Blogiarkistot
Eläkeläiset saivat informaatiota Jäälinjärvestä ja Koiteli-reitistä
Yli seitsemänkymmentä Eläkeliiton jääliläistä ja kiiminkiläiläistä jäsentä kokoontui Jäälin kappeliin 22. elokuuta. Osallistujat saivat kattavan yleisinformaation Jäälinjärven kunnostuksesta ja Koiteli-reitin tämänhetkisestä vaiheesta.
Järven osalta todettiin, että nyt on neljäs kesä peräkkäin ilman sinilevähaittaa, kalakannan rakenne on saatu kuntoon, veden väriarvot paranevat ja kosteikot vähentävät hyvin tulovesien liukoisia ravinteita. Tulovesien mukana järveen päätyvästä rauta-humus -kiintoaineesta sen sijaan saadaan pois vain arviolta viidennes. Sen vuoksi Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on varautunut toteuttamaan ns. Järvialtaan tulevana talvena. Järviallas tarkoittaa hanketta, jossa Jäälinjärven kaakkoispäästä erotetaan laskeutusaltaaksi 3,5 hehtaarin suuruinen alue.
Koiteli-reitin osalta todettiin, että laavut, lintutorni ja pääosa pitkoksista on valmiina. Seuraavalle kesälle jää vielä pitkosten rakentamista, Kalamäen näköalatasanne sekä esteettömyysreitti voimalinjalta Kalamäkeen. Tälle syksylle toteutetaan vielä opas- ja informaatiotaulujen hankinta ja pystytys. Rakenteiden on oltava kaikilta osin valmiina ensi kesän lopussa.
Yhdistys tiivisti kokemuksiaan VYYHTI-loppuseminaarissa
Loppuvaiheessa oleva VYYHTI-hanke kokosi useita kymmeniä osallistujia loppuseminaariin, jossa esiteltiin hyviä vesistöjen kunnostusesimerkkejä eri puolilta maakuntaa. Jäälin vesienhoidosta kertoi Eero Laine. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä: Eero Laine VYYHTI-loppuseminaari 291118. Tilaisuudessa näytettiin myös VYYHTI-video, jossa kerrotaan kunnostuksista Taivalkosken Tyräjärvellä, Pudasjärven Panumajärvellä ja Jäälinjärvellä. Videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=p4fjgbHxQHM&t=2s.
Rantapohja uutisoi käsikirjan
Rantapohja uutisoi Vesienhoidon käsikirjan valmistumisen ja kutsui sitä suururakaksi. Rantapohjan uutisen voit lukea täältä: Rantapohja 021214. Käsikirjan julkistamisen jälkeen (25.11.2014) yhdistyksen sivuilla on käyty yli 200 kertaa. Käsikirjan latauskerroista ei ole tietoa; käsikirja voidaan ladata myös suoraan käymättä yhdistyksen sivuilla.
Valokuitulaajakaista Jääliin vesienhoitoyhdistyksen toimintamallilla?
Jäälin suuralueen yhteistyöryhmässä on noussut esille kysymys, voisiko valokuitutekniikkaan perustuvan laajakaistan hankintaa Jääliin edistää omatoimisesti. Tässä mallina on Oulunsalossa toteutettu hanke, josta lisää tietoa saa osoitteesta http://www.olka.fi . Kuvaus mahdollisesta Jäälin hankkeesta löytyy täältä: Valokuitu Jääliin?
Valokuitulaajakaistan nopeus on käytännössä rajaton. Kun yhä suurempi osa sekä kaupallisista että yhteiskunnallisista palveluista siirtyy nettiin, lähellä alkaa olla aika, jolloin nopea nettiyhteys on rinnastettavissa asumisen perusinfraan kuten sähkö, vesijohto ja viemäri. Jos asia kiinnostaa, voit ilmaista kiinnostuksesi osoitteessa www2.olka.fi/kiinnostuneet .
Lähivedet asukkaille tärkeitä
Kellon ja Jäälin välisen alueen asukkaille tehtiin lähivesiä koskeva ns. arvottamistutkimus, joka valmistui 27.6.2013. Tutkimusraportin löydät täältä Arvottamistutkimus ja asiaa koskevan lehdistötiedotteen täältä: Lehdistötiedote .
Tutkimuslueella (Kalimenjoen valuma-alue) asuu noin 12 000 ihmistä. Kyselylomake, joka sisälsi paljon tietoa vesienhoidosta, lähetettiin lähes joka toiseen alueen talouteen. Vastausprosentti oli 31. Vastauksista 35 prosenttia tuli Jäälin postinumeroalueelta. Vastaajista 95 prosenttia piti Oulun seudun pienvesistöjen vaalimista erittäin tai melko tärkeänä. Vastaajista 2 prosenttia ilmoitti, ettei vesistöjen tila kiinnosta.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys oli jääliläisille vastaajille hyvin tuttu: 84 prosenttia oli kuullut yhdistyksestä ja 88 prosenttia tiesi Jäälinjärven tutkimuksista ja hoitokalastuksesta. Jääliläisistä vastaajista 43 prosenttia ilmoitti olevansa valmis osallistumaan vesien hoitoon talkootyöllä ja 32 prosenttia maksamaan yhdistyksen jäsenmaksun. 15 prosenttia ilmoitti olevansa valmis lahjoittamaan kertaluonteisen vesienhoitomaksun, ja 11 henkilöä maksoi sen saman tien. Kaksi vastaajaa ei ollut tyytyväinen yhdistyksen toimintaan, ja 15 vastaajaa epäili vesienhoitotoimien tehokkuutta siinä määrin, ettei ollut valmis maksuihin. Maksuista kieltäytymisen tärkein syy varattomuuden ohella oli, että yhteiskunnan tulisi pystyä rahoittamaan vesienhoidon kustannukset.
Vastaajat antoivat runsaasti ehdotuksia vesien hoitoon. Myös kiitosta tuli niin yhdistykselle kuin tutkimuksen kyselylomakkeelle.
.
Jäälinmajan ranta säilyy virallisena uimarantana
Oulun kaupungin tavoitteena on vähentää virallisia uimarantoja. Lakkautuspaineen alla oli muiden ohella Jäälinmajan ranta. Yhdistys antoi sivistys- ja kulttuurilautakunnalle lausunnon Jäälin vesien kunnostuksesta ja esitti, että Jäälinjärven tilan kehittymistä seurattaisiin ennen kuin asiasta tehdään päätöksiä. Lautakunta päätti 13.6. pitämässään kokouksessa säilyttää Jäälinmajan rannan virallisen uimarantana ainakin tämän vuoden.
Yhdistyksen lausunto lötyy täältä: Lausunto Jäälinmajan uimarannasta
Jäsentiedote 1/2013
Vuoden ensimmäinen jäsentiedote on julkaistu. Se kattaa suunnilleen koko päättyneen vuoden 2012. Pääset lukemaan sen täältä: Jäsentiedote 1/2013
Vesivisio keskusteltavaksi
Yhdistyksen hallitus hyväksyi 27.8. pitämässään kokouksessa vesivision luonnoksen vuoteen 2021. Visiossa hahmotellaan vesiympäristön laatua ja soveltuvuuttaa virkistyskäyttöön sen jälkeen, kun kunnostustoimet on saatu valmiiksi. Visiohahmotelma kuuluu:
”Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella on kaksi vesilintukosteikkoa, pintavalutuskenttiä ja muita vesienhoitorakenteita. Vesi on palautettu Saarisenojan alkuperäiseen uomaan Saarisenojanniityllä. Saarisenojan ja Kokko-ojan varrella on vaellus- ja hiihtoreitit, jotka johtavat Koiteliin sekä valuma-alueen metsä- ja suoalueille. Vaellusreitit toimivat maastotietopolkuina, ja siellä esitellään vesistöä ja vesienhoitoa, alueen asutushistoriaa, geologisia muodostumia, luontoyyppjeä ja niiden ominaispiirteitä sekä metsien hoitoa ja käyttöä. Reittien varrella on lintutorni, laavuja ja nuotiopaikkoja.
Kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen Jäälinjärveen on pienentynyt kolmannekseen maksimista. Veden väriarvot ovat selvästi parantuneet. Limalevä- ja sinileväesiintymät ovat pääosin poistuneet eivätkä haittaa uimista tai muuta virkistyskäyttöä. Jäälinjärven kalastorakenne on terve, ja virkistyskalastukseen soveltuvat kalakannat ovat hyviä. Puusto ja muu rantakasvillisuus pehmentävät rakennetuja rantoja ja vähentävät järven rasitusta.
Jäälinjärvestä Jäälinojaan virtaavan veden laatu on hyvä. Jäälinojaan tuleva hulevesi-, jätevesi- ja hajakuormitus on pienentynyt eikä merkittävästi heikennä Jäälinojan alaosan veden laatua. Jäälinojan vesi soveltuu kauttaaltaan kasteluun, uimiseen ja peseytymiseen. Kalakannat voivat hyvin.”
Yhdistys ottaa mielellään vastaan palautetta visioluonnoksesta. Palautteen voi antaa joko suoraan yhdistyksen toimijoille tai tämän sivuston yhteystieto-osion kautta.