Blogiarkistot

Hallitus pohti Järvialtaan toteutusta

Yhdistyksen  hallitus pohti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan tärkeimpänä asiana Järvialtaan toteutusta. Hankkeelta puuttuu rahoitus, mutta muuten hanke olisi valmis toteutettavaksi kuluvan talven jäiltä. Rahoitusta on haettu kahdesta vaihtoehtoisesta lähteestä. Hallitus arvioi, että helmikuun lopulla olisi selkeämpi näkymä rahoitushakemusten menestymisestä. Hallitus kokoontuu tuolloin arvioimaan tilannetta ja mahdollisesti päättämään toteutukseen ryhtymisestä.

Hallitus päätti, että vuosikokous kutsutaan koolle Jäälinmajalle 20.3.2019 klo 18. Kokouspöytäkirjan löydät täältä: Pöytäkirja 1/2019 Hallituksen hyväksymän tietosuojaselosteen voit lukea täältä: Tietosuojaseloste

 

Oulun yhdyskuntalautakunta siirsi avustushakemuksen kaupunginhallitukselle

Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta käsitteli yhdistyksen avustushakemusta, joka koski Jäälinjärven kunnostuksen jatkamista ja tuloksellisuuden seurantaa. Esittelyaineistossa todetaan, ettei lautakunnalla ole asiaa varten määrärahoja eikä lautakunta voi myöntää avustusta. Asia esitetään annettavaksi tiedoksi kaupunginhallitukselle, joka harkinnee avustusmahdollisuutta. Esittelyaineistossa on avustuskäytäntöä on pohdittu yleiseltä kannalta avarasti. Asia menee lautakunnan päätöksen perusteella kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaleva uutisoi avustushakemuksen käsittelystä yhdyskuntalautakunnassa.  Uutisen voit lukea täältä: kaleva yhdyskuntaltksta 230119.

Kaleva: Syvät metsäojat pilaavat vesistöjä

Kaleva julkaisi 19. tammikuuta ison artikkelin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä tuo vahvasti esiin syvien metsäojien kielteiset vesistövaikutukset. Hökkä ihmettelee, että etenkin yksityisillä mailla on alettu kaivaa syviä ojia. Ne eivät edistä puiden kasvua mutta lisäävät vesistöjen kuormitusta. Syvät ojat aiheuttavat paljon eroosiota, jolloin maa-aines lähtee liikkeelle ja kulkeutuu vesistöihin. Kuormituksen hallinta on Hökän mukaan ollut vajavaista. Esimerkiksi lietekuoppa on ennemminkin kuormituksen lähde kuin vähentäjä.  MTK: n metsäjohtaja Juha Hakkarainen puolestaan toteaa Kalevan artikkelissa, että ojien syvyyteen kiinnitetään jatkoassa enemmän huomiota. Toimintatavat muuttuvat, kun uutta tutkittua tietoa kertyy.

Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ovat erittäin syviä. Eroosion lisäksi Jäälin ongelma on rauta, jota irtoaa maaperästä runsaasti. Ilmiö on voimakkaimmillaan lämpimänä aikana, jolloin vesi on ”täynnä” rauta-humus hiutaleita.

Kalevan artikkelin voit lukea täältä: Kaleva syvistä ojista 190119

 

Erämaalatu kuljettavissa

Jäälin – Koitelin välinen erämaalatu on käytettävissä, vaikka lumen puute vielä osaksi haittaa.  Pohjaltaan tasaisilla osuuksilla latu on erinomainen, mutta epätasaiset osuudet odottavat vielä parantelua. Hiihtelyyn, hiihtovaellukseen ja retkeilyyn latu toimii kuitenkin jo hyvin. Luisteluhiihto ei ole reitillä mahdollinen. Jäälistä Koiteli-reitille pääsee Laivakankaan laduilta, Kalamäestä Jäälinjärven kaakkoispäästä ja myöhemmin myös Jäälinjärveltä, kun olosuhteet sallivat ladun tekemisen järven jäälle. Koiteli-reitin latukartan löydät täältä: Erämaaladun kartta.  Ladun kunnostustilanne pidetään ajan tasalla Jäälin ja Kiimingin puskaradioissa.

Jäsentiedote julkaistu

Päättyvän vuoden toimintaa koskeva jäsentiedote on luettavissa täältä:  Jäsentiedote 1-2018. 

Hyvää uutta vuotta kaikille sivujen seuraajille!

Tuhat tuntia talkoita

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen jäsenet tekivät vuonna 2018 kaikkiaan 1038 talkootuntia. Vesienhoitoon näistä kului 800 tuntia.  Eniten talkootunteja kului hallinnointiin ja bioremediaatiotutkimukseen, kumpaankin lähes 250 tuntia. Tutkimuksiin ja viestintään käytettiin noin 100 tuntia kumpaankin. Kunnossapitoon ja hoitokalstukseen kului yhteensä noin sata tuntia. Vesienhoidon liitännäishankkeena toteutettavaan Koiteli-reittiin yhdistyksen jäsenet käyttivät noin 250 tuntia. Tämä kului lähes kokonaan Kokkokankaan Taukolan rakentamiseen. Talkootöihin osallistui viisitoista yhdistyksen jäsentä.

Hallinnoinnin resurssitarvetta kasvatti Järvialtaan valmistelu. Oulussa järjestetyt Vesistökunnostuspäivät Kalamäki-vierailuineen lisäsivät viestinnä talkootunteja. Samaan suuntaan vaikutti myös koulujen kanssa lisääntynyt yhteistyö. Talkootuntimäärä jäi pienemmäksi kuin useimpina yhdistyksen toimintavuosina.

Talkootöiden tuntijakauman voit katsoa täältä: Talkoot 2018.

Hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle!

Hyvät jäsenet ja muut vesienhoidosta kiinnostuneet! Yhdistyksen seitsemäs täysi toimintavuosi on päättymässä. Vesioloiltaan vuosi oli erittäin poikkeuksellinen: lähes koko kesä oli sateeton. Jäälinjärven pinta vajosi alas, kun tulovirtaamaa ei juuri ollut. Järven vesi oli laadultaan hyvää, vaikka vielä on paljon varaa parantua. Sinilevähaittaa ei ollut, eikä limaleväkään aiheuttanut suurta harmia.

Vesienhoidossa jatkettiin ns. normaalitomintaa: hoitokalastusta, lietteenpoistoa ja vaikutusten tarkkailua. Jäälinjärven eteläpäähän rakennettava Järviallas valmisteltiin, ja toteutus odottaa rahoituspäätöksiä. Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien kanssa yhteistyönä toteutettavan Koiteli-reitin puoliväliin valmistui upea laavu.

Valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät järjestettiin Oulussa. Jääli ja Kalamäen kosteikko olivat yksi ekskursiokohde. K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille lounaan Jäälinmajalla. Vesistökunnostusverkosto antoi yhdistykselle erityismaininnan aktiivisesta vesienhoitotyöstä.  Vuosi huipentui itsenäisyyspäivänä Linnanjuhliin, mihin yhdistyksen edustaja sai kutsun.

Yhdistys toivottaa kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille oikein hyvää joulua ja onnea vuodelle 2019.

Kolmen vesienhoitokosteikon kautta kulkevan Jääli-Koiteli -reitin puoliväliin Kokkokankaalle valmistui laavu, puukatos, käymälä ja kaivo. Reittiä toteuttavat yhteistyössä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, Jäälin asukasyhdistys ja Jäälin Leijonat.

Jäälin koulu kutsui järvikunnostajat viimeiseen joulujuhlaansa

Vesienhoitoyhdistyksen edustajat osallistuivat kutsuvieraina Jäälin koulun joulujuhlaan. Tilaisuudesta oli luotu vaikuttava ja tunnelmallinen historiakatsaus koululla toimineiden rehtoreiden videohaastatteluilla ja niihin kudotuilla tunnetuilla joululauluilla, joita kaikki lauloivat yhdessä. Joulujuhla oli Jäälin koulun viimeinen, sillä koulu puretaan ja oppilaat siirtyvät Laivakankaalle valmistuvaan monitoimitaloon.

Jäälin koulun kolmas- ja neljäsluokkalaiset kävivät syksyllä yhdistyken vieraina Kalamäen kosteikolla.

Koiteli-reitin jatkorahoitus hyväksyttiin

ELY-keskus on tehnyt päätöksen Koiteli-reitin jatkorahoituksesta. Hyväksytty suunnitelma ei vielä sisällä Kokkojärvenniityn pitkoksia eikä kesäreitti Koiteliin vielä tällä suunnitelmalla valmistu. Puuttuva pitkos jäi suunnitelman ulkopuolelle, koska yhden kiinteistön kohdalta ei saatu aikaan pätevää sopimusta. Mikäli sopimusasia saadaan ratkaistuksi, hakemuksen mukaiseen suunnitelmaan on mahdollista palata. Siihen kuuluu puuttuvien pitkosten lisäksi kaksi laavua, lintutorni ja reitin alkuosan rakentaminen esteettömäksi. Toinen laavuista on jo rakennettu Kokkokankaalle, ja toinen tulee Kalamäkeen. Suunnitelman toteutuminen vaatii vielä lähes noin tuhat talkootuntia ja noin 2000 euron rahallista panostusta.

Koiteli-reitti toteutetaan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Jäälin asukasyhdistyksen yhteishankkeena. Reitti on suunnattu kolmen rakennetun kosteikon kautta.

Yhdistys osallistui Linnanjuhliin

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen aktiivi Birger Ylisaukko-oja kutsuttiin puolisonsa kanssa itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle Linnaan. Kutsun viiteryhmä on Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys. Jäälin vesien kunnostuksen lisäksi yhdistys on kannustanut myös muita kunnostajia omalla esimerkillään sekä laatimalla Vesienhoidon käsikirjan kunnostajien käyttöön (www.vesienhoidonkasikirja.fi  ). Yhdistyksen edelläkävijyys on pantu valtakunnallisesti merkille.  Kutsu Linnanjuhliin on suurin kuviteltavissa oleva tunnustus yhdistyksen työlle.

%d bloggers like this: