Vesienhoitotoimikunnan kokous 1/2012

KIIMINGIN – JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNTA, KOKOUS 1/2012

Aika        19.6.2012 klo 13

Paikka     Pihlajaranta, Jääli

Läsnä

Arto Lehto,   Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, asiantuntija

Hannu Salmi,  Oulun seudun ympäristötoimi, asiantuntija

Teemu Ulvi,   Suomen ympäristökeskus, asiantuntija

Mikko Ukkola, Kiimingin kunta

Martti Väänänen, Kiimingin kalastuskunta

Leo Karjalainen,  Kiimingin jakokunta

Eero Laine, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Kari Tiri, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Birger Ylisaukko-oja, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Kaisa Savolainen, ekn. yo, opinnäytetyön tekijä

Poissa

Irmeli Ruokanen,  Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, asiantuntija

Kyllikki Maaranto, ohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, asiantuntija

Kari Kainua, asiantuntija

1.       Kokouksen avaus ja osanottajien toteaminen

Toimikunnan puheenjohtaja Birger Ylisaukko-oja toivotti osanottajat – erityisesti Teemu Ulvin ja Martti Väänäsen – tervetulleiksi vuoden ensimmäiseen toimikunnan kokoukseen.

2.       Edellisen kokouksen muistio

Tarkastettiin 16.11.2011 pidetyn kokouksen muistio (liite 1).

3.       Toimikunnan kokoonpanon täydentäminen

Päätettiin kutsua Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskuksesta pysyväksi jäseneksi toimikuntaan.

 4.       Vuoden 2012 toimintasuunnitelman läpikäynti

 Diplomityö

Kaisa Savolainen esitteli diplomityön sisältöä ja rakennetta (liite 2). Työn nimi on ”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus – esimerkkinä Jäälinojan vesistö”. Työssä painotetaan erityisesti kokonaisvaltaisuutta. Keskustelussa todettiin, ettei jäsenten tiedossa ollut Suomessa muuta yhdistysvetoista kunnostushanketta, jossa asiaa tarkasteltaisiin valuma-aluelähtöisesti ja yhtä kokonaisvaltaisesti.

Kuormituksen osalta keskustelussa tuli esiin, että Kiimingin Vesi selvittää Jäälinjärven alapuolisen vesistön kiinteistöt, joita ei ole liitetty viemäriin.  Hulevesikuormituksen selvittämistä pidettiin erityisen vaikeana. Kuormituksen arviointi jäänee kirjallisuustietojen varaan.

SYKEn vesistömalliin on liitetty kuormitusosa, joka laskee vesistöjen kuormitusta maankäyttötietojen perusteella. Teemu Ulvi lupautui käymään Kaisan kanssa läpi tarkastelualuetta koskevat tiedot.

 Lähivaluma-alueen kuormituksesta käytiin vilkas keskustelu. Ominaiskuormituslukuja esim. pihalannoitusten vaikutuksista ei ole olemassa. Vesiensuojelun kannalta tärkeää on, miten rantavyöhyke toimii. Vahingollista on, jos ravinnepitoisia jätteitä (esim. ruohonleikkuujäte) dumpataan rannan läheisyyteen. Pidettiin tarpeellisena, että rantojen tilanne katselmoidaan kokonaiskuvan saamiseksi. Lisäksi nähtiin, että Jäälinjärveen kaivettavat maalämpöputket samoin kuin rantojen ruoppaukset saattavat vapauttaa ravinteita kaivutyön yhteydessä. Vaikka ranta-asutuksen kuormitus ei todennäköisesti kokonaisuuden kannalta ole kovin merkittävä, tutkimuksen uskottavuuden vuoksi asian selvittäminen on tarpeellista.

Vesistötarkkailusta keskusteltaessa tuli esille ehdotus lisätä Jäälinojaan yksi tarkkailupiste Jäälin kaava-alueen alavirranpuoleiselle rajalle, jolloin asutuksen kuormituksesta voidaan tehdä päätelmiä.

Vielä tähdennettiin, että kuormitusarviointi sisältää paljon epävarmuuksia. Diplomityön kokonaisvaltaisen luonteen huomioon ottaen riittää, että eri tekijöiden suuruusluokkasuhteet saadaan selville.

Tehtiin ehdotus, että työssä laadittaisiin rantakiinteistöille eräänlaiset ”hyvän ranta-asukkaan ohjeet”, joita yhdistys voisi myöhemmin käyttää kannustaessaan asukkaita vesiensuojeluun.

Vesienhoitorakenteet

Birger Ylisaukko-oja esitteli kuluvalle vuodelle suunniteltujen vesienhoitorakenteiden vaiheen. Kiimingin kunnan kanssa on tehty sopimus kosteikkoalueilla sijaitsevien Kiimingin kunnan omistamien alueiden pysyvästä käyttöoikeudesta. Pääosa yksityisten maanomistajien alueille tulevista rakenteista on sovittu. Jermi Tertsunen ELY-keskuksesta voisi asiantuntijana opastaa rakenteiden tekemistä; ongelma on, että hänen työaikansa on täysin sidottu. Birger Ylisaukko-oja pitää häneen yhteyttä.

Vesistötarkkailuohjelma

Kaisa Savolainen esitteli suunnitellun vesistötarkkailuohjelman. Sitä esitettiin täydennettäväksi Jäälinojan osalta edellä kuvatulla tavalla. Lisäksi on tarkoitus varmistaa erillistutkimuksella Jäälinjärveen tulevan kiintoaineksen alkuperä ja koostumus.

 Allaskoe ja tutkijaseminaari

Birger Ylisaukko-oja esitteli Jäälinjärvelle suunnitellun allaskokeen, jossa on tarkoitus testata yhden vesilaitoskemikaalin ja särkikalojen vaikutusta ravintoketjuun ja limalevän esiintymiseen. Keskustelussa tuli vahvasti esille myös phoslock – kemikaalin testaus. Päätettiin keskustella vielä SYKEn kanssa, joka antaa kokeeseen asiantuntija-apua. Allaskokeen tulosten valmistuttua yhdistyksen tarkoituksena on edelleen järjestää asiantuntijaseminaari Jäälinjärven ”diagnoosin” aikaansaamiseksi.

Kari Tiri ja Eero Laine kertoivat hoitokalastustilanteesta. Yhdistys on saanut Jäälinojasta nousevia, kutukokoisia särkikaloja noin 200 kiloa. Rysäpyyntiä ja mahdollisesti nuottausta jatketaan läpi kesän. Syksyllä on varauduttu ammattikalastajien hoitokalastukseen.

 5.       Rahoitustilanne

Todettiin, että vuoden 2012 toimintaa koskeva yhteistoimintasopimus ELY-keskuksen ja Kiimingin kunnan kanssa on allekirjoitettu, ja vuodelle 2012 suunniteltu toiminta voidaan toteuttaa.

Metsäkeskuksen tilanteesta oli tieto, että organisaatiokysymys on edelleen selkeytymätön eikä uusia hankkeita voida toistaiseksi käynnistää. Yhdistyksen hanke on kuitenkin metsäkeskuksen hankelistalla korkealla prioriteetilla. Diplomityöhön liittyvä Jäälinjärven alapuolen kosteikkosuunnittelu voidaan tehdä karttatarkasteluna ja täydentää maastokäynnillä.

 Kuultiin, että ELY-keskuksen kaavailema ”toimintaraha” vuodelle 2013 ei toteudu. Toisaalta hankkeeseen sopivaa EAKR-rahoitusta tullee haettavaksi. Eero Laine ja Arto Lehto pitävät asian vuoksi riittävää yhteyttä.

 6.       Muut asiat

 Oli tullut esiin, että Kellon kyläyhdistys ja Suomen ympäristökeskus olivat valmistelleet Kalimenjoen alaosalle arvottamistutkimusta, jossa maksuhalukkuusmenetelmällä etsitään kunnostusten hyödyille taloudellista arvoa. Toimikunta päätti suosittaa Kellon kyläyhdistyksen ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteistyötä niin, että tutkimus voisi kattaa koko Kalimenjoen valuma-alueen. Asiasta järjestettäneen yhteispalaveri, ja yhdistys päättää osallistumisestaan sen jälkeen.

Muita asioita ei ollut.

7.       Seuraava kokous

Päätettiin pitää seuraava kokous 20. syyskuuta klo 13 Jäälissä. Kokouspaikka ilmoitetaan myöhemmin.

8.       Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.30.

Vakuudeksi

Birger Ylisaukko-oja

toimikunnan puheenjohtaja

Posted on kesäkuu 20, 2012, in Vesien hoito, vesienhoitotoimikunnan muistiot and tagged , , , , . Bookmark the permalink. Jätä kommentti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: