Blogiarkistot

ProAgria julkaisi ”Rautavirta”-kirjoituksen

Aiemmin Rantapohjassa julkaistu asiantuntijakirjoitus ”Rautavirtaa on hillittävä” on julkaistu VYYHTI-verkoston blogissa kuvien kera. Kirjoitus on luettavissa täältä: https://www.proagriaoulu.fi/fi/rautavirtaa-vesistoihin-on-hillittava/.  Kirjoitus liittyy samassa blogissa on aiemmin julkaistuun Markus Saaren kirjoitukseen KaliVesi-tutkimuksesta ”Kalimenjoki rautaisessa kunnossa”: https://www.proagriaoulu.fi/fi/kalimenjoki/ .

Suodatinkangasseinämä on asettunut paikoilleen

Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettu laskeutusallas on käytössä. Allas erotettiin Jäälinjärvestä suodatinkangasseinämällä. Rakenne tehtiin jään päälle. Jäiden sulettua alareunastaan painotettu kangas on vajonnut pohjaan. Kannatuspuomi on asettunut suunnitellulla tavalla muutaman sentin vesipinnan yläpuolelle. Laskeutusaltaan kautta järveen tuleva vesi ohjautuu virtausaukon kautta. Sen toiminta on myös alkanut samalla kun laajempi virtausala on poistunut.

”Järvialtaan” tarkoitus on pidättää valuma-alueelta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta/humuskiintoainetta.

Suodatinkangasseinämä on asettunut paikalleen jään sulamisen jälkeen.

Puomi ja virtausaukko alavirran suunnasta

 

Mun Oulu -kaupunkilehti kertoi laajasti ja värikkäästi Jäälin omatoimihankkeista

Mun Oulu julkaisi laajan artikkelin erityisesti Jäälin vesistökunnostuksesta mutta myös muista akvititeeteista. ”Jäälissä luontokävijä on kuin liisa ihmemaassa”. Lue juttu täältä:  https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/jaalissa-on-luontokavija-kuin-liisa-ihmemaassa .

Rantapohja kertoi lahjoituksesta – puskaradioon vyöryi tykkäyksiä

Rantapohja julkaisi yksityislahjoitusta koskevan jutun näyttävästi kuvan kanssa. Lue juttu täältä: Rantapohja 210420.

Jäälin puskaradioon ( https://www.facebook.com/groups/1522259498027232/?fref=ts ) on tullut yli neljäsataa tykkäystä ja kymmeniä ihastuneita kommentteja, joista osa on hauskoja videoklippejä. Jääliläiset kiittelevät lahjoittajaa vuolaasti.

 

Suuri lahjoitus Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on saanut 10 000 euron lahjoituksen jääliläiseltä yksityishenkilöltä. Lahjoittaja kertoo, että yhdistys on tehnyt arvokasta, esimerkillistä ja pyyteetöntä työtä asuinympäristömme vesien kunnostamiseksi sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Tärkeää on myös yhdistyksen harjoittama yhteistyö Jäälin koulun kanssa. Lahjoitetut varat yhdistys voi käyttää vesienhoidon lisäksi sellaisiin asuinyhteisön viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöä edistäviin hankkeisiin tai toimintoihin, jotka pohjautuvat luontoympäristöön, ovat sopusoinnussa luonnonvarojen kestävän käytön kanssa ja ovat koulun ja kaikkien asukkaiden vapaasti hyödynnettävissä.

Lahjoittaja ei halua nimeään julkisuuteen.

Yhdistys lausuu parhaat kiitokset lahjoittajalle ja lupaa käyttää rahat jääliläisten hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Täydentävää tietoa yliopiston KaliVesi-raporttiin

Rantapohja julkaisi yhdistyksen asiantuntijakirjoituksen, jossa avataan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimia rautailmiön hillitsemiseksi. Oulun yliopisto nosti rautailmiön näkyvästi esille Kalimenjokea koskevassa KaliVesi-raportissa. Vaikka Kalimenjoen valuma-alue on jaettu osavaluma-alueisiin, raportti ei mainitse Jäälinjärven yläpuolisilla valuma-alueilla tehtyjä toimenpiteitä. Rautailmiön massiivisuus tuli esillä Jäälissä käynnitettyjen kunnostustoimien yhteydessä vuonna 2014. Yhdistys on siitä lähtien panostanut paljon rautailmiön hallintaan. Rantapohjan julkaiseman kirjoituksen voit lukea täältä: Rantapohja BYS 160420

KaliVesi-tutkimus nostaa rautaongelman näkyville

Oulun yliopiston Kalimenjokea koskeva tutkimus nostaa ensimmäisen kerran raudan koko vesistöä koskevaksi perusongelmaksi. Ks. https://www.proagriaoulu.fi/files/verkostoilla-tehoa-vesien/kalivesi_hanke_loppuraportti_final.pdf . Raudan kulkeutumisen peruslähtökohta on valuma-alueen voimakkaat kuivatustoimenpiteet maa- ja metsätalouden, maa-aineisten oton ja rakennetun ympäristön tarpeisiin. Pohjaveden korkeuden muutokset muuttava maaperän hapellisia ja hapettomia  olosuhteita, minkä seurauksena  rautakulkeutuma vesistöön voimistuu.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys havahtui jo vuonna 2014 massiiviseen rautailmiöön. Asiaa on pidetty koko ajan esillä tutkijoiden kanssa keskusteltaessa. Tässä tutkimuksessa yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä yliopiston kanssa. Rauta-humuskiintoaineen vähentämiseksi yhdistys on rakentanut kosteikoita, lietteenpoistojärjestelmiä, pintavalutusaluita ja viimeksi suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän.  Näistä mainitaan raportissa ja todetaan, että työtä tulee jatkaa. Muualla Kalimenjoen valuma-alueella ei ole tehty merkittäviä kunnostustoimia. Rantapohjan jutun voit lukea täältä: Rantapohja KaliVesi 070420 .

Rantapohja kertoi uuden mallinnustyökalun testauksesta Jäälissä

Rantapohja julkaisi uutisen, jossa avataan pohjavedenpinnan muutosten vaikutuksia rautan kulkeutumiseen ja kertoi mallinnustyökalusta, jolla metsän riittävää kuivatussyvyyttä voidaan tutkia metsäkuvoioittain. Rantapohjan jutun voit lukea täältä: Suosimulaattori Rantapohja 070420

Jäälinjärven valuma-alue mallinnetaan yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa

Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet Suosimulaattoriksi kutsutun ohjelmiston metsätalouden vesiensuojelun edistämiseen. Suosimulaattoria sovelletaan ensimmäisen kerran koko valuma-alueen laajuisena Jäälissä. Suosimulaattorilla voidaan laskea metsikkökuvioittain muun muassa, mikä ojien syvyys riittää pitämään pohjaveden pinnan sopivalla tasolla puuston kasvun kannalta. Metsikkökuviokohtaiset tulokset luovutetaan metsänomistajille maksutta ja ne ovat hyödynnettävissä kunnostusojitusten suunnittelussa. Tutkimuksella etsitään asetelmaa, jossa metsätalouden tuotot voidaan ylläpitää mutta ympäristövaikutuksia samalla vähentää. Hanketta rahoittavat MTK ry, Suomen Metsäsäätiö, Pohjois-Suomen Metsänhoitoyhdistykset ry sekä Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys.

Vuosikokous: painopiste tutkimuksissa, jäsenmaksut ennallaan

Sähköpostitse järjestetty vuosikokous on päättynyt ja tehdyt päätökset ovat voimassa. Alkaneen vuoden toimintasuunnitelma sisältää useita tutkimuksia rautailmiön saamiseksi hallintaan. Henkilöjäsenen vuosijäsenmaksu on edelleen 20 euroa ja yhteisöjäsenen 60 euroa. Uuden hallituksen kokoonpanon näet näiden sivujen kohdasta Yhdistys. Vuosikokouksen pöytäkirjan löydät täältä: Vuosikokouksen pöytäkirja 260320.  Liiteaineisto on luettavissa täältä: Toimintakertomus 2019 300120, Toiminnantarkastuskertomus 140320 ja Toimintasuunnitelma 2020.

Jäsenmaksun voit maksaa yhdistyksen tilille nro FI95 5741 5320 0875 49. Jos et ole aiemmin antanut yhteystietojasi, pistä näkyviin sähköpostiosoite  ja puhelinnumero. Pysyt ajan tasalla.

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: