Blogiarkistot
Suosimulaattori sai asiallisen vastaanoton
Alun toistakymmentä maanomistajaa kiinnostui suosimulaattorista ja saapui Huttukylän nuorisoseuran talolle tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen. Suosimulaattori antaa metsikkökuviokohtaisesti tiedon, missä tilanteessa ja olosuhteissa kunnostusojitus on taloudellisesti järkevää. MTK:n puolelta tuli esiin, että kunnostusojituksen hehtaarikustannus on keskimäärin yli 900 euroa. Hyvin monilla alueilla kunnostusojituksen tuottama lisäkasvu jää niin pieneksi, ettei se kata kustannusta. LUKEn puheenvuorossa puolestaan tuli esiin, että tuhkalannoitus tuottaa kunnostusojitukseen verrattuna moninkertaisen lisäkasvun, ja sen kustannus jää alle puoleen ojituskustannuksesta. Osallistujat saivat kotiin viemisiksi kartan kunnostusojitusten tuottamasta lisäkasvusta kuvioittain eri ojitussyvyyksillä sekä taulukon tulosten soveltamiseksi omille kuvioilleen.
Jäälinjärven rautaongelman selitykseksi ovat osoittautuneet syvät ojitukset mustaliuskealueilla. Yhdistyksen tavoitteena on, että kannattamattomia kunnostusojituksia vältettäisiin. Siellä missä kunnostusojitus on tarpeellista, tarpeettoman syviä ojia tulisi välttää.
Suosimulaattorin infotilaisuus Huttukylässä 2.6. klo 18
MTK ja Metsänhoitoyhdistys kutsuvat Jäälinjärven valuma-alueen maanomistajat tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen suosimulaattorin soveltamisesta kunnostusojitusten suunnitteluun. Suosimulaattori on LUKEn ja Itä-Suomen yliopiston kehittämä mallinnustyökalu.
Tilaisuus järjestetään Huttukylän nuorisoseuran talolla (Koitelinkoskentie 720) torstaina 2.6.2022 klo 18. Kahvitarjoilun alkaa klo 17.30.
Jäälinjärven valuma-alueen pääosa sijaitsee Koitelinkoskentien ja Ylikiimingintien välisellä alueella.
Puuniput ”pyynnissä”
Puunippututkimusalue on laitettu loppukuntoon kesän tutkimusta varten. Useissa tutkimuksissa veteen lisätyn puuaineksen on todettu lisäävän vesistön monimuotoisuutta ja sen myötä parantavan veden laatua. Saarisenojaan Kalamäen alueelle tuotiin kevättalvella havupuuta ja niistä koottiin kaksitoista nippua 45 metrin matkalle. Alueen mitalle rakennettiin nyt kulkusilta näytteenottoa ja tutkimusta varten. Koe on osa Oulun yliopiston yhdistyksen kanssa tekemää rautailmiötutkimusta. Jäälissä raudan kulkeutuminen on massiivista. MIelenkiintoista on, toimiiko puu Jäälin olosuhteissa samalla tavalla kuin yleensä.
Leppisuonojan tutkimuspatoa korjattiin
Yhdistys on vuonna 2018 käynnistänyt Laivakankaan harjun eteläpuolella sijaitsevassa, ”Leppisuonojaksi” nimetyssä ojassa tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä, kun ojaa padotetaan. Kevytrakenteisellä padolla oli ilmeinen vaurioriski, kun ojan reunat olivat sulamisen jälkeen vettyneessä tilassa ja patolevyn tuki oli siksi heikko. Sen vuoksi vettä alennettiin lyhytaikaisesti, ja patolevy tuettiin paikalta saaduilla kivillä.
Tutkimus jatkuu vielä ainakin ensi vuoteen. Tulokset raportoidaan yliopiston Rautavirta-tutkimuksen yhteydessaä. Patoa ei liene tarpeeen purkaa tutkimuksen päätyttyä, sillä korkeampi vedenpinta ojassa on joka tapauksessa ympäristön kannalta eduksi. Ojaan johdetaan asuinalueen kuivatusvesiä, mutta pääosa vedestä suotautuu Laivakankaan harjusta. Kalankulkua ojassa ei ole eikä siihen tarvitse varautua.
Suosimulaattoria esitellään maanomistajille – Rantapohja antoi asialle paljon palstatilaa
Jäälinjärven valmuma-alueen maanomistajille järjestetään suosimulaattorin esittelytilaisuus Huttukylän nuorisoseuran talolla torstaina 2.6.2022 klo 18. Suosimulaattori on mallinnustyökalu, jolla voidaan tarkastella metsäkuvioittain, onko kunnostusojitus tarpeellinen ja taloudellisesti kannattava. Uusien tutkimustulosten mukaan puuston kasvuun riittää kohtuullisen pieni kuivavara, eikä ylisyvistä ojista ole hyötyä, pikemminkin päinvastoin. Ojitussyvyydellä on suuri merkitys Jäälinjärven valuma-alueella siksi, että siellä esiintyvä mustaliuskeaines aiheuttaa raudan vapautumista maaperästä silloin, kun pohjaveden pinta alenee ojituksen seurauksena.
Esittelytilaisuuden järjestävät MTK, paikallinen metsänhoitoyhdistys, Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Rantapohjan jutun voit lukea täältä:
ProAgria julkaisi kirjoituksen Jäälin rautaongelmasta
ProAgria pitää yllä VYYHTI-verkoston vesiaiheista blogia. Tällä kertaa blogissa julkaistiin Birger Ylisaukko-oja kirjoitus ”Kun ratkaisuja ei ole tarjolla, ne on etsittävä”. Voit lukea kirjoituksen täältä: https://www.proagriaoulu.fi/fi/kun-ratkaisuja-ei-ole-tarjolla-ne-on-etsittava?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Ajankohtaista%20vesienhoidosta%20-%20tule%20mukaan%20kevaan%20ja%2
Puuta veteen
Oulun yliopiston kanssa tehtävän rautatutkimuksen osana testataan vedessä olevan puuaineksen vaikutuksia vesistön ekosysteemiin. Suomen ympäristökeskus on saanut tästä menetelmästä mielenkiintoisia tuloksia viime vuosina. Puu toimii tartunta-alustana monille eliölajeille, ja sen seurauksena vesistön monimuotoisuuden on havaittu huomattavasti lisääntyvän. Tämä puolestaan edistää vesiprosesseja, joiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti veden laatuun. Jäälin tutkimuksessa puunippuja on sijoitettu Saarisenojaan välittömästi Kalamäen kosteikon yläpuolelle sekä ylemmäksi Kokkohaaraan. Kalamäen niput ovat havupuuta ja Kokkohaaran puut koivua. Niput on kiinnitettu rantaan, jotta ne pysyvät paikallaan.
Kalamäen alueelle puuniput on sijoitetu sik-sak-mutoon 45 metrin matkalle. Kuvassa näkyviä lankkuja on käytetty nippujen asennukseen. Lankuista tehdään lopuksi pitkos koealueen päälle, jotta vesi- ja eliönäytteiden ottaminen tulee mahdolliseksi koko rakennelman matkalta (ylempi kuva)
Kokkohaaran koivuista on koottu yhtenäinen 20 metrin pituinen nippu, joka on sijoitettu virran suuntaisesti (alempi kuva).
Hyvää keskustelua suosimulaattorin etäesittelyssä
Jäälinjärven valuma-alueen metsänomistajille suunniteltu suosimulaattorin esittelytilaisuus jouduttiin koronarajoitusten vuoksi siirtämään. Viime tipassa päätettiin kuitenkin järjestää etäesittely. Siitä tiedottamnen ei ollut kovin tehokasta eikä suurta osanottajajoukkoa voitu odottaa. Tapahtuma keräsi kuitenkin metsänomistajia niin, että syntyi hyvää keskustelua.
Puheenjohtajana toimi MTK:n Markku Ekdahl. Birger Ylisaukko-oja esitteli Jäälin vesienhoitoa, Luonnovarakeskuksen Hannu Hökkä suosimulaattoria ja sen soveltamista ja Markus Saari yliopistolta Jäälin rautatutkimusta.
Alkuperäisen ajatuksen mukainen esittely- ja keskustelutilaisuus järjestetään, kun korona ei sitä estä. Näillä näkymin se voisi olla kesäkuun alkupuolella.
Rantapohja kertoi Jäälinjärven kalastustutkimuksesta
Rantapohja uutisoi näyttävästi, että Jäälinjärven kalasto on erinomaisessa tilassa. Lehti muistuttaa myös, että yhdistys on selvittänyt Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuden. Tutkimuksissa on todettu, ettei ole estettä kalojen käyttämiseen ravintona. Rantapohjan jutun voit lukea täältä:
Jäälinjärven kalakanta erinomaisessa tilassa
Vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen luokittelun mukaan Jäälinjärven kalasto on erinomaisessa ekologisessa tilassa sekä lajisuhteiden että painojakauman osalta. Tulokset ovat Oulun kalatalouskeskuksen tuoreesta tutkimusraportista, jossa on kerrottu viime kesänä tehdyn koekalastuksen tulokset. Vuoteen 2011 verrattuna ahvenen saalismassa on lisääntynyt ja oli nyt 60 prosenttia kokonaissaaliista. Ahventen keskikoko on kasvanut ja petoahventen (yli 15 cm) määrä ja osuus on lisääntynyt. Myös ahventen yksilömäärä kasvanut neljäsosalla. Huolta raportissa aiheuttaa pienten särkien lisääntynyt määrä. Toisaalta isot särjet puuttuvat lähes kokonaan. Tutkijoiden mukaan kalastuksella tulisi huolehtia siitä, että petokaloja on tarpeeksi särkikannan pitämiseksi kurissa. Isojen ahventen pyytämistä pitäsi hillitä ja toisaalta isoja haukia pitäisi pyytää paljon.
Raportissa on julkaistu tuloksia myös vuosilta 2014 ja 2016. Vuoden 2016 painomääräistä tulosta hämmentää yksi hauki, jonka tarttuminen koeverkkoihin on lähinnä sattumaa. Kun vuoden 2016 tuloksista poistetaan hauki, havaitaan, että särjen ja lahnan (molemmat särkikaloja) yhteenlaskettu saalisosuus on pienentynyt noin 10 prosentilla ja ahvenen vastaavasti kasvanut. Yksilösuhteissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia vuoteen 2016 verrattuna. Tästä voisi päätellä, että Jäälinjärven kalakanta on ollut jokseenkin tasapainossa viimeiset viisi vuotta.
Tutkimusraportin voit lukea täältä: https://1drv.ms/b/s!AnEbyXyVQYoVgdBpBP3ZL95togIv3Q?e=rWohb9 .
Yhdistys on harjoittanut särkiakalojen tehokasta kalastusta kymmenen vuotta. Järven särkikanta on muodostunut pääasiassa merestä kudulle nousevista emokaloista. Ne on poistettu kutunousun aikana.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 