Blogiarkistot
Jäälinjärvi esimerkkinä
Kaleva kirjoittaa sinilevän lisääntymisestä rannikolla. Jutussa SYKE:n erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen muistuttaa, että asiaan voidaan vaikuttaa vähentämällä kuormitusta. Esimerkkinä hän mainitsee Jäälinjärven, jossa sinilevä ei enää juurikaan esiinny.
Rautailmiön jatkotutkimus ei saanut rahoitusta
Lonnonvarakeskuksen useiden muiden tutkimuslaitosten ja Kiimingin-Jäälin veseinhoitoyhdistyksen kanssa valmistelema, rautailmiöön pureutuva tutkimussuunnitelma ei toteudu ainakaan tässä vaiheessa. Aihe sinänsä kiinnostaa tutkijoita laajasti ja asiaa pidetään tärkeänä. RautaTurve -hankkeen hylkäämisen peruste on EAKR-rahoitusohjelman sisältö ja rakenne. Suunnitelma katsottiin sisältävän liian paljon ns. perustutkimusta. Keskeiset tutkijat selvittävät nyt muita rahoitusvaihtoehtoja.
Katso lisää: https://kiiminginjaalinvedet.net/2025/02/18/rautailmioon-yritetaan-pureutua-syvemmalle/
Yhdistys haluaa osallistua Oulun yliopiston sammal-mibrobitutkimukseen
Oulun yliopisto on etsinyt uutta menetelmää sammalen hyödyntämisessä mm. raudan poistoon mikrobien avulla. Tähänastisissa tutkimuksissa on testattu menetelmän tehokkuutta kontrolloiduissa olosuhteissa. Yliopisto hakee nyt Suomen akatemialta lisärahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena on testata sammalta ja mikrobeja kentällä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Yliopisto on esittänyt yhdistykselle yhteistyötä.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmaissut kiinnostuksensa asiaan. Yhdistys arvioi, että hanke tuo asiaan kiinnostavan uuden näkökulman ja voi tuottaa toimivan menetelmän ongelman hallintaan. Jäälijärven valuma-alueen eri osista on olemassa runsaasti tietoa, ja siksi olisi luontevaa, että hankkeen maastotutkimuksia suoritettaisiin alueella. Yhdistys voi osoittaa tutkimukseen soveltuvia kohteita ja auttaa mm. maanomistajakontakteissa, logistiikassa ym. käytännön toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kaikki yhdistyksen hallussa oleva, asiaan liittyvä tieto on tutkimuksen käytettävissä.
Jäälinjärven jokseenkin ainoa ratkaisematon ongelma on raudan massiivinen kulkeutuminen järveen valuma-alueelta. Rautavirtaa ei ole onnistuttu riittävästi vähentämään.
Jäälinmaja vuosikokouksen painopisteenä
Jäälinmajalla 26.3. pidettyyn vuosikokoukseen osallistui 24 henkilöä. Varsinaisia vuosikokousasioita laajemmin osallisutujille esiteltiin vesistön tilaa ja toimenpiteitä sekä erityisesti Jäälinmajan tilannetta ja suunnitelmia. Jäälinmajan sopimusasiakirjat allekirjoitetaan 1.4. ja kunnostustyöt alkavat välittömästi sen jälkeen. Toimintasuunnitelman osana kokous hyväksyi suunnitelman Jäälinmajan kunnostuksesta ja toiminnan käynnistämisestä. Suunnitelma sisältää mm. 165 000 euron hankinta- ja kunnostuskustannukset. Useat osallistujat ilmaisivat valmiutensa talkoisiin.
Hallituksen kokoonpano uusiutui hieman. Kokoonpano käy ilmi kohdasta Yhdistys. Henkilöjäsen vuosijäsenmaksu on edelleen 20 euroa ja yhteisöjäsenen 60 euroa. Jäsenmaksutiedot lähetetään jäsenille viipymättä.
Jäälinjärvi on virkistyselementti
Perinteinen Jäälin talvitapahtuma järjestettiin taas Jäälinmajalla totuttuun tapaan. Aktiviteetit olivat Jäälinjärven jäällä: pilkkikilpailut, lasten hiihtokilpailut, poroajelut… Jäälinmaja on siirtymässä Oulun kaupungilta Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen omistukseen, mikäli myyntipäätös saa lainvoiman. Vaikka kiinteistö ja sitä ympäröivä alue ovat edelleen kaupungin, tapahtuma saatiin järjestää alueella kaupungin suostumuksella.
Pilkkikilpailun suurin ahven painoi 420 grammaa. Osallistujia oli 35, ja keskimääräinen saalis, kun punnitukseen hyväksyttiin vain kolme kalaa osallistujaa kohti, oli 115 grammaa. Lähes kaikki kalat olivat ahvenia.
Jäälinmajan sopimukset hyväksyttiin – vuosikokous 26.3.
Oulun yhdyskuntalautakunta hyväksyi Jäälinmajaa koskevan sopimuskokonaisuuden 25.2. Kaupungin byrokratian vuoksi omitusoikeuden siirtyminen kestää vielä noin kuukauden.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään keskiviikkona 26. maaliskuuta klo 18 todennäköisesti Jäälinmajalla. Asiakirjat lähetetään noin viikkoa ennen kokousta.
Rautailmiöön yritetään pureutua syvemmälle
Jäälin vesiä – ja monia muitakin – piinaava rautailmiö on todettu hankalaksi. Yhdistys on tehnyt mittavia toimenpiteitä tulovesien mukana virtaavan rauta-humuskiintoaineen pysäyttämiseksi. Vaikka tilanne on parantunut, vesi on edelleen tummaa eikä kovin hyvin läpinäkyvää. Oulun yliopiston RautaVirta -tutkimuksessa selvitettiin vesistön toimintaa ja vesienhoitorakenteiden vaikuttavuutta. Vielä jäi epäselväksi, millaisia prosesseja vesistössä ja maaperässä esiintyy ja voiko niihin jotenkin vaikuttaa.
Aihe kiinnostaa tutkijoita laajasti ja siihen viritellään lisätutkimusta. Ohjelman valmisteluun osallistuvat Oulun yliopiston, SYKEn, LUKE:n, ELY-keskuksen ja Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajat. Vaikka ilmiö on yleinen etenkin rannikkoseudulla, Jääli on tutkimuskohteena etulyöntiasemassa siksi, että täällä on jo asiasta paljon tietoa. Tavoitteena on saada EAKR-rahoitusta, jonka turvin työ voisi käynnistyä kesäkauden alussa.
Jäsentiedote on julkaistu
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen päättyneen vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä. Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan, lahjoittajiaan ja seuraajiaan päättyneestä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.
Hyvää joulua!
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toiminta on suvantovaiheessa, kun kaikki suunnitellut vesienhoitotoimenpiteet on toteutettu ja suuri rautatutkimus on päättynyt. Jäälinjärven kunto on toimenpiteiden myötä kohentunut hyvin, mutta rautaongelma jäi yhä odottaamaan ”suurta” ratkaisuaan. Jäälinjärven uimaveden laatu oli edelleen Oulun parhaita ja kalakannan tila on hyvä. Yhdistys teki Oulun kaupungille ostotarjouksen Jäälinmajasta. Jääliläisten kannalta on tärkeää, että Jäälinmaja palvelisi paikallisia kokoontumis- ja virkistyskäyttötarpeita mahdollisimman hyvin. Päättyvästä vuodesta kerrotaan tarkemmin vuoden vaihteessa julkaistavassa jäsentiedotteessa.
Yhdistys toivottaa jäsenilleen ja muille seuraajilleen hyvää ja rauhallista joulua.
Katse vesiin -hanke välitti tietoa metsätalouden haitallisten vaikutusten vähentämisestä
Suomen Metsäkeskuksen johtama hanke esittelee laaja-alaisesti metsätalouden vesistövaikutuksia, keinoja vesistöhaittojen ehkäisyyn sekä metsätalouden vesiensuojelurakenteita. Tulokset on esitetty viidestä pilottihankkeesta kertovalla tarinakartalla. Yksi kohteista on Jäälinjärven alue. Tarinakartalle on koottu metsätalouden vesiensuojelun käytänteitä ja toimintamalleja sekä uusinta tutkimustietoa. Tarinakartta avautuu tästä linkistä: Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 