Category Archives: Vesien hoito
Vesistökunnostusverkoston uutiskirje julkaisi laajan katsauksen Jäälin rautakysymykseen
RautaVirta-tutkimuksen päätelmät on raportoitu yleistajuisesti mutta kattavasti Vesistökunnostusverkoston uusimmassa uutiskirjeessä. Siinä painotetaan pohjaveden alentamisen minimointia ja tuodaan esiin ojitusten ongelmat. Mallinnustyökaluja pidetään hyödyllisinä. Mm. yhdistyksen hankkima suosimulaattorimalli yhdistettynä mallinnettuun virtausverkkoon ja vedenlaatumittauksiin osoittaa alueita, joille toimenpiteitä kannattaisi ensisijaisesti kohdistaa. Artikkelin voit lukea täältä: Rautakuormituksen ehkäisyssä kuivatuksen minimointi on ensisijaista – Vesistökunnostusverkoston uutiskirje
Vesienhoito kesäasennossa
Kevättulvan laskeuduttua Kokkohaarassa päästiin pumppaamaan lietteitä sekä uudesta pyöröaltaasta että alkuperäisestä isommasta laskeutusaltaasta. Pumppauksen jälkeen padot asetettiin normaaliin kesäasentoon sekä Kokkohaarassa että Kalamäessä.
Vesistötarkkailua on nyt supistettu olennaisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yliopisto on lupautunut tekemään rauta-analyysejä, mutta kalliita laboratorioanalyysejä ei tänä kesänä tehdä. Kosteikoiden vaikuttavuutta on seurattu lähes kymmenen vuotta ja niiden toimivuudesta on saatu hyvä käsitys. Sinilevätarkkailu ja raportointi jatkuu entiseen tapaan, samoin Jäälinjärven vedenkorkeuden ja virtaamien tarkkailu.
Alkukesän vesi näyttää silmämääräisesti erittäin hyvältä. Valitettavasti väri alkaa tummua ja läpinäkyvyys heikentyä sitä mukaa kuin tulovedet lämpenevät ja rauta niissä lisääntyy. Raudan merkittävään vähentämiseen ei ole löydetty toteutuskelpoista menetelmää. Tutkimuksia yliopiston ja muiden tutkimuslaitosten kanssa pyritään edelleen jatkamaan.
Yhdistyksen puheenvuoro Katse Vesiin -hankeessa
Metsäkeskuksen hallinnoima KatseVesiin -hanke on järjestänyt Vesivinkit- nimisen webinaarisarjan. Hankkeen viimeiseen webinaariin pyydettiin Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykseltä yleispuheenvuoro yhdistyksesta, sen toiminnasta ja vaikuttavuudesta. Tapahtumassa oli noin neljäkymmentä osallistujaa. Katse Vesiin -hanke on mm. esitellyt uusia työkaluja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseen. Hanke on tuottanut aineistoa viidestä esimerkkikohteesta, joista Jääli on yksi. Hanke on jakanut informaatiota metsänomistajille ja metsäalan toimijoille mm. järjestämällä maastokäyntejä. Jääliin järjestetään tutustumiskäynti 13. elokuuta.
Tulvahuippu lähestyy
Jäälinjärveen tulee vettä nyt noin 4,6 kuutiometriä sekunnissa ja poistuu Jäälinojaan vajaa neljä kuutiota sekunnissa. Jäälinjärven pinta on viime päivänä noussut noin kymmenen senttiä vuorokaudessa. Tulva on selvästi isompi kuin viime vuonna. Vaikka vettä ja luntakin on maastossa vielä paljon, tulovirtaama todennäköisesti kääntyy laskuun, kun lähiöille on ennustettu pakkasta. Myös järvi kääntyy silloin laskuun.
Säädettävät tulvapadot Kokkohaarassa ja Kalamäessä ovat auki ja rakenteet kestävät virtauksen. Vesi mahtuu myös Kalamäen sillan aukoista. Korkea järven pinta nostaa vettä myös Kalamäessä, eikä vanhan sillan kuivavaraa ole enää paljon.
Alla Kalamäen sillat (vanha silta oikealla) sekä Kalamäen tulvapato 4.5.2024.
Katse vesiin -seminaarissa monipuolinen kattaus – myös RautaVirta-tutkimus sai näkyvyyttä
Metsäkeskuksen hallinnoiman KatseVesiin -hankkeen metsänkäsittelyaiheinen seminaari sai hyvän vastaanoton. Paikalle tuli kuutisenkymmentä osanottajaa, joiden suhde metsään on monipuolinen: metsänomistajia, tutkijoita ja asiantuntijoita eri organisaatioista, metsäpalveluyrityksiä, vesiensuojelu- ja kunnostusorganisaatiota sekä muuten metsäasoista kiinnostuneita. Seminaari esitteli toimintatapoja ja toimenpiteitä, joilla metsätalouden ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Uusia työkaluja kehittyy koko ajan erityisesti nopeasti karttuvan, kaikille avoimen tiedon pohjalle.
Elina Raumanni Oulun yliopistosta esitteli viime syksynä päättynyttä Jäälin RautaVirta -tutkimusta. Sen tavoiteena oli Jäälinjärveen tulevan veden rautakysysymysten kokonaisvaltainen tarkastelu. Vesistöön päässeen raudan pidättäminen osoittautui hyvin vaikeaksi. Päätelmäksi tuli, että ensisijaisesti tulisi pyrkiä estämään raudan liikkeellelähtöä maaperästä. Sitä edistävät toimet ovat hyvin samansuuntaisia kuin muutkin metsästalouden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävät toimet.
Katse Vesiin -hanke järjestää maastokäynnin Jäälin vesienhoitokohteille 13.8.2024. Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti metsänomistajille mutta on avoin kaikille metsätaloudesta ja sen vesistövaikutuksista kiinnostuneille.
Yhdistys jätti lausunnon Kuusamontien YVA-ohjelmasta
Valtatien 20 parantamista koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelmaluonnos on nähtävillä, ja siitä voi antaa lausuntoja. Yhdistys muistutti Jäälin alueella ja muuallakin Oulun seudulla esiintyvästä massiivisesta rautaongelmasta, johon ei ole löydetty käyttökelpoista ratkaisua. Koska tien rakentamisessa tulee esiin välttämättömiä kuivatustarpeita, yhdistys esittää lausunnossaan, että kaikkia kuivatuskohteita käsitellään potentiaalisina HASU-maina (happamat sulfaattimaat) ja että kuivatusvedet käsitellään ennen niiden johtamista vesistöön. Yhdistys ilmoittaa myös olevansa käytettävissä vaikutusarvioita laadittaessa. Lausunnon voit lukea täältä.
Kuusamontien YVA on käynnistynyt
Valtatien 20 parantamista koskeva ympäristövaikutusten arviointi on käynnistynyt. Arviointiohjelmaa esitellän Jäälin monitoimitalossa 4. huhtikuuta klo 17. Lausuntoaika päättyy 19. huhtikuuta. Yhdistyksen kannalta kiinnostavaa on, miten kuivatus toteutetaan niin, ettei rautaongelmaa pahennettaisi. YVA-arviointiohjelma avautuu tästä linkistä: Lausuntopyyntö_Valtatie_20_arviointiohjelmasta.pdf(~109 Kt).
Keskusteluja kalakuvien äärellä
Talven paras sää suosi Jäälin talvitapahtumaa. Ohjelma oli monipuolinen lasten hiihtokilpailuista poroajeluihin ja pilkkikilpailuihin. Osallistujia olikin satamäärin. Vesienhoitoyhdistys esittäytyi kalateemalla laittamalla esille kuvia Jäälinjärven saaliskaloista, hoitokalastuksesta ja tutkimustuloksista. Kuvien äärellä on luontevaa käydä keskusteluja Jäälinjärven tilasta ja kunnostuksista. Järven kalakanta on nyt hyvä. Tämä ei näkynyt hyvin pilkkisaaliissa, mutta sijoitukset saatiin kuitenkin ratkotuksi.
Vesistöön päätyvä rauta on monimutkainen kysymys
Hiljattain päättyneen RautaVirta-tutkimuksen asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan tutkimuksen tuloksia yhdessä Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistyksen hallituksen kanssa. Tutkimuksessa on hankittu kaikki tieto, mitä vesistöstä on saatavissa mittaamalla erilaisia parametreja. Päätelmät eivät ole yksiselitteisiä varsinkaan, kun niitä verrataan muihin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Olosuhteet ovat erilaisia, ja niiden muuttuessa rauta voi käyttäytyä aivan toisin. Keskeinen tekijä on bakteeritoiminta. Sitä ei tässä työssä tutkittu eikä sen tutkiminen ole helppoa.
Seminaarin osanottajat pitivät tärkeänä, että tutkmusraportissa esille tuotu koeala saataisiin toimintaan. Koealan suunnitelmissa on pienentää kuivatusta ojia padottamalla ja kompensoida vaikutuksia tuhkalannoituksellla. Koelalan pitkäaikaisella seurannalla saataisiin tietoa sitä, miten pohjaveden pinnan palauttaminen lähemmäksi luonnontilaa vaikuttaisi yhtäältä puuston kasvuun ja toisaalta ympäristöön.
Laajemmasta näkökulmasta ideoitiin monipuolista tutkimuskokonaisuutta, johon osallistuisi yliopiston lisäksi useita tutkimuslaitoksia. Tutkimuksen kohteena olisivat erityisesti rautaprosessit paitsi metsätalousaluelilla myös infrarakentamisessa. Yliopiston edustaja kutsuu koolle ideointipalaverin lähitulevaisuudessa.
Kuva RautaVirta -tutkimuksen päätöstilaisuudesta. Markku Vuolteenaho.
MunOulu uutisoi rautatutkimuksesta – painotti yhdistyksen uraauurtavaa työtä
Kaupunkilehti MunOulu tähdensi ylisyvien ojien välttämistä Rautavirta-tutkimuksesta kertovassa jutussaan. Samalla MunOulu muistutti yhdistyksen toteuttamista vesienhoitorakenteista ja katsoi sen olevan uraauurtavaa työtä. MunOulun juttu avautuu täältä: https://www.munoulu.fi/luonto-ymparisto/oulun-yliopisto-syvat-ojat-pahentavat-rautakuormitusta-kiimingin-jaalin-vesihoitoyhdistys-tehnyt-uraauurtavaa-tyota-jaalinjarvella/
Kuva: Heini Postila
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 