Monthly Archives: tammikuu 2013

Metsäkeskus suunnittelee vesienhoitorakenteita Jäälinojan alueelle

Metsäkeskuksen rahoitustilanne on helpottunut ainakin tällä hetkellä niin, että Metsäkeskus voi ryhtyä suunnittelemaan vesienhoitorakenteita yhdistyksen toimialueelle. Metsäkeskus onjo pitkään osallistunut  yhdistyksen kokoaman asiantuntijaryhmän toimintaan, mutta valtion rahoituksen puute on tähän saakka estänyt käytännön vesienhoitotoimet. Suunnittelun aloituspalaverissa 30. tammikuuta sovittiin, että Metsäkeskuksen suunnitelmat kohdennetaan Jäälinjärven alapuoliselle Jäälinojan valuma-alueelle. Yhdistys jatkaa aloittamiaan toimenpiteitä Jäälinjärven yläpuolella.

Myös Metsäkeskuksen organisaatio on uudistunut. Nyt sovitun suunnittelun tekee Metsäkeskuksen julkinen puoli. Toteuttaja ratkaistaan kilpailumenettelyssä suunnitelmien valmistuttua . Yhdistys tekee tarvittavat sopimukset maanomistajien kanssa.

Yhdistys pyysi ELYn lausuntoa luvantarpeesta

Yhdistys valmistautuu rakentamaan lähitulevaisuudessa Kalamäen ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Korteojan alaosalle Heikkisentien varteen pintavalutuskentän ja mahdollisen kosteikon. Vesilain mukaan hankkeille on haettava Aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa, mikäli seurauksena saattaa olla yleisen edun loukkaus. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kaikista vahingoista saadaan aikaan sopimukset. Yhdistys on jo tehnyt sopimukset mm. Oulun kaupungin ja Metsähallituksen alueista, ja neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa on aloitettu. Pohjois-pohjanmaan ELY-keskukselle jätetyssä  lausuntopyyntökirjeessä vesilain vaatimuksia on tarkasteltu seikkaperäisesti. Yhdistys katsoo, ettei lupaa tarvita, jos maanomistajien kanssa saadaan aikaan sopimukset. Lupaprosessi olisi hidas ja työläs. Lupamaksu olisi lisäksi tuhansia euroja. Lausuntopyyntökirjeen löydät täältä: Lausuntopyyntö

Jäsentiedote 1/2013

Vuoden ensimmäinen jäsentiedote on julkaistu. Se kattaa suunnilleen koko päättyneen vuoden 2012. Pääset lukemaan sen täältä: Jäsentiedote 1/2013

”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus” – diplomityö valmis

Kaisa Savolaisen diplomityö ”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus – esimerkkinä Jäälinojan vesistö” valmistui. Työ on hyvin kattava ”käsikirja” koko vesistöstä, sen kuormituslähteistä ja kunnostusmahdollisuuksista. Vesistön kuormitus ei ole erityisen voimakasta.  Vesistön tilan ja sen kohentamisen kannalta jätevesillä ja pihalannoituksella on kuitenkin suuri merkitys siksi, että näistä lähteistä tuleva fosfori on liukoisessa muodossa ja siten helposti vesieliöstön käytettävissä. Muiden lähteiden fosfori taas on suurelta osin sitoutuneena humukseen ja kiintoaineeseen.

Jäälinojaan tulevassa fosforikuormassa ihmistoiminnan osuus on suurempi kuin Jäälinjärvessä. Liuenneen fosforin pitoisuus kasvaa Jäälinojassa alavirtaan mentäessä. Myös suolistoperäisten bakteerin määrä kasvaa voimakkaasti Jäälinojassa alavirtaan kuljettaessa, mikä kertoo jätevesikuormituksesta.

Vesistön tilan kohentamisessa lähtökohtana tulee olla ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen pienentäminen. Jätevesien viemäröinti on tässä erityisen tehokas, sillä jätevesikuorma poistuu tällöin kokonaan. Myös pihojen lannoitukseen on syytä kiinnittää huomiota ja huolehtia siitä, etteivät ravinnepitoiset valumavedet kulkeudu vesistöön.

Jäälinjärven virkistyskäyttöä haittaavat erityisesti järveen kulkeutuva kiintoaines sekä limalevä. Suunnitelluilla vesienhoitorakenteilla tulevan kiintoainemäärän arvioidaan vähenevän puoleen. Haitallisen lietteen poistamisessa ruoppaus on mahdollista mutta kallista. Limaleväongelmaan ei ole olemassa selvää ratkaisua. Ravinnekuormituksen pieneneminen ja veden kirkastuminen todennäköisesti vähentäisivät ongelmaa. Särkikalojen vähentäminen on tärkeä kunnostusmuoto. Se vaikuttaa järven ravintoketjuun ja mahdollisesti myös limalevän määrään, poistaa ravinteita järvestä, vähentää pohjasta veteen liukenevia ravinteita ja parantaa kalakannan rakennetta virkistyskalastuksen kannalta. Veden ja pohjan käsittely vesikemikaaleilla on myös mahdollista, mutta se vaatii vielä lisätutkimuksia. Allaskokeessa käytetty Phoslock-kemikaali ei toiminut Jäälinjärvellä.

Diplomityö on luettavissa kokonaan täältä: Diplomityö

Hallituksen kokous 7/2012

HALLITUKSEN KOKOUS 7/2012

 Aika:             27.12.2012 klo 18.00

Paikka:         Jäälinmaja Read the rest of this entry

%d bloggaajaa tykkää tästä: