Blogiarkistot

Jäälin koulu kutsui järvikunnostajat viimeiseen joulujuhlaansa

Vesienhoitoyhdistyksen edustajat osallistuivat kutsuvieraina Jäälin koulun joulujuhlaan. Tilaisuudesta oli luotu vaikuttava ja tunnelmallinen historiakatsaus koululla toimineiden rehtoreiden videohaastatteluilla ja niihin kudotuilla tunnetuilla joululauluilla, joita kaikki lauloivat yhdessä. Joulujuhla oli Jäälin koulun viimeinen, sillä koulu puretaan ja oppilaat siirtyvät Laivakankaalle valmistuvaan monitoimitaloon.

Jäälin koulun kolmas- ja neljäsluokkalaiset kävivät syksyllä yhdistyken vieraina Kalamäen kosteikolla.

Kokkokankaan Taukolaan kameravalvonta

Kokkokankaan uutta laavua halutaan suojata ilkivallalta tallentavan kameran avulla. Taukola sijaitsee Jääli – Koiteli -reitin puolivälissä. Kokonaisuuteen kuuluu laavu, polttopuukatos, huussi ja kaivo. Kävijöiden toivotaan merkitsevän vieraskirjaan nimensä, kertomaan kokemuksensa ja esittävän kehittämisajatuksiaan. Koitelin erämaalatu avataan koko pituudeltaan heti kun lunta saadaan riittävästi. Kesäreitti ei ole vielä koko matkalta kulkukelpoinen, koska Kokkojärvenniityltä puuttuu pitkoksia.

Kaksisataa vierasta Jäälin koululta

Jäälin koulun 3. ja 4. luokan oppilaat ja opettajat, yhteensä lähes 200 vierasta, osallistuivat luontopäivään, joka suuntautui Jäälinjärven kaakkoispäässä sijaitsevaan Kalamäkeen. Vesinhoitoyhdistys esitteli mm. järven ravintoketjua, Jäälinjärven kunnostusta ja Jäälin  – Koitelin välistä vaellus- ja hiihtoreittiä. Toinen yhdistyksen järjestämä rasti oli Kalamäen talon historia. Kolmas rasti oli kasvien tunnistustehtävä. Sen järjestivät opettajat. Tunnistuskohteet sijoittuivat Koiteli-reitin alkupäähän. Oppilailla riitti kiinnostusta ja kysymyksiä, ja järven ravintoketju oli jo ennestään hyvin hallussa.

K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille makkarat, mehut ja kahvit. Sääkin oli suotuisa. Kiittävää palautetta jaettiin vuolaasti.

Yhdistyksen teltalla tutkittiin mm. järven ravintoketjua. Kuva: Risto Piirainen.

Markku Vuolteenaho kertoo Kalamäen historiasta. Kuva: Risto Piirainen.

Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui Jäälin vesien hoitoon

Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui kahdenkymmenviiden hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin Jäälinmajalla yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Lisäksi vieraat saivat esittelyn bioremediaatiotutkimuksesta. Esittelyjen jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon ja siellä  meneillään olevaan  bioremediaatiotutkimukseen. Paikalla oli todettavissa, että ainakin osa kasveista oli talvehtinut elossa jään sisään jäätyneillä lautoilla.

Jukka Pekkanen esitteli bioremediaatiotutkimusta kohteella

Suovehkan kasvu oli käynnistynyt, vaikka kasvit ovat olleet jään sisällä läpi talven

VYYHTI-ohjausryhmä kokoontui Jäälissä

VYYHTI-hankkeen ohjausryhmä piti kolmannen kokouksensa Jäälinmajalla ja tutustui sen jälkeen Jäälin vesienhoitoon maastossa. VYYHTI-hankkeen keskeinen tavoite on kehittää verkostomalli omatoimiseen vesien kunnostukseen. Toimijoiden suurin huoli on, miten toimintamalli saadaan elämään projektin jälkeen. Ohjausryhmä on tiedostanut, että verkoston toiminta vaatii pysyvän koordinointitoimen, jonka pitkäaikainen rahoitus turvataan. Koordinoinnin luontevana sijoituspaikkana ohjausryhmä pitää tulevaa maakuntahallintoa.

VYYHTI on edistänyt eri tavoin suurta pilottihankkeiden joukkoa ja luonut siten konkreettisia toimintamalleja. Tämä on mallin toimivuuden ja vaikuttavuuden kannalta olennaista. Hanke päättyy vuonna 2018.

Ohjausryhmän kokoukseen osallistui 16 henkilöä, jotka edustavat asiantuntemusta eri organisaatioista. Pääosa osanottajista kävi tutustumassa Kalamäen kosteikkoon ja bioremediaatiotutkimukseen. Jotkut vieraat kävivät Kokkohaarassa asti rakenteilla olevaa Koiteli-reittiä pitkin. Monet vieraat toivat esiin, että Kalamäki on hyvä vierailukohde Oulussa ensi vuonna järjestettäville valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville.

Jukka Pekkanen esittelee kasvilauttoja VYYHTI-ohjausryhmälle

Tutkijat tutustuivat Jäälinjärven valuma-alueeseen ja vesienhoitoon

Kuuden hengen tutkijaryhmä Oulun yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärven valuma-alueella havaittaviin rautailmiöihin. Runsasta rautasaostumaa esiintyy lukuisissa alueen metsäojissa. Niistä rautasaostuma valuu virtauksen mukana kohti Jäälinjärveä. Yhdistyksen vesienhoitorakenteilla pyritään vähentämään raudan päätymistä Jäälinjärveen. Rauta on peräisin maaperästä, mistä se kulkeutuu metsäojiin pohjavesivirtauksen mukana. Ilmiö on todettu mittasuhteiltaan massiiviseksi.

Raudan esiintymisessä on monia mielenkiintoisia piirteitä, joille ei ole tiedossa selityksiä. Miksi rauta lähtee liikkeelle? Rautasaostumaa kulkeutuu eniten keski- ja loppukesällä, siis lämpimän veden aikaan. Onko kysymys kemiasta, bakteeritoiminnasta, fyysisistä seikoista vai mistä? Kokkohaaran lietteenkeruualtaan äskeinen tyhjennys osoitti, että talvella rautaa liikkuu vähän.

Vierailulla käynyt tutkijaryhmä on laatinut EU-rahoitusta varten tutkimussuunnitelman, jolla pyritään selvittämään raudan kulkeutumiseen liittyviä mekanismeja. Jäälinjärven valuma-alueelle suunnitellaan koealueita, joiden avulla pyritään selvittämään, voiko raudan irtoamista maaperästä joillakin toimenpiteillä vähentää. Mikäli hanke saa rahoituksen, työ käynnistyy vuonna 2018.

Vierailulla sovittiin alustavasti yhteistyön tiivistämisestä myös kohta käynnistyvässä Kalimenjoki-tutkimuksessa.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat tutustuivat myös Kalamäen bioremediaatiotutkimukseen Jukka Pekkasen johdolla.

 

Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui Jäälin vesien hoitoon

Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui lähes kolmenkymmenen hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin Jäälinmajalla  yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Lisäksi vieraat saivat esittelyn bioremediaatiotutkimuksesta. Esittelyjen jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon ja siellä kohta käynnistyvän bioremediaatiohankkeen perusrakenteisiin. Keskustelussa kävi ilmi, että kurssi ei sisältänyt muuta järvikunnostusaineistoa tai kohdetta.

Korjaavan ekologian kurssilaiset Kalmäessä

Tutkijat tutustuivat kiintoaineongelmaan

Viisi asiantuntijaa Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärveen tulevien vesien massiiviseen kiintoaineilmiöön. Yleisesittelyn lisäksi yhdistys demonstroi asiaa Kalamäen kosteikolla, missä tulovesikanava on puolentoista vuoden olemassaolonsa aikana täyttynyt lietteellä lähes kokonaan. Lietteen tarkka koostumus ei ole selvillä. Merkittävä osa siitä on ilmiselvästi rautaa, mutta myös hiilellä lienee oma osuutensa. Kokonaan toinen kysymys on, millä tavoin ja minkä vuoksi aineita pääsee vesistöön niin paljon. Keskusteluissa oltiin yhtä mieltä siitä, että tarvitaan tutkimusta. Ajatuksena on edetä vaiheittain lähtien liikkeelle lietteen koostumuksen selvittämisestä. Yhteydenpitoa sovittiin jatkettavan.

Seppo Hellsten, Jouni Lehtoranta, Kaisa Heikkinen, Tiina Nokela ja  Petri Ekholm ihmettelivät lietteen nopeaa kertymistä Kalamäen kosteikon tulokanavaan

Seppo Hellsten, Jouni Lehtoranta, Kaisa Heikkinen, Tiina Nokela ja Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta  ihmettelivät lietteen nopeaa kertymistä Kalamäen kosteikon tulokanavaan. Kuvassa myös yhdistyksen edustajat Jukka Pekkanen ja Birger Ylisaukko-oja. Puheenjohtaja Markku Vuolteenaho puuttuu kuvasta.

VYYHTI-ryhmä tutustui Jäälin vesienhoitoon

Hiljattain käynnistynyt VYYHTI-jatkohanke (Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan) järjesti tutustumiskäynnin Jäälin vesienhoitokohteille. Haapaveden Pirnesjärven kunnostuksen suunnittelu on yksi hankkeen pilottikohteista. Pirnesjärven edustajat olivat Jäälin kokemuksista hyvin kiinnostuneita. Massiivinen rauta-humusongelma edellyttäisi kaikkien mielestä tieteellistä tutkimusta ilmiön syntymekanismista.

VYYHTI-ryhmä Kalamäessä

VYYHTI-ryhmä Kalamäessä

Jääli – Koiteli -polkuhanke liikkeelle?

Rantapohja uutisoi 30.8. Jäälin ja Koitelin välisen maastotietopolun kartoituskävelystä lauantaina 3. syyskuuta. Polkun informaatiosta ja alustavasta linjauksesta on valmistunut suunnitelma jo vuonna 2013. Informaatioaihiot sisältävät luontoaiheiden lisäksi tietoa mm. luonnonvarojen käytöstä, metsätaloudesta, vesienhoidosta ja asutushistoriasta. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on varautunut hankkeen toteutumiseen mm. hankkimalla vesienhoitohankkeiden yhteydessä maanomistajien suostumuksia reitin pitämiseen. Sopimukset kattavat reitin Jäälinjärven kaakkoispäästä Kokko-ojan haaraan. Osa vesienhoitoa varten tehdyistä silloista palvelee myös polkuhanketta.

Kartoituskävelyn kokoontuminen 3.9. on pyöräilijöille klo 12.30 Laivakankaan koululla ja muille Kalamäen sillalla klo 13. Rantapohjan uutinen on luettavissa täältä: Rantapohjan polku-uutinen 300816

%d bloggers like this: