Blogiarkistot

Järvialtaan toteutus siirtyy

Jäälinjärven kaakkoispäähän valmisteltu suuri laskeutusallas ei toteudu vielä tänä vuonna, koska rahoitus ei ole vielä ratkennut. Altaan järvestä erottava rakenne tehdään jään päältä. Kun hanke käynnistetään, täytyy olla varmuus siitä, että työt ehditään saattaa valmiiksi ennen jään sulamista. Rahoituspäätökset ovat viivästyneet, eikä tällaista varmuutta tälle talvelle enää ole. On hyvin todennäköistä, että rahoitus järjestyy seuraaville jäille.

Vesiensuojelun tehostamiseen 45 milj. euroa; Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistykseltä pyydettiin kommenttipuheenvuoro

Valtion lisäbudjetissa on 15 milj. euron määräraha vesiensuojelun tehostamiseen vuodelle 2019 sekä vuosien 2020 ja 2021 suunnitelmassa samansuuruinen esitys. Tiivistelmä tehostamisohjelmasta on luettavissa täältä: https://1drv.ms/b/s!AnEbyXyVQYoVgY8bcZnD1egwTAizHA. Pääosa rahasta on tarkoitus käyttää maatalouden ympäristökuormituksen vähentämiseen. Merkittävä tuki on osoitettu myös omatoimisiin kunnostushankkeisiin.

Ympäristöministeri Tiilikainen järjesti ohjelmasta esittely- ja keskustelutilaisuuden. Videotallenne on nettiosoitteessa http://www.mediaserver.fi/live/ym   . Alussa on ministeri Tiilikaisen esitteypuheenvuoro, sen jälkeen neljä pyydettyä kommenttipuheenvuoroa ja lopussa paneeli. Yhdistyksen puheenvuoro on 59 minuutin kohdalla ja paneelipuheenvuoro ja ministerin vastaus siihen 1:29 kohdalla.

Ensimmäinen haku käynnistyy juuri ja on avoinna 10. toukokuuta asti.

Kutsu vuosikokoukseen 20.3.2019

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuosikokous pidetään Jäälinmajalla osoitteessa Rantakuja 10, Jääli, keskiviikkona 20.3.2019 alkaen klo 18. Kokouksessa käsitelläään sääntömääräiset asiat, jotka käyvät ilmi tästä linkistä avautuvasta kokouskutsusta: Kutsu vuosikokoukseen 2019 Kokouksen alussa käydään läpi vesienhoidon tilannetta laajalti. Keskeiset kokousasiakirjat avautuvat täältä: Toimintakertomus 2018 Toimintasuunnitelma 2019 Kokous on avoin myös muille kuin yhdistyksen jäsenille. Tervetuloa kokoukseen, sekä jäsenet että muut kiinnostuneet! Tilaisuudessa on kahvirtarjoilu.

Yhdistys antoi palautteen Jäälinmajan ja Vanhan kansakoulun kaavoista

Yhdyskuntalautakunnalle antamassaan palautteessa Kiiminigin – Jäälin vesienhoitoyhdistys pitää erittäin myönteisenä, että Jäälinmajan alue on tarkoitus kaavoittaa yleiseen käyttöön. Yhdistys toteaa, että alue on erityisesti järvisidonnaisten tapahtumien toimintakeskus. Uimarannan käyttö on viime vuosina lisääntynyt levähaittojen pienentyessä.

Molempien kaavojen kohdalla yhdistys pitää tärkeänä, että hulevesien käsittelyyn ja rantavyöhykkeen säilyttämiseen kiinnitetään huomiota, jotta alueille sijoittuvien toimintojen vaikutus vesistöön jäisi mahdollisimman pieneksi. Palautteet voit lukea täältä: Paalute Jäälinmajan kaavaluonnoksesta 140219 ; Paalute vanhan kansakoulun kaavaluonnoksesta 140219 

Rantapohja: Jäälinmajan uimarannalla on käyttäjiä

Rantapohjakin oikoo Jäälin asukasillassa esitettyä väitettä, ettei Jäälinmajan uimarannalla olisi käyttäjiä. Rantapohjan jutun voit lukea täältä: Rantapohja Jäälin asukasillasta 120219

Vesienhoitoyhdistys ja Jäälin koulu esittelivät yhteistyötään Majakka-tapahtumassa

Kehittämiskouluverkosto Majakka on peruskoulujen valtakunnallinen yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on toimia edelläkävijänä suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Jäälin koulu osallistuu verkostoon. Vuoden ensimmäinen koulutuspäivä järjestettiin Oulussa 5. helmikuuta. Tapahtuman ideatorilla esiteltiin Jäälin koulun ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteistyötä, joka sisältää  mm. kouluvierailuja yhdistyksen kohteille. Majakka-tapahtumaan osallistui noin 80 henkilöä eri puolilta Suomea. Jäälin esittelypiste herätti paljon kiinnostusta.

 

Väärä väite: ”Eihän kukaan käy uimassa Jäälinjärvessä”

Jäälin asukasillassa käsiteltiin mm. Jäälinmajan alueen asemakaavaa. Tässä yhteydessä esitettiin perätön väite, ettei Jäälinmajan uimarantaa käytettäisi uimiseen. Jäälinmajan yrittäjien viime kesän havaintojen mukaan lämpiminä päivinä uimareita kävi 100 – 200. Uimakauden keskimääräiseksi kävijämääräksi Jäälinmajalla arvioidaan noin kuusikymmentä. Jäälinmajan yrittäjät kertovat, että heidän sauna-asiakkaidensa uintikokemukset ovat erittäin hyviä.

Jäälinmajan uimarannan käyttö väheni taannoin merkittävästi, kun kaupunki poisti rannalta laiturin ja leikkipuiston. Myös joka kesä esintynyt sinilevä vähensi käyttäjiä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aloitti Jäälinjärven kunnostuksen vuonna 2011. Sinilevähaittaa ei ole ollut kolmeen vuoteen.

Hallitus pohti Järvialtaan toteutusta

Yhdistyksen  hallitus pohti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan tärkeimpänä asiana Järvialtaan toteutusta. Hankkeelta puuttuu rahoitus, mutta muuten hanke olisi valmis toteutettavaksi kuluvan talven jäiltä. Rahoitusta on haettu kahdesta vaihtoehtoisesta lähteestä. Hallitus arvioi, että helmikuun lopulla olisi selkeämpi näkymä rahoitushakemusten menestymisestä. Hallitus kokoontuu tuolloin arvioimaan tilannetta ja mahdollisesti päättämään toteutukseen ryhtymisestä.

Hallitus päätti, että vuosikokous kutsutaan koolle Jäälinmajalle 20.3.2019 klo 18. Kokouspöytäkirjan löydät täältä: Pöytäkirja 1/2019 Hallituksen hyväksymän tietosuojaselosteen voit lukea täältä: Tietosuojaseloste

 

Oulun yhdyskuntalautakunta siirsi avustushakemuksen kaupunginhallitukselle

Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta käsitteli yhdistyksen avustushakemusta, joka koski Jäälinjärven kunnostuksen jatkamista ja tuloksellisuuden seurantaa. Esittelyaineistossa todetaan, ettei lautakunnalla ole asiaa varten määrärahoja eikä lautakunta voi myöntää avustusta. Asia esitetään annettavaksi tiedoksi kaupunginhallitukselle, joka harkinnee avustusmahdollisuutta. Esittelyaineistossa on avustuskäytäntöä on pohdittu yleiseltä kannalta avarasti. Asia menee lautakunnan päätöksen perusteella kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaleva uutisoi avustushakemuksen käsittelystä yhdyskuntalautakunnassa.  Uutisen voit lukea täältä: kaleva yhdyskuntaltksta 230119.

Kaleva: Syvät metsäojat pilaavat vesistöjä

Kaleva julkaisi 19. tammikuuta ison artikkelin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä tuo vahvasti esiin syvien metsäojien kielteiset vesistövaikutukset. Hökkä ihmettelee, että etenkin yksityisillä mailla on alettu kaivaa syviä ojia. Ne eivät edistä puiden kasvua mutta lisäävät vesistöjen kuormitusta. Syvät ojat aiheuttavat paljon eroosiota, jolloin maa-aines lähtee liikkeelle ja kulkeutuu vesistöihin. Kuormituksen hallinta on Hökän mukaan ollut vajavaista. Esimerkiksi lietekuoppa on ennemminkin kuormituksen lähde kuin vähentäjä.  MTK: n metsäjohtaja Juha Hakkarainen puolestaan toteaa Kalevan artikkelissa, että ojien syvyyteen kiinnitetään jatkoassa enemmän huomiota. Toimintatavat muuttuvat, kun uutta tutkittua tietoa kertyy.

Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ovat erittäin syviä. Eroosion lisäksi Jäälin ongelma on rauta, jota irtoaa maaperästä runsaasti. Ilmiö on voimakkaimmillaan lämpimänä aikana, jolloin vesi on ”täynnä” rauta-humus hiutaleita.

Kalevan artikkelin voit lukea täältä: Kaleva syvistä ojista 190119

 

%d bloggers like this: