KIIMINGIN – JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNTA, KOKOUS 2/2011 (Muistioluonnos)

 Aika: 16.8.2011 klo 9

Paikka: Jäälinmaja, Jääli

Läsnä:
Arto Lehto,  Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, asiantuntija
Irmeli Ruokanen, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, asiantuntija
Kyllikki Maaranto,  Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, asiantuntija
Mikko Ukkola, Kiimingin kunta
Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi, asiantuntija
Kari Kainua, asiantuntija
Leo Karjalainen, Kiimingin jakokunta
Kari Tiri, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
Birger Ylisaukko-oja, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
Juha Lumila, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
Ismo Uuskoski, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
Esko Pyky, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

1.       Kokouksen avaus ja osanottajien toteaminen

Toimikunnan puheenjohtaja Birger Ylisaukko-oja toivotti osanottajat – erityisesti uudet jäsenet, Hannu Salmen ja Kari Kainuan – tervetulleiksi toimikunnan toiseen kokoukseen. Uudet jäsenet esittäytyivät.

2.     Edellisen kokouksen muistio

Tarkastettiin 16.6.2011 pidetyn kokouksen muistio ja tehtiin siihen tarpeelliset korjaukset .

3.       Tähänastiset aktiviteetit

Puheenjohtaja kävi läpi yhdistyksen kesäaikaiset aktiviteetit ja esitteli saatuja tuloksia (liite 2).  Yhdistys on esittäytynyt Kiiminki-päivillä, ja sitä varten on laadittu esittelymateriaali, esite ja havainnollistavat vesinäytteet sekä avattu nettisivut (www.kiiminginjaalinvedet.net) Kiintoainesnäytteitä on tutkittu paljon, ja myös ravinteita on tutkittu. Jäälinjärven vesi- ja kiintoainetasetta on ylläpidetty. Mikroskooppitarkasteluun tulevat levä- kiintoainenäytteet on säilötty. Jäälinojasta on tutkittu yksi hulevesinäyte. Yhdistys on jatkanut vähäarvoisen kalan nuottausta. ELY-keskus on jatkanut Jäälinjärven viranomaistarkkailua ja suorittanut koekalastuksen. ELY-keskus on lisäksi tehnyt Jäälinjärven tarkkailutuloksista pitkän ajan trenditarkastelun, jonka Arto Lehto esitteli (liite 3).

Tulosten perusteella käytiin vilkas keskustelu. Todettiin kiintoaineen ennakoidusta poikkeava käyttäytyminen: tulvan aikana tuloveden kiintoainespitoisuus on melko alhainen mutta nousee kesän kuluessa. Tasetarkastelussa Jäälinjärveen on kertynyt kiintoainetta noin 9 tonnia kuiva-aineena määritettynä. Kiintoaineen hehkutusjäännös on suunnilleen puolet koko määrästä. Pantiin merkille myös Jäälinjärven poikkeuksellisen korkea rautapitoisuus. Laaja näkemys oli, että tulovedessä esiintyvä kiintoaines todennäköisesti liittyy korkeaan rautapitoisuuteen. Samaan kuvaan sopii Jäälinjärven veden ruskea väri ja korkea väriluku sekä järviveden poikkeuksellisen korkea rautapitoisuus. Raudan alkuperästä ja kulkeutumismekanismeista ei voitu tehdä päätelmiä. Alunamaiden esiintymisestä viritettiin kysymys.

Arto Lehto selosti alustavia koekalastustuloksia. Koeverkkosarjalla (12 verkkoa) saatiin yhdellä kokukerralla kalaa 16,3 kg. Siitä ahventa oli 9 kg ja särkeä 5,3 kg. Yli 15 sentin ahventa oli 6,2 kg. Tulos on tältä osin hyvä, sillä yli 15 sentin ahven on petokala. Pulmana on ennakoidusti särki, jota on paljon ja se on kooltaan pientä. Tulos vahvistaa tarvetta särkikalojen tehokkaaseen poistoon. ELY-keskus toimittaa lopullisen raportin sen valmistuttua.

Yhdistyksen nuottauksessa on saatu kalaa kahdeksalla kerralla yhteensä 98 kg. Saaliista ylivoimanen osuus on pientä särkeä ja pientä lahnaa (tai pasuria).

Hannu Salmi esitti tarkkailuun lisättäväksi kirjanpitokalastuksen, jos järvellä on säännöllisesti kalastavia henkilöitä.

4.       Toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Käytiin läpi etukäteen jaettu toimintasuunnitelmaluonnos. Erityisesti keskusteltiin kaavailtujen kosteikkojen tarkoituksenmukaisuudesta. Vaikka tulovedessä esiintyvän kiintoaineksen syntymekanismia ei tunneta, päätelmäksi tuli, että kosteikot joka tapauksessa pidättävät kiintoainesta hyvin. Turvetuotantoalueilla pintavalutuksen fosforivähenemät ovat jopa 70 prosentin suuruusluokkaa. Tähdennettiin tarvetta hyödyntää kaikki asiantuntemus suunnittelun yhteydessä. Lisäksi tähdennettiin, että kosteikot tulisi toteuttaa mieluimmin patoamalla kuin kaivamalla, jotta kiintoaineskuormaa ei rakentamisella lisättäisi.

Suunnitelmaluonnoksen eri kohdissa tuli esiin seuraavaa:

Valuma-alue:

Toimenpiteet jakautuvat niin, että vesienhoitoyhdistys / ELY-keskus valmistelevat suuren kokoluokan kosteikoita, kun taas Metsäkeskus tutkii pintavalutusta ja muita kevyempiä menetelmiä.

Kohta A:

Metsäkeskus panee vireille rahoitushakemuksen ja pyrkii tekemään tarpeelliset maastotyöt niin, että suunnittelu voitaisiin tehdä tulevan talven aikana. Suunnittelua kohdennetaan erityisesti Korteojan valuma-alueelle. Vuoden vaihdetta ei pidetä suunnittelun takarajana.

Kohta B:            Kosteikkosuunnittelua päätettiin edistää Kokkojärvenniityn ja

Saarisenojanniityn osalta. Jakokunnan taholta erityistä mielenkiintoa osoitettiin myös Saarisenjärven kunnostukseen. Eräs pulma Saarisenjärven osalta on maanomistus: yhteisalueiden tulisi järjestäytyä, jotta sitovat suostumukset vedennostoon voitaisiin antaa. Maastokäynnillä esille tuli vielä Saarisenojan alapään kunnostaminen kosteikoksi. Arto Lehto toimittaa kosteikkokohteiden maanomistajatiedot, minkä jälkeen yhdistys ottaa yhteyttä maanomistajiin.

Jäälinoja

Suunnitelmatekstiä sovittiin korjattavaksi niin, että jätevesien osalta siinä painottuu viemäröinti.

Kustannuksia ja rahoitusta koskevalta osalta todettiin, että koekalastus toteutettiin virkatyönä. Metsäkeskuksen osalta rahoituspanokseen lisätään KEMERA-rahoituksen lisäksi 2000 euroa virkatyötä kokouksiin osallistumisesta ja muusta metsäkeskuksen asiantuntemuksen käyttämisestä.

Muilta osin suunnitelmaan ei esitetty muutoksia. Kokouksen jälkeen tarkistettu suunnitelmaehdotus on liitteenä 4.

5.       Rahoitus

Kiimingin kunnan ja ELY-keskuksen rahoituksen saamiseksi laaditaan sopimus Vesienhoitoyhdistyksen, Kiimingin kunnan ja ELY-keskuksen kesken. Puheenjohtaja valmistelee sopimuksen yhteistyössä Arto Lehdon ja Mikko Ukkolan kanssa, minkä jälkeen sopimusesitys saatetaan päättäjien hyväksyttäväksi.

6.       Muut asiat

Muita asioita ei ollut.

7.       Seuraava kokous

Seuraava kokous pidetään Jäälinmajalla 16.11.2011 klo 9.

8.       Maastokäynti

Kokouksen jälkeen tutustuttiin maastossa seuraaviin kohteisiin:

• Korteoja ja sen vieressä oleva suo Heikkisentien varressa
• Saarisenojan silta (Kalamäki)
• Peukaloisenlammen imuruoppausaltaan pato ja laskuoja
• Kokkojärvenniitty

Maastokäyntiin osallistuivat muut paitsi Mikko Ukkola, Kari Kainua, Juha Lumila ja Esko Pyky.

Vakuudeksi

Birger Ylisaukko-oja

toimikunnan puheenjohtaja

Liitteet:

1.  Toimikunnan 16.6.2011 pidetyn kokouksen lopullinen muistio

2.  Vesienhoitoyhdistyksen aktiviteetit ja tutkimustulokset

3.  Jäälinjärven viranomaistarkkailun tulokset

4. Tarkistettu suunnitelma Jäälinojan valuma-alueen vesienhoidosta

Jakelu:   Osanottajat

Vesienhoitoyhdistyksen hallitus