Aika:              16.9.2013 klo 14

Paikka:          Jäälinmaja, Jääli

 Läsnä:

Hannu Salmi

Irmeli Ruokanen

Kati Häkkilä

Pertti Vuolteenaho

Kari Tiri

Leo Karjalainen

Eero Laine

Birger Ylisaukko-oja

Poissa:

Arto Lehto

Mikko Ukkola

Kyllikki Maaranto

Kari Kainua

1.      Kokouksen avaus ja osanottajien toteaminen

Toimikunnan puheenjohtaja Birger Ylisaukko-oja toivotti osanottajat tervetulleiksi vuoden toiseen toimikunnan kokoukseen.

2.      Edellisen kokouksen muistio

Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin muutoksitta (Liite 1).

3.      Diplomityö ”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus – esimerkkinä Jäälinojan vesistö”

Todettiin, että diplomityö on valmis. Se on hyvä tietopaketti Jäälinojan vesistöstä erityisesti kuormituksen osalta. Diplomityö on ladattavissa yhdistyksen nettisivuilta www.kiiminginjaalinvedet.net kirjoittamalla vasemmassa lohkossa olevaan hakukenttään esimerkiksi ”diplomityö” tai ”savolainen”.

4.      EAKR-hanke: ”Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli”

Yhdistyksen puheenjohtaja Eero Laine esitteli EAKR-hankkeen. Sitä koskeva rahoituspäätös on hyväksytty 27.5.2013. Projektin tavoitteena on tuottaa toimijalähtöisesti kokemuksiin perustuva toimintamalli vesistön kokonaisvaltaiseen kunnostukseen, erityisesti rautasaostuman vähentämiseen. Internet-versiona julkaistavan toimintamallin lisäksi projektissa toteutetaan ns. testihankkeena Korteojan lintuvesi- ja pintavalutusalue sekä Kokkojärvenniityn yläosan pintavalutus. Projektin kokonaiskustannus on 71 000 euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on 50 000 euroa. Hanketyyppi on uusi ns. kertakorvausmalli, joka on tarkoitettu pieniin hankkeisiin ja pienille toimijoille. Kustannukset hyväksytään hakemuksen käsittelyvaiheessa, eikä todellisia kustannuksia kontrolloida jälkikäteen. Rahoitustuki maksetaan, jos rahoituspäätökseen kirjatut toimenpiteet ovat toteutuneet asianmukaisesti. Projektin on määrä päättyä marraskuussa 2014. Rahoitustuki maksetaan keväällä 2015.

Hankkeen keskeinen työvaihe testihankkeiden lisäksi on ns. ”käsikirja”, jonka sisällysluettelon on liitteenä 2.

Hankkeelle on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat edustettuna Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun Seudun ympäristötoimi ja Suomen ympäristökeskus.

5.      Vesistön tila, vesienhoitotoimenpiteet ja niiden vaikuttavuus

Todettiin, että osa viime syksynä tehdyistä vesienhoitorakenteista vaatii kunnostusta. Kantavuusongelmien vuoksi osa näistä voidaan tehdä vasta talvella. Putkipatojen lietealtaat ovat täynnä. Ne tyhjennetään kaivukonetyönä kuluvana syksynä samalla kun padoista korjataan syöpymät. Tuleviin tyhjennyksiin on selvitetty lietepumppujen käyttömahdollisuuksia.

Jäälinjärven tulevaa ja lähtevää vettä seurataan suppeahkolla analyysivalikoimalla neljä kertaa avovesikauden aikana. Käytettävissä olevien kahden analyysin mukaan tilanne vastaa aikaisempien kesien havaintoja. Huomionarvoista on edelleen liukoisten ravinteiden kuluminen järvessä.  Taseita ei vielä ole laskettu, koska suuri osa analyysituloksista puuttuu.

Limalevää on kuluneena kesänä ollut hyvin vähän, syyskuussa otetussa näytteessä vain sadasosa kahden vuoden takaisesta. Selitystä limalevän vähenemiselle ei ole; ainoastaan hoitokalastus on voinut osaltaan vaikuttaa asiaan. Myös muista järvistä on kuluneena kesänä tullut viestiä limalevän häviämisestä, joten päätelmiä vesienhoidon osuudesta ilmiöön ei vielä voida tehdä.

Keskusteltiin sinilevätiedottamisesta. Ongelmana on erityisesti tiedotusvälineiden tapa kertoa asiasta niin, että vähäinenkin sinilevähavainto tulkitaan vaaralliseksi uimareille. Oulun seudun ympäristötoimi paneutuu asiaan. Ennen seuraavaa uintikautta pyritään löytämään ratkaisuja, jotka kuvaavat terveysriskiä tähänastista paremmin.

6.      Jäälinjärven hoitokalastus

Kari Tiri selosti kuluneen kesän hoitokalastusta. Parhaat särkisaaliit on saatu keväällä ja alkukesällä rysällä Jäälinojan luusuasta, noin 350 kiloa. Lähes koko saalis on kookasta kutusärkeä. Jäälinjärven särkikannan on havaittu perustuvan vaeltavaan kutusärkeen, joten nousukalojen pyynnillä on todennäköisesti suuri vaikutus järven särkikantaan. Jäälinojan sulkeminen perustuu kalastusoikeuden haltijan suostumukseen sekä vesi- ja kalastuslakiin. Toimenpiteestä on ilmoitettu kalaviranomaiselle.

Hoitokalastukseen kokeiltiin paunettia alkukesällä. Paunettiverkko tukkeutui nopeasti eikä pyydys toiminut. Kokonaissaalis jäi alle sadan kilon. Myöhemmin kesällä rysäsaalis on ollut vajaa sata kiloa, joten kesän kokonaissaalis on noin 500 kiloa.

Yhdistys on päättänyt hankkia lisää rysiä hoitokalastukseen.

7.      Jäälinojan vesienhoitohanke

Metsäkeskus on suunnitellut Jäälinojan varteen neljä kosteikkoa, joista kolme on Oulun kaupungin maalla ja yksi yksityisellä maalla.  Metsäkeskus oli varautunut kilpailuttamaan hankkeen toteutuksen kuluvana vuonna ja rahoittamaan ne kokonaan Kemera-rahalla. Maanomistajien kanssa ei ole päästy myönteiseen ratkaisuun, joten hankkeet eivät ainakaan tässä vaiheessa toteudu. Yhdistys selvittää Metsäkeskuksen kanssa, onko yhteistyö yhdistyksen muissa kohteissa mahdollista.

8. Arvottamistutkimus: ”Näkemykset ja maksuhalukkuus vesienhoidosta Kalimenjoen valuma-alueella”

Kati Häkkilä selosti Kellon kyläyhdistyksen, Kiimingin –Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishanketta, jossa selvitettiin Jäälin ja Kellon välillä asuvien suhtautumista lähivesistöihin ja niiden hoitoon. Lähivesistöt koettiin yleisesti hyvin tärkeiksi. Vain kaksi prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei asia kiinnosta. Toisaalta yhteiskunnan edellytettiin kantavan vastuun vesistöjen kunnosta. Hyvin monet olivat kuitenkin valmiit maksamaan yhdistysten jäsenmaksut ja osallistumaan talkoisiin. Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti maksuhalukkuutta.  22 henkilöä maksoi yhdistyksille vapaaehtoisen maksun, ja teoreettisesti huomattavan monet ilmaisivat siihen valmiutensa. Tutkimusraportti löytyy muun ohella Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen sivuilta osoitteesta https://kiiminginjaalinvedet.net/?s=t%C3%A4rkeit%C3%A4 .

9.      Kalamäen kosteikkohanke

Kalamäen kosteikon lupakäsittely on viimeisteltävänä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja päätös saataneen lokakuun aikana. Maapatoon tarvittavan moreenin saantimahdollisuutta on selvitetty ja päädytty siihen, että moreeni otettaisiin Peukaloisenlammen imuruoppausaltaan padosta sitä madaltamalla. Pato sijaitsee UPM-Kymmenen maalla, ja yhtiöltä on pyydetty suostumus.

Toteutusaikataulu on vielä avoin siksi, ettei hankkeen rahoitus ole varmistunut. Mikäli rahoitus saadaan, puuston poisto ja altaan muotoilu tehdään tulevana talvena ja pato rakennetaan kesällä.  Kosteikko on erittäin tärkeä Saarisenojan vesienhoidon kokonaisuuden kannalta.

10.  Heikkisentien viemäröinti

Heikkisentien viemäröinnin suunnittelu on käynnistynyt. Haja-asutusalueen viemäröinti on Oulun Veden toiminnassa uutta, ja siksi Oulun Vesi määrittää aluksi viemäröintihankkeiden kriteerit. Ennakkokäsityksen mukaan Heikkisentien hanke on prioriteetissa korkealla.

Yhdistys on lupautunut toimimaan yhteistyössä Oulun Veden kanssa hankkeen edistämisessä.

11.  Jääli – Koiteli maastotietopolku

Maantieteen opiskelija Elina Keskitalo on suunnitellut polkuhankkeen, joka sisältää kolme osaa: pieni ympyräreitti Jäälinjärven päässä erityisesti koulujen käyttöön, pitempi ympyräreitti, joka palaa Kaakkurilammelta Jääliin, sekä reitti Jäälistä Koiteliin. Reittien varrelle on suunniteltu yhteensä noin viisikymmentä infopistettä erilaisista maastossa havaittavista asioista. Tauluista ilmenevää informaatiota täydennetään QR-koodilla, jonka kautta täydentävää tietoa saa internetistä.

Hankkeeseen liittyy Koitelin matkailuyrittäjien haastattelu polkuhankkeen hyödynnettävyydestä. Lisäksi on suunniteltu kaksi kyselytutkimusta, toinen opettajille ja toinen asukkaille. Opettajien kysely pyritään toteuttamaan lähiaikoina. Asukaskysely siirtyy siksi kunnes reitin maanomistajien kanssa on käyty keskusteluja.

Hankkeen toteuttamismahdollisuudet ja –tapa selvitetään myöhemmin erikseen.

12.  Hyvän ranta-asukkaan ohjeet

 Jäälinjärven tilan parantaminen edellyttää muun ohella, että asutuksen aiheuttama kuormitus minimoituu. Osanottajille jaettiin jatkokehitettäväksi ensimmäinen luonnos ranta-asukkaan ohjeiksi (liite 3). Toimikunnalta toivotaan evästystä asian kehittämiseksi niin, että ohjeet olisivat jaettavissa asukkaille ensi keväänä.

13.  Kuluvan vuoden rahoitus

Kuluvan vuoden alussa yhdistyksellä oli noin 80 jäsentä, joiden jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa. Yhdistyksen merkittävin omarahoituslähde on yhteistyö K-Supermarket Jäälin kanssa. Liike myy Jäälinjärvi-muovikasseja hieman korotettuun hintaan, ja hinnaneron liike lahjoittaa yhdistykselle.

Oulun kaupunki on vetäytynyt budjettiin jo varatusta rahoitustuesta. Pääperusteena tässä on vanhan Oulun periaate, jonka mukaan Oulu rahoittaa vain omistamiensa vesialueiden kunnostusta. Oulun rahoitusta selvitetään edelleen. Kiimingin kunta oli varautunut rahoittamaan yhdistyksen toimintaa kolmena vuonna, joista kahden vuoden rahoitus toteutui ennen kuntaliitosta.

ELY-keskus on rahoittanut yhdistyksen toimintaa vuosittain pienehköllä tukirahalla. Kuluvan vuoden hakemusta ei vielä ole tehty.

Metsäkeskus on pyrkinyt toteuttamaan kuluvana vuonna vesistökunnostushankkeita yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Toteutus on kuitenkin kaatunut maanomistajien vastustukseen. Metsäkeskuksen kanssa tutkitaan vielä yhteistyömahdollisuuksia muissa yhdistyksen kohteissa.

Yhdistys on saanut EAKR-rahoitusta toimintamallinsa kehittämiseen yleiseen käyttöön soveltuvaksi. Hankkeen nimi on ”Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli”. Hankkeen on määrä valmistua vuoden 2014 lopussa. Ongelmana on hankkeeseen sisältyvien tehtävien väliaikaisrahoitus, sillä EAKR-tuki maksetaan vasta vuoden 2015 keväällä.

Muita merkittäviä rahoituslähteitä yhdistyksellä ei ole.

14.  Muut asiat

Muita asioita ei ollut

15.  Seuraava kokous

Seuraava kokous kutsutaan koolle vuoden 2014 keväällä.

16.  Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.15.

Vakuudeksi

Birger Ylisaukko-oja

puheenjohtaja

LIITTEET

1. 18.10.2012 pidetyn kokouksen pöytäkirja
2. EAKR-hankkeen käsikirjan dispositio
3. Hyvän ranta-asukkaan ohjeet. 1. luonnos 13.9.2013

Jakelu:

Arto Lehto                                    Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Irmeli Ruokanen                         Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus

Kyllikki Maaranto                       Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus

Mikko Ukkola                              Oulun kaupunki

Leo Karjalainen                           Kiimingin jakokunta

Hannu Salmi                                 Oulun Seudun ympäristötoimi

Kati Häkkilä                                   Suomen ympäristökeskus

Kari Kainua                                    Asiantuntija

Martti Väänänen                        Kiimingin kalastuskunta

Pertti Vuolteenaho                   Kellon kyläyhdistys

Eero Laine                                     Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Otto Moilanen                            Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Kari Tiri                                           Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Birger Ylisaukko-oja                  Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Tiedoksi:

Anne Laine                                   Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Teemu Ulvi                                   Suomen ympäristökeskus

Reijo Tiri                                         Kellon kyläyhdistys

Tapani Siira                                   Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Juha Lumila                                   Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jari Laru                                          Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Ismo Uuskoski                                                          Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Esko Pyky                                      Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Paavo Vehkomäki                      Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Markku Vuolteenaho               Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys