Blogiarkistot
Yhdistys muistutti hulevesien johtamissuunnitelmasta
Oulun kaupunki on hankkinut suunnitelman Jäälintien liikennejärjestelyjen jatkamisesta ja esittänyt siinä mm. hulevesien johtamista Blomintieltä suoraan Jäälinjärveen avo-ojassa. Yhdistys on jättänyt tältä osin suunnitelmaan muistutuksen, jossa se katsoo, että laadittu suunnitelma ei vastaa Oulun kaupungin hyväksytyn hulevesiohjelman periaatteita. Johtaminen Jäälinjärveen ei ole tarpellista, koska alueen maaperä on hyvin imeytymiskykyistä ja valuma-alue on pieni. Muistutuksen voit lukea täältä:
Yhdistykseltä puheenvuoro Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys sai poikkkeuksellisen mahdollisuuden käyttää puheenvuoro perinteisessä Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa. Tapahtuman teema oli ”Luontokadosta luontopositiivisuuteen”. Tapahtumalla oli toistasataa osallistujaa: poliittisia päättäjiä, kaupungin johtoa, viranomaisia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita sekä Oulun kaupungista että muualta. Seminaarin puheenjohtajana toimi yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Miina-Anniina Heiskanen. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Ari Alatossava. Asiantuntijoita ja alustajia oli ympäristöministeriöstä, Turun ja Oulun yliopistoista sekä Espoon, Lahden ja Oulun kaupungeista.
Yhdistyksen puheenvuorossa käytiin tiiviisti läpi Jäälinjärven kunnostus ja tulokset ja todettiin edelleen ratkaisematon rautaongelma sekä sen syyt. Järvikunnostuksen liitännäisenä toteutettu Koiteli-reitti esiteltiin suosittuna ”hyvän mielen reittinä”. Puheenvuorossa painoitettiin ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten kohtaamista. Oulun kaupunkiorganisaatiolta kaivattiin enemmän yhdessä tekemistä ja tuotiin esiin ”vahinkoja”, joita kaupunkisuunnittelussa ja toteutuksessa sattuu, kun mutkatonta yhteistyötä ei ole tarpeeksi. Lopuksi todettiin, että positiivisuus syntyy ihmisten kohtaamisesta ja painotettiin, että luontotyöhön tarvitaan ihmisten hyväksyntä ja tuki. Esitetyt diat voit katsoa tästä.
Monipuolinen metsäpäivä Jäälissä
Oulun 4H-yhdistys tarjoili Pöllönkankaan ja Jäälin kahdeksasluokkalaisille täyskattauksen metsään liittyvää tietoa. 4H:n rastilla avattiin käsitystä paitsi metsäluonnosta, myös metsästä saatavien tuotteiden laajasta repertoaarista. Metsä-Group taas kuvasi hiilen sidontaa, hiilivarastoa ja hiilipäästöjä metsään liittyvissä toimintaketjuissa. Esillä oli myös ”metsuripiste”, josta sai tietoa metsäalasta ja sen vaatimuksista. Nuoria kiinnosti koulutus ja erityisesti palkka. Metsästysseura teki tunnetuksi metsän eläimiä, riistaeläinten lisäksi myös petoja. Jälkien tunnistuksessa nuoret pääsivät näyttämään osaamistaan. Vesienhoitoyhdistyksen viestinä oli, että kaikki, mitä tapahtuu valuma-alueella, näkyy jollakin tavalla järvessä. Puhuttiin mm. kuivatuksesta, mustaliuskeista, hoitokalastuksesta ja ja järven kunnon parantumisesta.
Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 140 oppilasta Jäälin ja Kuivasjärvellä sijaitsevaän Pöllönkankaan kouluista. Jääliläisten esittelyalue oli Hietakujan päässä ja kaukaisempien vieraiden Kalamäen alueella. ”Pitkämatkalaisille” 4H tarjosi myös makkarat.
Jäälin mustaliuskeet kiinnostivat kansainvälisiä vieraita
Luulajan yliopiston järjestämä kymmenes happamien sulfaattimaiden konferenssi jalkautui mm. Jääliin, sillä täällä on näkyvillä edustavia mustaliuskelohkareita. Lyhyessä tapaamisessa kerrottiin Jäälin vesienhoidosta ja erityisesti mustaliuskeiden aiheuttamasta rautaongelmasta. Läheisestä lammesta mitattiin pH-arvo 3,1. Retkikunnan oli tarkoitus poiketa Korteojalla, mutta venyneen aikatalun vuoksi kohde jäi käymättä. Korteojalta lähetettiin kuvia ja video jaettavaksi jälkikäteen. Vierailuun osallistui noin 40 henkilöä.
Rautaa Korteojan ohitetussa uomassa. Ojaan tulee kirkasta pohjavettä, josta saostuu runsaasti rautaa hyvin pian hapettumisen jälkeen.
Jäälin koulun perinteinen kalapäivä
Jäälin alakoululaiset saivat kalatietoa ja myös kalastuskokemuksia Jäälinmajalla, kun koulu järjesti perinteisen kalapäivän yhdessä vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Vieraille esiteltiin kalastusvälineitä jopa veneestä alkaen. Kalojen käsittelyä näytettiin ja opastettiin. Laiturilla oli myös mahdollista onkia, ja saalistakin saatiin. Erillisellä rastilla kerrottiin Jäälinjärven kunnostuksesta ja mm. järven ravintoketjun merkityksestä järven hyvinvointiin. Nuotiolla oli myös mahdollisuus makkaranpaistoon.
Onkiminen kiinnosti venetsialaisissa
Vesienhoitoyhdistys tarjosi puitteet Jäälin venetsialaisiin Jäälinmajalla, joka on tullut Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen omistukseen viime huhtikuussa. Ohjelma oli suunnattu erityisesti lapsille, ja kiinnostuneita riittikin satamäärin. Vesienhoitoyhdistys järjesti mahdollisuuden onkimiseen. Kalaonnea kävi kokeilemassa viitisenkymmentä innostunutta. Saalistakin tuli sopivasti.
Päävastuu tapahtuman järjestämisestä oli Jäälin asukasyhdistyksellä. Ohjelmaa järjestivät myös seurakunta ja koulun vanhempainyhdistys. Suuhunpantavaa oli saatavilla LC Jäälin ja asukasyhdistyksen pisteiltä. Useat aikuiset ilmaisivat tyytyväisyytensä siihen, että Jäälinmaja on saatu paikallisen, yleishyödyllisen yhdistyksen omistukseen, jotta tällaisia yhteisöllisiä tapahtumia voidaan järjestää.
Onginta oli osanottajien suosiossa.
Kuudes luokka tutustui lähiluontoon
LC Jääli ennakoi Suomen Luonnonpäivää järjestämällä Jäälin koulun kuudennen luokan oppilaille tapahtuman Koiteli-reitille. Vesienhoitoyhditys osallistui tapahtumaan kahdella rastilla, joissa oppilaiden tuli vastata kysymyksiin ”Miten Jäälinjärven kunnostustoimenpiteet ovat vaikuttaneet järven tilaan” ja ”Miten laskeutusallas toimii”. Vastauksia pohjustettiin keskusteluilla vesienhoitoyhdistyksen edustajien kanssa. Tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä oppilasta.
Tehtävärasteja järjestivät LC Jäälin ja vesienhoitoyhdistyksen lisäksi Kiimingin metsänhoitoyhdistys ja Oulun 4H-yhdistys.
Markku Vuolteenaho esittelee oppilaille Jäälinjärven tulovesiin liittyviä ongelmia ja niiden hoitoa. Kuva: Hannu Saarinen.
Jäälinjärvi esimerkkinä
Kaleva kirjoittaa sinilevän lisääntymisestä rannikolla. Jutussa SYKE:n erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen muistuttaa, että asiaan voidaan vaikuttaa vähentämällä kuormitusta. Esimerkkinä hän mainitsee Jäälinjärven, jossa sinilevä ei enää juurikaan esiinny.
Hallitus panostaa Jäälinmajaan
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toiminnan painonpiste on tällä hetkellä Jäälinmajan kunnostuksessa ja toiminnnan kehittämisessä. Yhdistys sai Jäälinmajan omistukseensa 1. huhtikuuta. Sen jälkeen on peruskorjattu päärakennuksessa oleva asunto. Rantasaunan peruskorjaus jatkunee pitkälle syksyyn. Oulun Seudun Leader on hyväksynyt ensimmäisen vaiheen tukihakemuksen, ja Pohjois-Pohjanmaan EY-keskus on tehnyt hakemusta koskevan tukipäätöksen. Oulun kaupunki on myöntänyt korotonta puskurilainaa väliaikaisrahoitusta varten.
Hallitus on keskittynyt Jäälinmajaan liittyviin käytännön kysymyksiin. Jäälinmajan taloudellisen tuloksen tavoitteena on kattaa ensiksi kiinteistön hoitomenot ja tuottaa lisäksi varoja Jäälin vesinhoitoon, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä Jäälin luontoympäristön parantamiseen asukkaiden viihtyvyyden ja yhteisöllisyyde lisäämiseksi.
Vesien tilaa seurataan nyt suppealla näytteenotolla. Sinilevätilanteesta raportoidaan viikottain valtakunnalliseen järjestelmään.
Sää häiritsi kalastusleiriä mutta homma toimi!
4H-yhdistys järjesti jälleen nuorten kalastusleirin Jäälinmajalla. Toiminnanjohtaja Mirja Kaartinen kertoo:
”Jäälin kalastusleirit pidettiin kolmatta kertaa juhannuksen jälkeisellä viikolla Jäälinmajalla. Tällä kertaa sää oli poikkeuksellisen kylmä ja kostea. Perinteisten telttamajoitusten sijaan tällä kertaa yövyimme Jäälin majassa sisällä ja tämä olikin sään mukaisesti paras ratkaisu. Vaihtovaatetta kului leirien aikaan paljon.
Leiriläiset jakaantuivat seitsemään venekuntaan ja lähes kaikki sateeton aika käytettiin soutuveneissä kalastaen. Myös sateessa kalastettiin aina sen mukaan, kuka tarkeni. Kylmimmillään lämpötilä oli alle kymmenessä asteessa, mutta se ei leiriläisten tahtia hidastanut. Yhteensä haukia napattiin parisenkymmentä, tämän vuoden hauet eivät olleet aiempien vuosien kokoisia. Suurimmat olivat parikiloisia. Ahvenia tuli kymmenkunta. Leiriläiset harjoittelivat ahkeraan myös kalan käsittelyä.
Syksyllä jatkamme perhokurssien pitämistä ja ensi kesän leirien suunnittelua”.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 