Blogiarkistot

Kopinaa pitkoksilta

Laivakankaan koulun 5A-luokka teki patikkaretken Kalamäestä Kokkokankaan laavulle perjantaina 24.5. Oppaaksi kutsuttu Vesienhoitoyhdistyksemme edustaja odotti retkeläisiä aamulla Kalamäen raunioiden luona. Puoli yhdeksän aikoihin kaartoikin iloinen joukko opettajansa Virven johdolla sovitulle kohtauspaikalle. Tervehdysten jälkeen seurasi tietoisku Kalamäen asutuksesta ja vesienhoitorakenteista. Kohta suuntasimme pitkoksille kohti Kokkokangasta. Matkalla käsittelimme eri paikoissa alueen esihistoriaa ja luonnonhistoriaa, vesienhoitorakenteita ja niiden toimintaa sekä eri metsänkäsittelykohteiden tilaa ja piirteitä. Polku sivuaa myös hyvin säilynyttä Kalamäen talon tervahautaa, mistä saimme linkin menneiden vuosisatojen tärkeimpään suomalaiseen vientituotteeseen, sen varassa toimineeseen merenkulkuun ja sen tervattuun pohjaan. Kokkokankaan laavulla syttyi tuli ja makkarat sekä vaahtokarkit maistuivat. Perilläolon hetki kului nopeasti. Jäljet siivottuamme lähdimme paluumatkalle Kalamäkeen, jonne saavuimme suunnitelman mukaisesti ennen kello yhtätoista kenenkään kastumatta. Oppilaat opettajineen jatkoivat matkaa pyörillään koululle ruokailuun, jossa oli osuvasti tarjolla uunimakkaraa.

Markku Vuolteenaho

Kaleva ja Rantapohja kirjoittivat ”isosti” Jäälin nuorten kalapäivästä

Nuorten kalapäivä pääsi mediaan näyttävästi: Kaleva teki ison jutun, ja Rantapohja omisti pääuutissivunsa aiheelle melkein kokonaan. Jutut voit lukea täältä: Kaleva 160519 ; Rantapohja 160519 .

Ylellä juttu pääsi edellisenä päivänä valtakunnan uutisiin. Katso edellinen postaus.

Nuorten kalapäivä Jäälissä

Oulun kalatalouskeskus ja Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät yhteistyössä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kanssa nuorten kalapäivän Jäälinmajan rannassa. Tarjolla oli mm. ahvenen fileointia, paistamista ja maistamista, kalatietokilpailua ja tarkkuusheittoa virvelillä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys esitteli meneillään olevaa hoitokaltusta, järven ravintoketjua sekä yksinkertaisia veden tutkimusmenetelmiä, joita vieraat pääsivät testaamaan.

Kalapäivään osallistui toista sataa oppilasta esikouluikäisistä viidesluokkalaisiin. Innostus ja kiinnostus oli käsin kosketeltavaa.  K-Supermarket Jääli tarjosi lapsille mehut ja aikuisille nokipannukahvit. Juttu tapahtumasta on katsottavissa YLE:n valtakunnan uutisissa osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4558615#autoplay=true

Jarmo Tuukkasen käsissä syntyy täysin ruodotonta filetta. Kuva: Rantapohja

Maistiaisia odotetellessa. Kuva: Rantapohja

Oulun kaupunki tukee Jäälinjärven kunnostusta

Oulun kaupunki on myöntänyt ensimmäistä kertaa rahoitustukea Jäälinjärven kunnostukseen. Tuki on kolmivuotinen, ja se on osoitettu vesitutkimusten jatkamiseen, vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon sekä hoitokalastuksen polttoaine- ja kalustokustannuksiin.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tutkinut Jäälin vesien laatua vuodesta 2011 alkaen. Nyt myönnetty tuki on tärkeä, jotta voidaan saada riittävän pitkä havaintosarja. Yhdistys on käynnistänyt myös pienimuotoisen rautatutkimuksen ja laajentaa ja täydentää sitä. Yhdistys on rakentanut Jäälinjärven valuma-alueelle yhdeksän erilaista vesienhoitorakennetta ja hoitaa ja pitää niitä kunnossa. Hoitokalastus jatkuu vuosittain.

 

Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui jälleen Jäälin vesienhoitoon

Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui noin kolmenkymmenen hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin aluksi Jäälin kappelin kokoontumistilassa yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti.  Esittelyn jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon, missä vieraille oli järjestetty kahvitarjoilu. Eniten keskustelua käytiin rautaongelmasta. Myös jo päättynyt bioremediaatiotutkimus ja sen tulokset herättivät kiinnostusta. Vaikka tutkimus ei enää jatku, rakenteet ovat paikallaan, ja sinne jätetyt kasvit olivat jälleen heräämässä eloon vietettyään talven umpijäässä. Hankkeessa on tutkittu mahdollisuuksia poistaa vedestä ravinteita kelluvien kasvien avulla. Tuloksista valmistuu diplomityö lähiaikoina.

Korjaavan ekologian kurssi on tutustunut Jäälin kunnostuskohteisiin kolmena keväänä peräkkäin. Tämän hetken tiedon mukaan kurssia ei enää järjestetä.

Kansainväliset vieraat kahvilla sateen suojassa

 

Vieraat bioremediaatiosillalla

Lämpöaalto vauhditti Jäälin tulvaa

Poikkeuksellinen lämpöaalto ja yöpakkasten puuttuminen vauhdittivat lumen sulamista voimakkaasti. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi 13 senttiä. Tulovirtaama järveen oli noin neljä kuutiometriä sekunnissa. Se on hieman suurempi kuin maksimi vuonna 2017 (3,9) ja huomattavasti suurempi kuin viime vuonna (3,5). Kahtena edellisenä keväänä järven pinta on käynyt noin kymmenen senttiä tämänhetkistä korkeammalla. Järven pinta  jatkaa nousuaan, sillä järvestä poistuu vettä Jäälinojan kautta vähemmän kuin sinne tulee. Lähtövirtaama on tällä hetkellä noin 2,8 kuutiometriä sekunnissa.

Tulva nousee maltillisesti

Kalamäen pääpato 24.4.2019

Yöpakkaset ovat hidastaneet lumen sulamista, vaikka päivät ovat olleet lämpimiä. Tulva on nyt nousussa. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi seitsemän senttiä. Järveen tuli vettä noin kaksi kuutiometriä sekunnissa. Viime kevään tulovirtaama oli suurimmillaan 2. toukokuuta 3,5 kuutiometriä sekunnissa. Järven pinta kävi noin 40 senttimetriä tämänhetkistä korkeammalla.

Eero Laine kutsuttiin VYYHTI-verkoston ydinryhmään

VYYHTI-verkoston tavoitteena on tukea omatoimista vesistökunnostusta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Verkosto on monitasoinen. Sen ydintoimijoiden ryhmään ovat kirjallisesti sitoutuneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen Metsäkeskus ja ProAgria. Kuntasektorin edustajina ryhmään on kutsuttu Ylivieskan kaupunki sekä Oulun seudun ympäristötoimi.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Eero Laine on kutsuttu ydinryhmään paikallisten toimijoiden edustajana. Toinen edustaja on Olli Kammonen Taivalkoskelta. Ydinryhmällä on asiantuntija-asema, ja sen tarkoitus on tukea paikallisia kunnostajia tietojen vaihdolla ja asiantuntemuksella. Ryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa.

”Kelluvaa” pitkosta Koiteli-reitille

Jääliläisten yhdistysten yhteistyönä toteutettavan Koiteli-reitin rakentaminen jatkuu. Hyvin vetiselle Kokkojärvenniitylle tehdään erikoispitkos. Perustuselementit rakennetaan jään päällä. Elementtiin kuuluu 20 sentin Finnfoam-kerros, jolla on kaksi tarkoitusta: se nostaa pitkoslankut ylös vedestä ja lisäksi keventää rakennetta, jos perustukset pyrkivät painumaan liian syvälle. Jäälle rakennetut perustuselementit sidotaan väliaikaisesti toisiinsa sivuille kiinnitetyillä lankuilla. Kun elementit ovat jään sulamisen jälkeen painuneet, sivulankut irroitetaan, nostetaan perustusten päälle ja kiinnitetään pitkoslankuiksi.

Kokkojärvenniityn pitkokset sijoittuvat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2014 rakentaman Kokkoniityn kosteikon reunaan.

”Kelluvan” pitkoksen perustukset odottavat jään sulamista ja painumista

Vuosikokous: vesienhoito jatkuu monipuolisena, jäsenmaksut ennallaan

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 20.3.2019 Jäälimajalla. Kokoukseen osallistui 17 henkilöä. Tilaisuudessa esiteltiin yhdistyksen toimintaa päättyneenä vuonna sekä tulevaisuuden näkymiä. Esittelydiat löydät täältä: Esittely vuosikokouksessa 200319

Kokous päätti, että henkilöjäsenen vuosijäsenmaksu on edelleen 20 euroa ja yhteisöjäsenen 60 euroa. Uuden hallituksen kokoonpanon näet näiden sivujen kohdasta Yhdistys. Vuosikokouksen pöytäkirjan löydät täältä: Pöytäkirja 200319. Liiteaineisto on luettavissa täältä: Toimintakertomus 2018; Toiminnantarkastukertomus 2018; Toimintasuunnitelma 2019

Kokouksessa esiteltiin myös Jäälin asukasyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen Koiteli-reittihanketta.

Jäsenmaksun voi maksaa yhdistyksen tilille nro FI95 5741 5320 0875 49. Merkitse yhteistietosi, pysyt ajan tasalla!

%d bloggers like this: