Aika: 16.11.2011 klo 9
Paikka:  Jäälinmaja, Jääli
Läsnä:
Kyllikki Maaranto, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, asiantuntija
Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi, asiantuntija
Kari Kainua, asiantuntija
Leo Karjalainen, Kiimingin jakokunta
Eero Laine, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
Birger Ylisaukko-oja, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
Juha Lumila, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
Ismo Uuskoski, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
Esko Pyky, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
Virve Kupiainen, Maveplan Oy
Poissa:
Arto Lehto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, asiantuntija
Irmeli Ruokanen, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, asiantuntija
Mikko Ukkola, Kiimingin kunta

1.       Kokouksen avaus ja osanottajien toteaminen
Toimikunnan puheenjohtaja Birger Ylisaukko-oja toivotti osanottajat – erityisesti Virve Kupiaisen – tervetulleiksi toimikunnan kolmanteen kokoukseen.

2.       Edellisen kokouksen muistio
Tarkastettiin 16.8.2011 pidetyn kokouksen muistio (liite 1).

3.       Toimikunnan kokoonpanon täydentäminen
Päätettiin kutsua Kiimingin kalastuskunnan edustaja pysyväksi jäseneksi toimikuntaan.
 
4.       Aktiviteetit edellisen kokouksen jälkeen
Todettiin, että ELY-keskus, Kiimingin kunta ja vesienhoitoyhdistys ovat tehneet yhteistyösopimuksen, joka on mahdollistanut toiminnan käynnistämisen vesienhoitotoimikunnassa käsitellyn suunnitelman pohjalta. Sopimuksen eksaktit kohdat koskevat vuotta 2011, mutta sopimuksen henki korostaa jatkuvuutta.
Puheenjohtaja esitteli kuluneena vuonna tehtyjen tutkimusten tuloksia:

Saarisenojasta, Korteojasta ja Jäälinojasta on otettu kiintoainenäytteet 27 kertaa. Näistä neljä on analysoitu virallisessa laboratoriossa ja muut määritetty talkootyönä. Lisäksi Jäälinjärven viranomaistarkkailupisteestä on tutkittu näytteet neljä kertaa. Tiivistetyt tulokset ovat liitteenä 2. Niistä käy ilmi, että Jäälinjärven tuloveden kiintoainespitoisuudet ovat kesäaikana korkeat, ja kiintoainesta sedimentoituu Jäälinjärveen. Taselaskennan mukaan kertymä kesäkuun alkupuolelta lokakuulle on noin 15 tonnia kuivapainona. Jäälinjärven rautapitoisuus ja väriarvo ovat korkeita. Klorofyllipitoisuus ilmentää rehevyyttä. Useissa järvissä on tyypillistä, että fosforipitoisuus laskee loppukesällä ja rajoittaa tuotantoa. Jäälinjärvessä fosforipitoisuus on syksylläkin korkea. Tuotantoa rajoittavina tekijöinä voisivat tällä perusteella olla typpi ja valon puute. Tuloveden kiitoaineen alkuperä ja ajallisesti poikkeava esiintyminen eivät ole selvillä. Eräs hypoteesi on, että vähähappiseen pohjaveteen liuennut rauta ja mangaani saostuvat kesällä vesien laskiessa ja päästessä hapellisiin olosuhteisiin. Asiasta tehdään vielä joitakin lisätarkasteluja (Pöyry). Järven tilan kannalta on joka tapauksessa olennaista, että tulovesien laatua voitaisiin parantaa.

Jäälinjärvestä ja tulovedestä on otettu näytteet mikroskooppitutkimuksia varten. Tulokset saadaan lähipäivinä.

Jäälinjärvestä on otettu sedimenttinäytteet kolmesta pisteestä. Niistä saadaan tulokset lähiaikoina. Ne antavat viitteitä järven tilan muutoshistoriasta.
Jäälinjärvestä on tehty koekalastus ja järjestetty hoitokalastustapahtuma ammattikalastajien voimin. Myös kirjanpitokalastus on käynnistynyt. Koekalastuksessa valtalajeja olivat ahven ja särki. Vuoden 2005 koekalastukseen verrattuna kappalemääräinen jakauma on jokseenkin ennallaan, mutta ahvenen biomassa on kaksinkertaistunut ja särjen puolittunut. Keskustelussa muutoksen arvioitiin johtuvan luontaisesta kokoluokkavaihtelusta. Hoitokalastuksessa saatiin lähinnä pientä särkeä 2660 kiloa, mikä vastaa keskipainon perusteella noin 700 000 yksilöä. Sukukypsää särkeä ei saatu, mikä viittaa vaeltavaan särkikantaan. Raportit kalastustapahtumista sekä yhteenveto ovat liitteinä 3-5.

5.       Kosteikkosuunnitelmat
Virve Kupiainen esitteli luonnoksia Saarisenojan ja Kokko-ojan alueille suunnitelluista vesienhoitorakenteista. Toimenpiteet koostuvat pääasiassa seuraavista osista:
Saarisenojanniitty on osoittautunut erinomaiseksi pintavalutuskentäksi. Saarisenojan vedet virtaavat nyt Saarisenojanniityn länsipuolisia metsäojia pitkin ja ohittavat alkuperäisen uoman. Suunnitelmassa vedet ohjattaisiin jakokamman avulla pintavalutukseen. Ojitusalueen kuivatus paranee, kun ”ylimääräiset” vedet ohjataan metsäojista pois.

Haisunsuon suunnasta virtaavien vesien viipymää lisätään putkipatojen avulla, jolloin alue toimii ”kausikosteikkona”.

Kokkojärvenniitty on suota, jossa turvelautta kelluu. Vedenpintaa ei voida merkittävästi nostaa, jotta riski turpeen irtoamisesta ei kasvaisi. Alueen alapäähän voidaan rakentaa pienehkö kosteikko, johon syntyy myös avovesialuetta. Keskustelussa nousi esiin mahdollisuus täydentää suunnitelmaa Kokkojävenniityn yläosalle rakennettavan ojakatkon avulla, jolla varmistettaisiin Kokkojärvenniityn yläosan toiminta pintavalutuskenttänä.

Kokko-ojan suualuetta on mahdollisuus järjestellä suisteilla ja pohjakynniksillä niin, että virtaus hidastuu ja vesi ohjautuu ajoittain rantapenkoille. Ne toimivat jo nyt tulvahyllyinä ja kosteikkokasvillisuus viihtyy niillä.

Kalamäen alueelle on mahdollista toteuttaa huomattavan suuri ja monimuotoinen kosteikko, jossa on runsaasti avovettä, vaihtelevaa vesisyvyyttä ja monimuotoista rantaviivaa. Keskustelussa tuli esille lisäksi Saarisenojan suualueen hyödyntäminen kosteikkona.

Käydyssä keskustelussa suunnitelmaluonnoksia pidettiin erittäin onnistuneina ja katsottiin, että suunnittelussa on huolellisesti otettu huomioon useat erilaiset näkökohdat ja riskien välttäminen.

Kiimingin jakokunnan edustajat kertoivat yhteydenotoista suunnittelualueiden maanomistajiin. Yksittäisten maanomistajien lisäksi asiaa on esitelty mm. Koitelin Erän tilaisuudessa, missä paikalla oli noin kolmekymmentä maanomistajaa. Myös metsänhoitoyhdistystä on informoitu. Vastustusta hankkeelle ei ole esiintynyt; on ainoastaan edellytetty, ettei metsän kasvua heikennetä. Aiemmin kaavailtua Saarisenjärven vedenpinnan nostoa alueen maanomistajat eivät kannata. Suunnittelualueiden maanomistajat on kutsuttu Kiimingin kunnantalolle keskustelutilaisuuksiin 23.11. (Kokko-ojan alue) ja 24.11. (Saarisenojan alue).

6.       Metsäkeskuksen suunnittelutilanne
Valtion vaikean rahatilanteen vuoksi maa- ja metsätalousministeriö on linjannut, ettei uusia luonnonhoitohankkeita toistaiseksi saa käynnistää. Asiaan vaikuttaa lisäksi metsäkeskuksen organisaatiouudistus. Vielä ei ole tiedossa, tulevatko luonnonhoitohankkeet julkisten palvelujen vai liiketoiminnan puolelle. Metsäkeskuksen toimijat voivat kuitenkin osallistua yhteistoimintaan tähänastisella tavalla ja tukea hanketta asiantuntemuksellaan. Metsäkeskuksen edustajalle esitettiin toivomus Jäälinojan hankkeiden korkeasta priorisoinnista siinä vaiheessa kun tilanne selkiytyy.

7.       Opinnäytetyö Jäälinojan valuma-alueen kuormituksesta ja vähentämistoimenpiteistä
Todettiin, että Jäälinojan valuma-alueen kokonaisuudesta voitaneen käynnistää diplomityö Oulun yliopistossa kuluvan vuoden puolella. Työn sisällöstä käydyssä keskustelussa katsottiin, että työn tulisi kattaa koko valuma-alueen kuormitus ja sen vähentämismahdollisuudet. Myös Jäälinjärven kunnostusmenetelmien kuvauksen tulisi sisältyä työhön.

8.       Toiminta vuonna 2012
Tulevalle vuodelle on kaavailtu ainakin seuraavia toimenpiteitä:
Opinnäytetyö (ks. kohta 7)
Asiantuntijaseminaari Jäälinjärven ”diagnoosin” laatimiseksi
Luvitettavien kosteikoiden lupakäsittelyt
Lupaa edellyttämättömien ratkaisujen toteuttaminen

• pienimuotoiset ratkaisut mahdollistavat toteutuksen nopean käynnistämisen maanomistajien suostumuksen perusteella
• Hoitokalastuksen jatkaminen
• Vesitutkimukset ja tarkkailu
  • pidetään tarpeellisena samantapaista seurantaa kuin kuluneena kesänä mutta tarkoituksenmukaisella tavalla kevennettynä. Jos kunnostustoimenpiteitä tehdään, niiden vaikutuksia on tarpeen seurata erikseen.
  • Metsäkeskuksen toimenpiteet
    • Metsäkeskuksella ei ole mahdollisuutta käynnistää toimenpiteitä ennen kuin rahoitus- ja organisaatiokysymykset selkeytyvät

Vesienhoitoyhdistys selvittää toiminnan rahoitusmahdollisuudet erikseen.

9.       Muut asiat
Muita asioita ei ollut.

10.   Seuraava kokous
Puheenjohtaja kutsuu koolle seuraavan kokouksen huhti-toukokuulla 2012, jolloin käsiteltäväksi tulee kesän 2012 toimintasuunnitelma. Sitä ennen toimikunnan jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan vuoden 2012 alkupuolella järjestettävään Jäälinjärvi-seminaariin. Lopulliset kosteikkosuunitelmat lähetetään toimikunnan jäsenille tiedoksi niiden valmistuttua.

11.   Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.30.

Vakuudeksi
Birger Ylisaukko-oja
toimikunnan puheenjohtaja

Liitteet:
1.  Toimikunnan 16.8.2011 pidetyn kokouksen lopullinen muistio
2.  Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tutkimustuloksia 2011. Diasarja 16.11.
3. Raportti Kiimingin Jäälinjärven koekalastuksesta vuonna 2011. Pohjois-Pohjanmaan ELY-
keskus. Eero Hiltunen.
4. Jäälinjärven hoitokalastus 1. – 2.10.2011. Raportti; Jouko Lampela 23.10.2011.
5. Jäälinjärven koe- ja hoitokalastus. Yhteenveto. Diasarja 16.11.2011.

Jakelu:
Vesienhoitotoimikunnan jäsenet
Vesienhoitoyhdistyksen hallitus
Maveplan Oy: Virve Kupiainen, Tarmo Kämä