Blogiarkistot

Vesienhoitotoimikunta kokoontui

Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta, johon kuuluu asiantuntijoita mm. viranomisista ja tutkimuslaitoksista, kokoontui vuotuiseen kokoukseensa. Toimikunnalle raportoitiin yhdistyksen tapahtumia vuoden ajalta. Siinä keskeisellä sijalla olivat hoitokalastus, Kalamäen kosteikon rakentaminen sekä kosteikoiden vaikuttavuuden seuranta. Paljon keskustelua käytiin järveen tulevan veden mukana liikkuvasta rautasaostumasta, joka on osoittautunut ilmiönä erittäin massiiviseksi. Kokousmuistion voit lukea täältä: Vesienhoitotoimikunta 160915.

Heikkisentien viemärin rakentamiseen valmistaudutaan

Heikkisentien viemäröintiä koskeva asukastilaisuus pidettiin Jäälinmajalla 24. kesäkuuta. Paikalla oli 35  henkilöä. Keskustelu kävi erittäin myönteisessä ilmapiirissä. Oulun Veden edustaja arvioi liittyjämäärän niin suureksi, että hanketta voidaan ryhtyä toteuttamaan. Runkojohdon urakkakilpailu on käyty, ja kustannus asettuu sellaiselle tasolle, ettei Oulun Vesi peri erillisiä rakentamismaksuja vaan ainoastaan normaalin hinnaston mukaisen liittymismaksun. Rakentamiseen on tarkoitus ryhtyä elokuun alussa, ja runkojohdon on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Taloliittymät ja kiinteistöpumppaamot kuuluvat kiinteistöjen vastuulle. Asukaskokouksessa pidettiin tärkeänä sellaista toteutusmallia, jossa liittymät ja pumppaamot kilpailutettaisiin yhtenä kokonaisuutena ja liittymä toimitettaisiin kiinteistöille avaimet käteen -periaatteella. Oulun Veden ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteistyöryhmä etsii tähän parhaan ratkaisun.

Viemärihankkeen yhteydessä on mahdollista varautua valokuitulaajakaistan hankintaan asentamalla kaapelin suojaputki kaivantoon. Suojaputken kustannus olisi hyvin pieni, kun kaivanto tehdään viemäriä varten. Ajatus Jäälin laajakaistaverkosta on virinnyt Jäälin suuralueen yhteistyöryhmässä. Asukaskokouksessa asiaa esitteli OLKAn (Verkko-osuuskunta Oulunseudun laajakaista) edustaja. Lisätietoa OLKAsta on saatavissa osoitteesta http://www.olka.fi.

 

Suomen johtavat järviasiantuntijat pohtivat Jäälinjärven tilaa

Yhdistys järjesti 13. marraskuuta seminaarin, jonka tarkoituksena oli muodostaa ns. ”Jäälinjärvi-diagnoosi”, ts. ymmärtää, miten Jäälinjärvi toimii, mitkä asiat järven ekologiassa ovat häiriintyneet ja mitä järvelle olisi tehtävissä. Aamupäivän kestäneeseen tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä Suomen ympäristökeskuksesta, ELY-keskuksesta, kaupungeista ja yhdistyksistä.

Jäälinjärven yleistilaa koskevassa osassa käytiin tutkimustulosten perusteella läpi järven vedenlaatua, pohjasedimenttiä sekä raudan ja humuksen aikaansaamia ominaispiirteitä. Alustuksissa ja keskusteluissa kävi ilmi, että järviprosessit ja niiden syy-seuraussuhteet ovat äärimmäisen monimutkaisia. Sisäistä kuormitusta mitä ilmeisimmin esiintyy. Kiistatonta on, että kaikki järveen kohdistuva ulkoinen kuormitus olisi minimoitava. Yhdistyksen käynnistämiä valuma-alueen kunnostustoimia pidettiin oikeina ja hyvinä.

Viime kesänä suoritetun allaskokeen tuloksia arvioitiin (ks. artikkeli ”Allaskokeen tulokset hämmentävät).  Kokeessa käytetty Phoslock-kemikaali käyttäytyi toisin kuin oli odotettu. Koska kysymyksessä on uusi kemikaali, tutkijat nostivat esiin kysymyksen, miten Phoslock toimii humus- ja rautapitoisissa vesissä.

Limaleväongelmaa pohdittiin syvällisesti. Limalevä on selvästi yleistyvä laji Suomen vesistöissä. Limalevää esiintyy jopa ihmistoiminnan vaikutusalueen ulkopuolella.  Levä näyttäisi viihtyvän fosfori- ja humuspitoisissa vesissä. Levä hyödyntää pohjasedimenttiä;  Jäälinjärvessä se on helppoa, koska järvi on matala. Levä ei pidä valosta, ja siksi tumma vesi on sille eduksi.  Allaskokeen tulosten perusteella Jäälinjärvessä on vähän suurikokoisia vesikirppuja, jotka voisivat käyttää limalevää ravintonaan. Toisaalta levällä on kyky välttää saalistajiaan. Mitään yksittäistä ratkaisua limalevän vähentämiseksi ei ole olemassa.

Kunnostusmahdollisuuksia pohdittaessa hoitokalastuksen merkitys nousi tärkeälle sijalle. Pienten särkien poistaminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja pohjan pöyhintä ja ravinteiden palautuminen veteen vähenee. Myös ulkoisen kuormituksen minimointi on tärkeää. Muista vesikemikaaleista tarvittaisiin lisää tutkimustietoa.  Seminaarin osanottajat saivat erittäin arvokasta tietoa vesistön eliöyhteisöjen toiminnasta. Niitä arvioidaan huolellisesti jatkotoimia pohdittaessa.

Seminaarin aineisto avautuu seuraavista linkeistä: Seminaarimuistio 131112; Pj:n esitykset: analyysit, kalasto yms; Pohjasedimentti; Rauta-humus; Allaskokeen analyysit; Allaskokeen tulkinta Väisänen; Allaskokeen tulkinta Sammalkorpi; Limaleva; Lehdistötiedote

Tutkijat olivat paneutuneet syvällisesti Jäälinjärven ominaisuuksiin

Vesienhoitotoimikunnan kokous 1/2012

KIIMINGIN – JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNTA, KOKOUS 1/2012

Aika        19.6.2012 klo 13 Read the rest of this entry

Vesienhoitotoimikunnan kokous 3/2011

Aika: 16.11.2011 klo 9
Paikka:  Jäälinmaja, Jääli Read the rest of this entry

Vesienhoitotoimikunnan muistio 1/2001

KIIMINGIN – JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNTA, KOKOUS 1/2011

Aika: 16.6.2011 klo 14
Paikka: Lomakoti Pihlajaranta, Pihlajapirtti Read the rest of this entry

%d bloggers like this: