Blogiarkistot
Jäsentiedote on julkaistu. Hyvää uutta vuotta!
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen päättyvän vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä.Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan, lahjoittajiaan ja seuraajiaan päättyvästä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.
”Vesimiehet hoitaa aina kaiken”
Jäälin koulun kummiluokka retkeili Kalamäessä ja rakenteli sinne Tonttulasten toiveiden polun. Tässä opettajan kertomaa keskustelua menomatkalta: ”Kun lähestyimme laavua, yksi lapsista totesi, että siellä on jo joku. Sanoin, että joo, siellä on Jaakko. Lapsi totesi siihen, että ai, vesimies Jaakko. Niitä jotka oli pikkujouluissa? Ne vesimiehet hoitaa aina kaiken.”
Kuva: Sanna Alalauri
Makkara maistui jääliläisille!
K-Supermarket Jääli halusi juhlistaa pitkään jatkuneen liikennemotin päättymistä järjestämällä avajaistapahtuman. Siihen kuului makkara- ja kahvitarjoilua, poroajelua ja tietysti joulupukki. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys hoiti makkaroiden grillaamisen ja jakelun.Kolmen tunnin aikana neljäsataa makkaraa löysi ottajansa. Jono oli koko tarjoilun ajan lähes katkeamaton. Grillipaikalla keskusteltiin myös vesiasioista. Tarjolla oli myös yhdistyksen kymmenvuotishistoriikki pientä, vapaaehtoista maksua vastaan.
Kahvitarjoilun hoiti kaupan sisätiloissa LC Jääli.
Tietoa oppilaille: kestävä kehitys ja Jäälin vedet
Jäälin koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden jaksolla aiheena oli YK:n Agenda 2030 ja Jäälin vedet. Vesienhoitoyhdistyksen edustajat ottivat ”maailman haltuun” ja kertoivat kahdeksaluokkalaisille, miten Agenda 2030 jalkautuu Jääliin. Agenda 2030 sisältää 17 tavoitetta. Niistä käsiteltiin neljää. Keskeinen sija oli kestävän kehityksen avaamisella. Esimerkiksi rautaongelmasta tuotiin esiin, että pelkästään ympäristönäkökulma edellyttäisi metsäojien tukkimista ja valuma-alueen ennallistamista. Kun otetaan huomioo kestävän kehityksen taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus, päätelmä on, että metsätalouden ja metsäteollisuuden tulee voida toimia mutta toiminta järjestetään mahdollisuuden vähillä ympäristövaikutuksilla.
Puheenvuoron diat voit katsoa tästä:
Rauhaa padotustutkimukselle!
Valumavesien rautailmiötä tutkitaan myös ”Lepppisuonojaksi” nimetyssä ojassa Laivakankaan etelälaidalla. Kiimingin kunta on kaivanut aikanaan ojan Laivakankaan asuntoalueen hulevesien johtamista varten. Oja on erittäin syvä, ja siinä kulkee paljon rautaa. Myös rikin haju on selvästi tunnistettavissa.
Vesienhoitoyhdistys on padottanut ojan vesipintaa puoli metriä vuonna 2020. Ojasta on on otettu vesinäytteitä vuodesta 2018 alkaen. Tarkoitus on selvittää, vähentääkö padotus ja siitä seuraava pohjaveden nousu raudan kulkeutumista. Padotetun alueen kohdalle ojan molemmin puolin on asennettu pohjavesiputkia, joilla seurataan pohjavedenpinnan muutoksia.
Sekä pato että pohjavesiputket ovat ajoittain kohdanneet ilkivaltaa. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että tietoa saadaan pitkältä ajalta, sillä muutokset maaperässä ovat hitaita. Rakenteet ja laitteet ovat edelleen käytössä ja tarvitsevat rauhaa.
Leppisuonojan pato.
Rikottu pohjavesiputki ”lastoitettuna”
Rautavirta -tutkimuksen tekijät vaihtuvat
Oulun yliopistossa tehtävää Jäälin rautailmiötutkimusta vetänyt Markus Saari on siirtynyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Hänen jälkeensä työtä yliopistossa jatkavat Heini Postila ja Petra Korhonen. He kävivät tutustumassa Jäälin kohteisiin 4. marraskuuta. Rautavirta -tutkimuksessa on tarkoitus löytää itse ilmiöön liittyviä selityksiä sekä etsiä toimenpiteitä, joilla raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön voitaisiin vähentää. Tutkimus jatkuu ensi vuoden lopulle.
Rautavirta-tutkijat Heini Postila ja Petra Korhonen Jääli-vierailulla Korteojan padolla. Kuva: Markku Vuolteenaho
Taksvärkkitukea yhdistykselle
Jäälin koulun yhdeksi taksvärkkikohteeksi oli valittu Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Yli 90 koulun oppilasta ja heidän vanhempansa kohdistivat tukensa vesienhoitoyhdistykselle. Myös muutamat yritykset olivat liittyneet tukijoiden joukkoon. Yhdistys kokee tämän kannustuksena työlleen ja haluaa osoittaa tukijoilleen parhaat kiitokset.
Kouluyhteistyö on jo pitkään ollut osa vesienhoitoyhdistyksen toimintaa. Koulu käyttää Kalamäen aluetta oppimisympäristönä. Järviaiheisia tapahtumia, kuten vuotuinen koulun kalapäivä, on järjestetty myös Jäälinmajan alueella.
Korteojan padon peruskorjaus on valmis
Korteojan pato on remontoitu perusteellisesti. Alkuperäisestä padosta säilytettiin vain patolevy, koska sen tiivistepinta oli kunnossa. Itse padon rakenteet olivat taipuneet ja liukuneet, ja pato oli vaarassa kaatua. Myös virtauksen hallinta oli työlästä, koska tulva tullessa padon aukkoa oli avattava nopeasti, jotta tulva ei nousisi liikaa.
Padon tukirakenteet ovat korjauksen jälkeen järeät. Virtausaukkoa on laajennettu niin, että tulvavedet pääsevät purkautumaan ilman paldon avausta. Alapuolen syöpyminen on estetty virranohjaimilla, suodatinkankaalla ja järeällä kiviverhouksella.
Padon tarkoitus on nostaa Korteojan vesi kaivetusta uomasta läheiselle suolle, missä vesi virtaa hitaasti mutkitellen ja purkautuu pieninä puroina takaisin Korteojan uomaan noin kaksisataa metriä padon alapuolella. Rakennelma poistaa vedessä olevia ravinteita hyvin. Typen liukoiset fraktiot vähenevät jopa 60 – 70 prosentilla.
Korteojan pato peruskorjauksen jälkeen. Vesi on laskettu talveksi normaalia käyttötilannetta alemmaksi, jotta vältettäisiin alempana sijaitsevan Heikkisentien routavaurioita.
Kalamäessä oli tunnelmaa
Vesienhoitoyhdistys osallistui Jäälin Nuorten Yö -tapahtumaan valaisemalla Kalamäkeen johtavan reitin ulkotulilla ja tarjoamalla makkaraa, mehua ja kahvia Kalamäen laavulla. Monitoimitalolla näytetyn elokuvan jälkeen nuoret jalkautuivat maastoon sijoitetuille tehtävärasteille pieninä ryhminä. Kalamäessä kävi noin viisikymmentä nuorta. Vesienhoitoyhdistyksen tarjoilupisteen lisäksi Kalamäessä oli 4H-yhdistyksen rastipiste, jossa mm. tunnistettiin elämiä ja annettiin opastusta jokamiehen oikeuksista. Tapahtuman järjestämiseen osallistui useita jääliläisiä toimijoita.
Toinen kosteikkoalue Näppärinkankaan kaavaan
Vesienhoitoyhdistys ilmaisi Näppärinkankaan kaavan luonnosvaiheessa perustellun näkemyksensä siitä, että kaavaluonnokseen varattu kosteikkoalue tuli sijoittaa Leppiojan uoman kohdalle, jotta maan kaivua vältettäsiin. Koska alue on mustaliuskevyöhykkeen vaikutusaluetta, kaivamisesta todennäköisesti aiheutuisi raudan kulkeutumista vesistöön. Nyt yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä ollut kaavaehdotus sisältää toisen kosteikkoalueen yhdistyksen esittämään kohtaan.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 