Artikkeli keskittyy pääasiassa Kalamäen kosteikkoon mutta luotaa samalla yhdistyksen koko nelivuotista historiaa. Otsikossa todetaan, että omatoimisuus on kustannustehokas ja nopea tapa hoitaa vesistöjä. Lue juttu täältä: Kaleva 110915
Kalamäen kosteikko käytössä
Kalamäen kosteikko otettiin lopullisesti käyttöön keskiviikkona 9. syyskuuta. Maapadon ohitusputki suljettiin, jolloin vesi alkoi virrata padon yli. Myös tulvapato suljettiin, jolloin vesi nousi koko kosteikkoalueella lopulliseen korkeuteen. Saarisenojan virtaama on pouysjakson aikana alentunut noin sataan litraan sekunnissa, mikä vastaa tavanomaista kesätilannetta. Tämä vesimäärä mahtuu kulkemaan koko systeemin läpi ilman ohijuoksutusta. Nyt jäädään odottamaan kosteikon kasvillisuuden sopeutumista uuteen tilanteeseen. Vaikutustarkkailua jatketaan. Lähipäivinä otetaan vielä yhdet vesinäytteet, ja ohjelmaa jatketaan tulevana suvena.
Kun maapadon ohitusputki suljettiin, vesi alkoi virrata padon harjan yli . Alapuolelle muodostuu vaahtoa.
Virtaus keskittyy pääasiassa ns. alivirtaama-aukkoon. Tulva-aikana vesi valtaa koko padon harjan.
Kalamäen lietteenpoistojärjestelmä testattu
Kalamäen kosteikkoon on rakennettu padoilla suljettava lietteenkeruuallas, johon kertyvä liete poistetaan pumppaamalla. Kesätulvan vuoksi oli epäselvää, kertyisikö lietettä, kun virtausnopeudet olivat moninkertaiset tavalliseen kesään nähden. Altaan padot suljettiin pumppauksen alussa. Allasta ei saatu täysin tyhjäksi, sillä ylävirranpuoleisessa padossa, joka joutuu kovalle rasitukselle, ilmeni haitallista siirtymää. Vesi aleni kuitenkin normaalivesipinnasta runsaan metrin, ja pohjalle jäi vettä runsas puoli metriä.
Pumpattaessa todettiin, että altaaseen oli kertynyt valtavasti lietettä. Varsinkin pohjan lähellä kertymä oli niin tahmeaa, ettei se siirtynyt veden mukana ilman sekoittamista. Liete pumpattiin kuivumaan läheiselle suolle. Lietteenkeruumenetelmä osoittautui siis toimivaksi. Kalamäessä kiintoainesta laskeutuu lisäksi lietteenkeruualtaan alapuoliseen uomastoon.
Saadun kokemuksen perusteella tulee harkittavaksi, olisko Kokko-ojan haaran pintavalutusalue varustettava vastaavanlaisella lietteekeruujärjestelmällä.
Pohjan lähellä tahmeaa lietettä oli paksuna kerroksena
Lietettä kertyy myös altaan luiskille
Liete pumpataan kuoppaan, josta putki siirtää sen läheiselle suolle.
Putki purkaa.
Lietteen poistumista tehostetaan sekoittamalla vettä perämoottorilla
Rantapohja kertoi Kalamäen viimeistelystä
Rantapohja luonnehtii Kalamäen kosteikkoa upeaksi. Lehti innostaa jääliläisiä ulkoilemaan alueella toteamalla, että järven pääsee nyt kiertämään myös tulva-aikana. Lue juttu täältä: Rantapohja 080915
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 