Blogiarkistot

Heikkisentien viemäröinnistä asukaskokous 6.2.2014

Oulun Vesi ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys pitivät Heikkisentien alueen viemäröinnin suunnittelupalaverin 5.12. Jäälissä. Sovittiin, että viemäröitävän alueen asukkaat kutsutaan koolle 6.2.2014 klo 18 Jäälinmajalle. Siihen mennessä liittymiskustannusten suuruusluokka on tiedossa. Hakemus valtion vesihuoltoavustuksen saamiseksi on tehty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle.  Talojohdot ja kiinteistöpumppaamot eivät tule Oulun Vesi Oy:n vastuulle. Suunnittelupalaverissa pohdittiin eri vaihtoehtoja taloliittymien rakentamisesta ja hallinnoinnista ja päätettiin jatkaa vaihtoehtojen valmistelua. Muun muassa vaihtoehdon valinnasta keskustellaan asukaskokouksessa. Myös Akkasentien alueen kiinteistöjen liittymishalukkuus päätettiin selvittää.

Perusedellytys hankkeen käynnistymiselle on vähintään 70 prosentin liittymisaste. Liittymishalukkuus on tarpeen selvittää jo varhaisessa vaiheessa.

Asukastilaisuudesta jaetaan kutsu postilaatikkoihin tuonnempana.

Heikkisentien viemäröinti on Oulun Veden ohjelmassa

Oulun Veden johtokunta hyväksyi 20.11.2013 haja-asutusalueen viemäröintihankeohjelman (viemäröintiohjelma), jossa uuden Oulun hankkeet on pantu kiireysjärjestykseen. Kuudentoista hankkeen joukossa Jäälin hanke on toisena. Hankkeen käynnistymisen edellytyksenä on vähintään 70 prosentin liittymishalukkuus. Hankkeelle on mahdollista saada valtion avusutusta, mikä alentaa liittymiskustannuksia. Valtion avustukset päättyvät vuoden 2016 alussa. Samaan aikaan astuvat voimaan myös hajajätevesiasetuksen velvoitteet. Hankkeen nopea toteutuminen on näistäkin syistä tarpeen.

Runkoviemäri on tarkoitus toteuttaa paineviemärinä, koska sen kustannus Oulun Vedelle on huomattavasti pienempi kuin viettoviemärin. Vesienhoitoyhdistys järjestää yhdessä Oulun Veden kanssa asukastilaisuuden todennäköisesti tammikuussa, kun hankkeen suunnittelu on edennyt riittävät pitkälle ja kustannuksista on käsitys.

Kellon kyläyhdistys kävi kylässä

Jäälin vedet ovat osa Kalimenjoen vesistöä. Kalimenjoen kunto huolestuttaa Kellon kyläyhdistystä ( http://www.kellonkyla.com/ ) , joka on pari vuotta sitten hankkinut selvityksen joen perustilasta ( https://sites.google.com/site/kalimenjokikuntoon/).  Yhdistykset ovat jo tehneet yhteistyötä muun muassa vesistön käyttöä koskevan arvottamistutkimuksen yhteydessä. Kellon kyläyhdistyksen edustaja on jo aiemmin kutsuttu Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikuntaan (asiantuntijakokoonpano).

Yhdistykset totesivat, että Kalimenjoki sijoittuu kokonaan uuden Oulun alueelle ja muodostaa vihervyöhykkeen Kellosta Jääliin ja Ylikiiminkiin. Vesistön kunnostusta on tarpeen edistää yhteistyössä, sillä myös Jäälissä toteutettavat toimet vaikuttavat Kalimenjokeen. Jäälissä toteutetut pintavalutusratkaisut sopisivat rautasaostuman pidättämiseen myös muualla Kalimenjoen valuma-alueella. Kalimenjokea rasittaa myös massiivinen maa-ainesten otto, jätteiden käsittely ja turvetuotanto. Vesienhoidon EU-lähtöisessä luokituksessa Kalimenjoen tila on välttävä, mikä edellyttää parannustoimenpiteitä vesipuitedirektiivin asettamassa aikataulussa.

Molemmat yhdistykset haluavat tehdä aluetta tutuksi asukkaiden keskuudessa. Kellon kyläyhdistys kartoittaa alueella olevaa polkuverkostoa ja ohjeistaa sen käyttöä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys laatii suunnitelmaa maastotietoreitistä Jäälinjärven ja Koitelin välille.

Yhdistysten mielestä Oulun kaupungin tulisi edistää tehokkaasti jätevesien viemäröintiä haja-asutusalueilla vesistöjen lähellä, kuten Oulun seudun ympäristötoimi on linjannut. Lisäksi uuden Oulun tulisi luopua vanhan Oulun periaatteesta, jonka mukaan kaupunki tukee ainoastaan Oulun kaupungin omistamien vesien kunnostusta. Kaikki vesistöt ovat asukkaiden lähivirkistysalueita omistuksesta riippumatta, eikä niitä tule asettaa eriarvoiseen asemaan.

Kellon kyläyhdistys selvittää jatkossa  mahdollisuutta Kalimenjoen kunnostusta koskeavan yleissunnitelman laatimiseen.

Jäälinojan kosteikot viranomaiskäsittelyssä

Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa on yhdistyksen yhteistyökumppanina laatinut suunnitelmat neljän pienehkön kosteikon rakentamiseksi Jäälinojan varteen. Nämä ovat Leppisuo, Näppäri, Kivisuo ja Selkäsuo. Suunnitelman löydät täältä: Jäälinojan suunnitelma . Näppäriä lukuun ottamatta kosteikot sijoittuvat Oulun kaupungin maalle. Yhdistys on pyytänyt Oulun kaupungin suostumusta tarvittavien alueiden käyttämiseen. Oulun kaupunki näkee hankkeet osin ongelmallisiksi sen vuoksi, että ne saattavat rajoittaa tulevaa maankäytön suunnittelua. Yhdistys on tästä syystä ilmoittanut luopuvansa Selkäsuon kosteikosta toistaiseksi. Huolta aiheuttaa lisäksi  Leppisuon kosteikon sijoittuminen Laivakankaan pohjavesialueen lähelle.

Yhdistys on pyytänyt ELY-keksukselta lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeellisuudesta kosteikoiden rakentamiseen. Yhdistyksen käsityksen mukaan luvan tarvetta ei ole, jos maanomistajat suostuvat hankkeiden toteuttamiseen. Katso lausuntopyyntökirje täältä: Lausuntopyyntö luvantarpeesta .

Niiltä osin kuin suunnitelmat läpäisevät viranomaiskäsittelyt, hankkeet on tarkoitus toteuttaa kuluvana vuonna. Yhdistys hoitaa viranomaisasiat ja maanomistajien suostumukset ja ottaa vastuun hankkeiden ylläpidosta. Metsäkeskus toteuttaa hankkeet kilpailutuksen kautta.

Keskustelutilaisuus Korteojan kosteikosta

Raitamaantien ja Heikkisentien asukkaille järjestettiin keskustelutilaisuus Heikkisentiellä Korteojan kohdalla keskiviikkona 26.6.2013 klo 18. Yhdistys on suunnitellut padottavansa Korteojaa niin, että vesi saataisiin nousemaan Heikkisentien laidassa olevalle suolle, mistä se valuisi pintavaluntana takaisin Korteojaan. Suon yläosa muotoiltaisiin erityisesti vesilinnuille sopivaksi. Alustavan suunntelman näet täältä. Korteojan lintuvesi ja pintavalutus.

Vesilinnuston elinolosuhteita tilaisudessa kuvaili Juha Siekkinen Suomen riistakeskuksesta. Paikalla oli alun toistakymmentä henkilöä. Kosteikko sai asukkaiden hyväksynnän; sen sijaan Korteojan padotuksen vettymishaitoista kannettiin huolta. Suunniteltu vedenkorkeus vaaitaan mahdollisiin riskikohteisiin ja päätelmät tehdään sen jälkeen.

Kosteikon tavoitteena on pienentää Korteojasta Jäälinjärveen purkautuvaan ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Korteojaan päätyy jätevesiä, koska ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Keskustelussa kaivattiin kovasti viemärin rakentamista.

Kalamäki – Koiteli -reitti suunniteltavaksi

Elina Keskitalo, kolmannen vuosikurssin maantieteen opiskelija Oulun yliopistosta, ryhtyy suunnittelemaan ns. ”maastotietoreittiä” Kalamäestä Koiteliin. Reitti on tarkoitus linjata kiinnostavien maastokohtien kautta. Reitin varrella annettaisiin informaatiota mm. vesistöistä ja vesienhoidosta, asutushistoriasta, geologisista muodostumista, energiasta sekä kiinnostavista luontokohteista. Reitin varrella esiteltäisiin myös metsätaloutta ja sen merkitystä alueelle ja koko yhteiskunnalle. Suunnitelman on määrä valmistua syksyllä.

Metsäkeskus suunnittelee vesienhoitorakenteita Jäälinojan alueelle

Metsäkeskuksen rahoitustilanne on helpottunut ainakin tällä hetkellä niin, että Metsäkeskus voi ryhtyä suunnittelemaan vesienhoitorakenteita yhdistyksen toimialueelle. Metsäkeskus onjo pitkään osallistunut  yhdistyksen kokoaman asiantuntijaryhmän toimintaan, mutta valtion rahoituksen puute on tähän saakka estänyt käytännön vesienhoitotoimet. Suunnittelun aloituspalaverissa 30. tammikuuta sovittiin, että Metsäkeskuksen suunnitelmat kohdennetaan Jäälinjärven alapuoliselle Jäälinojan valuma-alueelle. Yhdistys jatkaa aloittamiaan toimenpiteitä Jäälinjärven yläpuolella.

Myös Metsäkeskuksen organisaatio on uudistunut. Nyt sovitun suunnittelun tekee Metsäkeskuksen julkinen puoli. Toteuttaja ratkaistaan kilpailumenettelyssä suunnitelmien valmistuttua . Yhdistys tekee tarvittavat sopimukset maanomistajien kanssa.

Saarisenojan kosteikkosuunnitelma

Saarisenojan kosteikkosuunnitelman tekstiosassa on selostettu suunnitellut toimenpiteet ja tekniset ratkaisut. Teksti löytyy täältä:   Saarisenojan kosteikkosuunnitelma.

Suunnitelmat kartalla

Jäälinojan vesistön latvaosia koskevat kunnostussuunitelmat käyvät ilmi suunnitelmakartoilta. Tavoitteena on suurten virtausvaihteluiden tasoittaminen ja veden luonnonmukaisten puhdistusprosessien elvyttäminen. Suunnitelma-alueita ovat  Kokkojärvenniitty, Saarisenojanniitty ja Saarisenojan suualue (”Kalamäki”).  Suunnitelmien toimintaperiaatteita on selostettu jäsentiedotteessa 2/2011. Kartat avautuvat tästä linkistä: Saarisenojan kosteikkosuunnitelmat

Opinnäytetyö Jäälinojan valuma-alueen vesienhoidosta

Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys on päättänyt myöntää apurahan tekn. kand. Kaisa Savolaiselle Jäälinojan valuma-aluetta koskevan diplomityön laatimista varten. Työssä selvitetään koko Jäälinojan valuma-alueen kuormitus ja tehdään  yleissuunnitelma sen pienentämiseksi, kartoitetaan Jäälinjärven mahdolliset kunnostusmenetelmät ja niiden soveltuvuus sekä tutkitaan ja arvioidaan Jäälinjäven yläpuoliselle valuma-alueelle suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Työ tehdään Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan. Työn on määrä valmistua vuoden 2012  lokakuun loppuun mennessä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: