Category Archives: Vesitutkimukset
Vesien palautus suolle kiinnostaa metsänomistajia
Metsänomistajien valmiutta harkita vesien palautusta omistamilleen suoalueille on selvitetty John Nurmisen säätiön vetämässä tutkimuksessa. Kysely tehtiin Alavudella, Halsualla, Taivalkoskella ja Ranualla. Vastausia saatiin lähes viisisataa. Yli puolet metsänomistajista piti menetelmää tarpeellisena ja lähes puolet oli valmis harkitsemaan sen käyttöä omilla maillaan.
”Yksitys-VESPA”-hankkeeseen osallistuivat myös Iin Micropolis sekä Tapio Oyj. Rantapohjan jutun tutkimuksesta voit lukea tästä.
Soiden ennallistaminen ja Jäälinmaja vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa
Yhdistys päätti toimintavuotensa tulevaisuutta luotaavien asioiden parissa. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, kuten EU:n ennallistamisasetus sekä METKA-tuki, ohjaavat maankäyttöä niin, että heikkotuottoisia suometsiä voisi olla mahdollista ennallistaa. Hallitus lupautui asiaa koskevaan yhteistyöhön tutkimuslaitosten kanssa. Toisena aiheena oli Jäälinmaja, josta Oulun kaupunki on käynnistänyt myyntineuvottelun yhdistyksen kanssa. Kokouksen pöytäkirja on luettavissa täältä:
Sinilevähavainto Jäälinmajan uimarannalla
Kaakkoistuuli on kerännyt Jäälinmajan rantaan ”sinileväraidan”. Ohjeiden mukaan uimista tulee välttää, jos sinilevää on runsaasti. Tämä esiintymä ei ole runsas, mutta silti kannattaa katsoa mitä vedessä näkyy. Viikottaisessa seurannassa sinilevää on havaittu tässä viimeksi vuonna 2015. Sinilevä on luontainen laji ja sitä näkyy satunnaisesti myös Jäälinjärvessä, kun olosuhteet ovat otolliset.
Jäälinmajan uimavesi edelleen Oulun parhaimmistoa
Oulun seudun ympäristötoimi on ottanut kesän ensimmäiset uimavesinäytteet Oulun seudun pieniltä uimarannoilta 24.-25.6.2024. Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälinmajan uimavesi on edelleen Oulun uimapaikkojen kärkikastia. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä:
Uimavesitarkastajat havaitsivat Jäälinmajan rannassa hieman sinilevää. Sama havainto tehtiin erityisesti Jäälinjärven länsirannalla sekä suojaisissa lahdissa, kun pitkään jatkunut luoteistuuli oli kuljettanut sinilevää rantavesiin. Sinilevä katosi nopeasti ja yhtä mystisesti kuin oli ilmaantunutkin.
Luoteistuuli kuljetti sinilevää järven länsirannalle
Pitkään jatkunut, voimakas luoteistuuli on kuljettanut jonkin verran sinilevää järven länsirannalle. Sinilevä on luontainen laji, jota on esiintynyt Jäälinjärvessäkin paikallisesti ja satunnaisesti myös viime vuosina. Yleensä esiintymät ovat kadonneet parissa päivässä. Virallinen havaintopiste on Jäälinmajan uimaranta, joka tarkastetaan kerran viikossa. Siellä sinilevää ei ole havaittu vuoden 2015 jälkeen. Uimaranta on nytkin puhdas.
Sinilevä katosi eri puolilta järveä seuraavan yön aikana.
Vesistökunnostusverkoston uutiskirje julkaisi laajan katsauksen Jäälin rautakysymykseen
RautaVirta-tutkimuksen päätelmät on raportoitu yleistajuisesti mutta kattavasti Vesistökunnostusverkoston uusimmassa uutiskirjeessä. Siinä painotetaan pohjaveden alentamisen minimointia ja tuodaan esiin ojitusten ongelmat. Mallinnustyökaluja pidetään hyödyllisinä. Mm. yhdistyksen hankkima suosimulaattorimalli yhdistettynä mallinnettuun virtausverkkoon ja vedenlaatumittauksiin osoittaa alueita, joille toimenpiteitä kannattaisi ensisijaisesti kohdistaa. Artikkelin voit lukea täältä: Rautakuormituksen ehkäisyssä kuivatuksen minimointi on ensisijaista – Vesistökunnostusverkoston uutiskirje
Vesienhoito kesäasennossa
Kevättulvan laskeuduttua Kokkohaarassa päästiin pumppaamaan lietteitä sekä uudesta pyöröaltaasta että alkuperäisestä isommasta laskeutusaltaasta. Pumppauksen jälkeen padot asetettiin normaaliin kesäasentoon sekä Kokkohaarassa että Kalamäessä.
Vesistötarkkailua on nyt supistettu olennaisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yliopisto on lupautunut tekemään rauta-analyysejä, mutta kalliita laboratorioanalyysejä ei tänä kesänä tehdä. Kosteikoiden vaikuttavuutta on seurattu lähes kymmenen vuotta ja niiden toimivuudesta on saatu hyvä käsitys. Sinilevätarkkailu ja raportointi jatkuu entiseen tapaan, samoin Jäälinjärven vedenkorkeuden ja virtaamien tarkkailu.
Alkukesän vesi näyttää silmämääräisesti erittäin hyvältä. Valitettavasti väri alkaa tummua ja läpinäkyvyys heikentyä sitä mukaa kuin tulovedet lämpenevät ja rauta niissä lisääntyy. Raudan merkittävään vähentämiseen ei ole löydetty toteutuskelpoista menetelmää. Tutkimuksia yliopiston ja muiden tutkimuslaitosten kanssa pyritään edelleen jatkamaan.
Vesistöön päätyvä rauta on monimutkainen kysymys
Hiljattain päättyneen RautaVirta-tutkimuksen asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan tutkimuksen tuloksia yhdessä Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistyksen hallituksen kanssa. Tutkimuksessa on hankittu kaikki tieto, mitä vesistöstä on saatavissa mittaamalla erilaisia parametreja. Päätelmät eivät ole yksiselitteisiä varsinkaan, kun niitä verrataan muihin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Olosuhteet ovat erilaisia, ja niiden muuttuessa rauta voi käyttäytyä aivan toisin. Keskeinen tekijä on bakteeritoiminta. Sitä ei tässä työssä tutkittu eikä sen tutkiminen ole helppoa.
Seminaarin osanottajat pitivät tärkeänä, että tutkmusraportissa esille tuotu koeala saataisiin toimintaan. Koealan suunnitelmissa on pienentää kuivatusta ojia padottamalla ja kompensoida vaikutuksia tuhkalannoituksellla. Koelalan pitkäaikaisella seurannalla saataisiin tietoa sitä, miten pohjaveden pinnan palauttaminen lähemmäksi luonnontilaa vaikuttaisi yhtäältä puuston kasvuun ja toisaalta ympäristöön.
Laajemmasta näkökulmasta ideoitiin monipuolista tutkimuskokonaisuutta, johon osallistuisi yliopiston lisäksi useita tutkimuslaitoksia. Tutkimuksen kohteena olisivat erityisesti rautaprosessit paitsi metsätalousaluelilla myös infrarakentamisessa. Yliopiston edustaja kutsuu koolle ideointipalaverin lähitulevaisuudessa.
Kuva RautaVirta -tutkimuksen päätöstilaisuudesta. Markku Vuolteenaho.
MunOulu uutisoi rautatutkimuksesta – painotti yhdistyksen uraauurtavaa työtä
Kaupunkilehti MunOulu tähdensi ylisyvien ojien välttämistä Rautavirta-tutkimuksesta kertovassa jutussaan. Samalla MunOulu muistutti yhdistyksen toteuttamista vesienhoitorakenteista ja katsoi sen olevan uraauurtavaa työtä. MunOulun juttu avautuu täältä: https://www.munoulu.fi/luonto-ymparisto/oulun-yliopisto-syvat-ojat-pahentavat-rautakuormitusta-kiimingin-jaalin-vesihoitoyhdistys-tehnyt-uraauurtavaa-tyota-jaalinjarvella/
Kuva: Heini Postila
Monipuolista tietoa KatseVesiin -tilaisuudessa
Metsäkeskuksen järjestämässä tilaisuudessa käisteltiin monipuolisesti metsätalouteen yleisesti ja metsätalouden vesiensuojeluun erityisesti liittyviä asioita. Esittelyssä olivat mm. Metsäkeskuksen laajat ja monipuoliset paikkatietoaineistot, Tapion Suometsien ja vesiensuojelun päivitetyt metsänhoitosuositukset sekä tukijärjestelmän muutokset. Yliopiston juuri valmistunut RautaVirta -tutkimus esiteltiin ja Jäälin vesienhoitorakenteet käytiin läpi. Vesienhoitoyhdistyksen pari vuotta sitten hankkima Jäälinjärven valuma-alueen suosimulaattorimallinnus on saanut merkittävän roolin Rautavirta-tutkimuksessa ja oli hyvin esillä myös Metsäkeskuksen Jäälin aluetta koskevassa esittelyssä.
Tilaisuuteen oli kutsuttu pääasiassa Jäälinjärven valuma-alueen metsänomistajia. Ilmoittautuneita oli 21. Tilaisuuden aineistot tulevat saataville lähiaaikoina Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen verkkosivuille.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 