Vesienhoitotoimikunnan muistio 1/2001

KIIMINGIN – JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNTA, KOKOUS 1/2011

Aika: 16.6.2011 klo 14
Paikka: Lomakoti Pihlajaranta, Pihlajapirtti

Läsnä:

  • Arto Lehto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, asiantuntija
  • Irmeli Ruokamo, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, asiantuntija
  • Kyllikki Maaranto, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, asiantuntija
  • Mikko Ukkola, Kiimingin kunta
  • Leo Karjalainen, Kiimingin jakokunta
  • Eero Laine, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
  • Kari Tiri, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
  • Birger Ylisaukko-oja, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
  • Tapani Siira, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, osan aikaa
  • Juha Lumila, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, osan aikaa
  • Ismo Uuskoski, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, osan aikaa

1. Kokouksen avaus ja osanottajien toteaminen

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Eero Laine avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleeksi. Osanottajat esittäytyivät.

2. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Yhdistyksen puheenjohtaja Eero Laine ja sihteeri Birger Ylisaukko-oja selostivat Jäälinjärven tilaa, kunnostuksen aikaisempia vaiheita sekä vesienhoitoyhdistyksen perustamisen taustoja ja tavoitteita (diasarja liitteenä 1). Jäälinjärven akuutti virkistyskäyttöongelma on limalevä. Keskustelussa Jäälinojan osalta tuli esiin arvio, että hulevesiviemäröinti kuormittaa Jäälinojaa sadekausina paljon. Vielä tuli esiin, että valuma-alueella on hiljattain tehty suurehkoja kunnostusojituksia. Saarisenjärven tilasta ja kunnostuksesta kannettiin huolta.

3. Vesienhoitotoimikunta ja sen järjestäytyminen

Osanottajat hyväksyivät esitetyn toimikunnan ja sen kokoonpanon periaatteet. Metsäkeskuksen ja ELY-keskuksen edustajat tähdensivät toimivansa asiantuntijaroolissa, ei viranomaisroolissa. Toimikunnalle esitettiin kolmen vuoden määräaikaa, minkä jälkeen tarpeellisuus tarkastellaan erikseen. Kokoonpano nimettiin Kiimingin –Jäälin vesienhoitotoimikunnaksi.

Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Birger Ylisaukko-oja. Hän laatii kokouksista myös muistion, joka toimitetaan osanottajille kommentoivaksi. Tarpeelliset muutokset tehdään seuraavassa kokouksessa.

Asiantuntemuksen lisäämiseksi toimikunta päätti, että kokoonpanoa täydentämään kutsutaan kokenut vesiasiantuntija Kari Kainua sekä Oulun seudun ympäristötointa edustava Maarit Kaakinen.

4. Toimikunnan tarkoitus ja tehtävät

Hyväksyttiin toimikunnan tehtävänkuva (liite 2).

5. Meneillään olevat toimet ja niiden tulokset

Vesienhoitoyhdistyksen edustajat kertoivat meneillään olevista toimista. Kiintoainemittausta on tehty talkootyönä huhtikuun lopulta alkaen. Tulokset osoittavat, että tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksissa ei ole sanottavaa eroa lukuun ottamatta viimeisintä näytettä (16.6.,ks. diasarja, liite 1), missä Saarisenojan pitoisuus oli noussut noin viisinkertaisiksi tavanomaisiin nähden. Metsäkeskuksen puolelta todettiin, että ojitusalueiden kiintoaineksen huuhtoutuminen pienenee muutamassa vuodessa, eivätkä vanhat ojitusalueet juuri näy pitoisuuksissa.

Keskustelussa tuotiin esiin, että tulovedessä on runsaasti kiintoainesta kesällä, kun taas tulva-aikaan vesi on kirkasta.

Arto Lehto tähdensi, että kiintoaines on kivennäismaata, kun taas humus on orgaanista ainetta. Arvioitiin, että nyt otetuissa ”kiintoaineanalyyseissä” on sekä kivennäismaa-aines että humus (ei siis ole hehkutusjäännös). Kesäaikaan liikkuva kiinteä massa on todennäköisesti siitepölyä ja muuta humusainetta, ei siis kivennäismaata.

Todettiin, että ”kiintoaineanalyysejä” kannattaa jatkaa.

Vähäarvoisen kalan pyyntiä todettiin harjoitetun nuottaamalla. Viidellä vedolla on saatu noin 90 kiloa pientä särkeä ja lahnaa. Arto Lehto totesi, että kesällä saalista tulee yleensäkin vähän, kun kala on hajallaan. Paras pyyntiaika on myöhäissyksy, jolloin kala parveutuu. Särkeä pitäisi saada pyydetyksi noin 50 kiloa hehtaarilta kesässä eli yhteensä 5000 kiloa, ja pyynnin pitäisi jatkua useana kesänä. Arton näkemyksen mukaan särki pitäisi saada pois, sillä särki syö vesikirput, jotka puolestaan käyttäisivät limalevää ravintonaan.

ELY-keskus tekee koekalastuksen heinä-elokuun vaihteessa ja tarvitsee siihen talkooapua muutaman päivän ajan. Yhdistys lupasi hoitaa tämän, kunhan tieto ajankohdasta saadaan riittävän ajoissa. Koekalastuksen perusteella voidaan tarkemmin arvioida vähäarvoisen kalan pyyntitarve.

Vielä Arto Lehto toi esiin, että kalastukseen on mahdollista käyttää ammattiapua, jota ELY-keskus on varautunut tukemaan rahallisesti.

6.     Toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Käytiin läpi joitakin kohtia ennakkoon jaetusta toimintasuunnitelmaluonnoksesta. Keskustelussa tuli esiin muun ohella seuraavaa:

  • ”Kiintoainesanalyysejä” jatketaan läpi kesän tähänastiseen tapaan
  • Arto Lehto ei pitänyt tarpeellisena tulevan ja lähtevän veden ravinneanalyysejä. Sen sijaan ELY-keskus hankkii kustannuksellaan kolme järvivesianalyysiä kuluvana kesänä. Tulevan veden ravinneanalyyseistä keskustellaan vielä limnologien kanssa.
  • Vedenkorkeusmittausta ja vesitaselaskentaa jatketaan.
  • Pohjasedimenttiä kannattaisi analysoida sen selvittämiseksi, millaista ainesta järveen on kulkeutunut.
  • Levälajien määritysmahdollisuus kesän eri vaiheissa selvitetään; yleisesti limalevästä on kovin vähän tietoa
  • ELY-keskus toteuttaa koeverkkokalastuksen heinä-elokuun vaihteessa.
  • Vähäarvoisen kalan pyyntiä jatketaan. Varaudutaan käyttämään ammattikalastajia myöhäissyksyllä.
  • Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantamista pidetään tarpeellisena. Metsäkeskuksella on hyvä asiantuntemus pienialaisten kohteiden suunnitteluun, ja ELY-keskus taas suuntautuu suurempiin kohteisiin. Metsäkeskuksen ongelmana on, ettei kuluvalle vuodelle ole saatavissa rahoitusta, vaikka hanke onkin työlistalla korkealla prioriteetilla. Metsäkeskus tekee kuitenkin kuluvana vuonna hankkeen rahoitushakemukseen tarvittavan suunnitelman, jonka tarkkuustaso riippuu maastotyömahdollisuuksista. ELY-keskus on jo toimittanut laserkeilausaineiston tulkinnan metsäkeskukselle suunnittelun käynnistämistä varten. Yleisesti painotettiin suunnittelun käynnistymisen tärkeyttä kuluvana vuonna.

Suuremmat kohteet priorisoidaan seuraavaan kokoukseen mennessä, ja samalla tehdään myös maastokäynti. Sen jälkeen on tiedossa, keitä maanomistajia suunnitelma koskee, minkä jälkeen jakokunta hoitaa yhteydet kyseisiin maanomistajiin.

  • Jäälinjärven perustilaselvitystä varten pyritään löytämään opinnäytetyön tekijä.
  • Kuormitusselvitys Jäälinjärven lähivaluma-alueelta on tarpeellinen. Myöhemmin päätetään, tehdäänkö selvitys erillisenä vai liitetäänkö se opinnäytetyöhön. Jätevesineuvonnassa ELY-keskus hyödyntäisi mielellään yhdistyksen järjestämiä tilaisuuksia.
  • Jäälinojan hulevesijärjestelmän kuntoa ja toimivuutta selvitetään aluksi Kiimingin kunnan kanssa.

Toimintasuunnitelma täydennetään evästyskeskustelun pohjalta. Birger Ylisaukko-oja käy vielä täydentäviä keskusteluja lähinnä Arto Lehdon ja Kari Kainuan kanssa.

7.  Rahoitus

Arto Lehto kertoi, että ELY-keskus on varannut kuluvalle vuodelle 5000 euroa käytettäväksi hankkeen erilaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi ELY-keskus hankkii joitakin tietoja kustannuksellaan ja on jo tähän asti tuottanut virkatyönään mm. laserkeilausaineiston tulkinnan valuma-alueen suunnittelua varten.

Todettiin, että Kiimingin kunta on varautunut rahoittamaan Jäälinjärven kunnostusta. Vesienhoitoyhdistys toimittaa kunnalle kuluvan vuoden toimintasuunnitelman kustannusarvioineen ja esittää kunnalle suunnitelman edellyttämän rahoituksen saamista käyttöön.

ELY-keskuksen rahoitus edellyttää yhteistoimintasopimusta vesienhoitoyhdistyksen ja kunnan kanssa. Sopimus valmistellaan niin, että se voidaan allekirjoittaa seuraavassa kokouksessa.

8. Muut asiat

Muita asioita ei ollut.

9. Seuraava kokous

Seuraava kokous pidetään Jäälissä tarkemmin ilmoitettavassa paikassa tiistaina 16.8.2011 alkaen klo 9. Kokouksen jälkeen tehdään maastokäynti.

Vakuudeksi

Birger Ylisaukko-oja, toimikunnan puheenjohtaja

Liitteet:

1. Miten hoitaa nuhrautunutta vesistöä? Diasarja BYS 16.6.2011
2.  Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunnan tehtävänkuva. Luonnos 15.6.2011

Jakelu: Osanottajat, Vesienhoitoyhdistyksen hallitus

About Jari Laru, KT, yliopistonlehtori

Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus. Kolmen lapsen isä ja aviomies. Kulinaristi ja yhdistysaktivisti. Poliitikko.

Posted on kesäkuu 16, 2011, in vesienhoitotoimikunnan muistiot and tagged , , , , . Bookmark the permalink. Jätä kommentti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: