Blogiarkistot

Rantapohja kertoi kouluvierailusta

Rantapohja julkaisi jutun  Jäälin kouluvierailusta. Voit lukea sen täältä: Rantapohja 041018

Kaksisataa vierasta Jäälin koululta

Jäälin koulun 3. ja 4. luokan oppilaat ja opettajat, yhteensä lähes 200 vierasta, osallistuivat luontopäivään, joka suuntautui Jäälinjärven kaakkoispäässä sijaitsevaan Kalamäkeen. Vesinhoitoyhdistys esitteli mm. järven ravintoketjua, Jäälinjärven kunnostusta ja Jäälin  – Koitelin välistä vaellus- ja hiihtoreittiä. Toinen yhdistyksen järjestämä rasti oli Kalamäen talon historia. Kolmas rasti oli kasvien tunnistustehtävä. Sen järjestivät opettajat. Tunnistuskohteet sijoittuivat Koiteli-reitin alkupäähän. Oppilailla riitti kiinnostusta ja kysymyksiä, ja järven ravintoketju oli jo ennestään hyvin hallussa.

K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille makkarat, mehut ja kahvit. Sääkin oli suotuisa. Kiittävää palautetta jaettiin vuolaasti.

Yhdistyksen teltalla tutkittiin mm. järven ravintoketjua. Kuva: Risto Piirainen.

Markku Vuolteenaho kertoo Kalamäen historiasta. Kuva: Risto Piirainen.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi onnistumisista Jäälinjärven kunnostuksessa

Maaseudun Tulevaisuus kertoi kahdeksan palstan jutussaan Jäälinjärven kunnostuksen tuloksista. Juttu perustuu kunnostusaktiivi Eero Laineen haastatteluun. Juttua todentaa Oulun Seudun ymäristötoimen tarkastaja Hannu Salmen lausunto. Voit lukea jutun täältä:    Maaseudun tulevaisuus 240918

Maaseudun Tulevaisuus kertoo olevansa Suomen toiseksi luetuin sanomalehti.

 

 

Jäälinjärven tila on parantunut, mutta lisätoimia tarvitaan

Yhdistyksen hallitus arvioi vuoden neljännessä kokouksessa, että Jäälinjärven tila on parantunut muutaman viime vuoden aikana. Rautailmiön hallitsemiseksi valmistellaan kuitenkin suurta laskeutusallasta. Myönnetyt rahoitukset päättyvät tänä vuonna. Hallitus selvittää jatkorahoitusvaihtoehtoja. Lue pöytäkirja täältä: VHY hallitus ptk 4-2018.

Jääliläisten näkemyksiä Vesistökunnostusverkoston kehittämiseen

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston suunnitteluryhmä kutsui yhdistyksen edustajan keskustelemaan verkoston toiminnan kehittämisestä. Yhdistyksen näkemykset edustavat pienen toimijan näkökulmaa. Syvällinen keskustelu käytiin neljästä teemasta: 1) miksi omatoimista kunnostusta tarvitaan, 2) vesistökunnostusverkoston perustehtävät, 3) pienten toimijoiden kiinnostus, kannustus ja palkitseminen ja 4) valtakunnallinen ja alueellinen toiminta.

Parinkymmenen minuutin alustuksen pohjalta syntyi kahden tunnin rakentava keskustelu. Suunnittelyryhmä päätti ottaa useita näkökohtia jatkotarkasteluun. Alustuksen diat voit katsoa täältä VKV-puheenvuoro 060918.

Kokkokankaan Taukola valmistuu syksyllä

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteishankkeena toteutuva Koiteli-reitti saavuttaa merkittävän etapin, kun reitin puolivälissä sijaitseva Kokkokankaan Taukola valmistuu. Kohde sisältää laavun ja nuotiopaikan, käymälän sekä polttopuukatoksen. Lisäksi alueelle on rakennettu kaivo sammutus- ja pesuveden saamiseksi. Kaivon tarvikkeet lahjoitti Kiimingin Murske Ky ja kaivutyöt Konepalvelu Matti Juntunen Oy. Merkittävää rahallista tukea on saatu Välivainion K-raudalta.

Laavusta puuttuu vielä kalustus ja puukatoksesta ja huussista seinälaudoitus.

Vesienhoito kiinnostaa kouluja

Jäälin ja Laivakankaan koulut ovat kiinnostuneet vesienhoidosta.  Yksi luokallinen viidesluokkalaisia vieraili Kalamäessä maanantaina 27. elokuuta. Seuraavana päivänä yhdstys oli kutsuttu Laivakankaan koululla järjestettyyn hyvinvointitapahtumaan. Ison koululaisryhmän vierailu Kalamäkeen on valmisteilla samaan tapaan kuin vuosi sitten. Viime keväänä yhdistys esitteli toimintaansa Jäälin koululla järjestetyssä tapahtumassa.

Aiemminkin koululaisryhmät ovat tehneet tutustumsikäyntejä mutta enemmänkin satunnaisesti. Viime aikoina yhteistyö koulujen kanssa on huomattavasti tiivistynyt.

Yhdistys esitteli toimintaansa Jäälin venetsialaisissa

Yhdistys esitteli myös yhteistyöhankkeena toteutettavaa vaellus- ja hiintoreittiä

Yhdistyksen esittelypisteellä tutustuttiin Jäälin vesienhoitoon ja Jääli – Koiteli -vaellus- ja hiihtoreittiin. Kiinnostuneille kerrottiin, että Jäälinjärven tila on viime vuosina parantunut. Sinilevähaittaa ei ole esiintynyt kolmeen vuoteen, ja myös limalevähaitat ovat lähes poistuneet. Kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi. Ahven- ja haukikannat ovat hyvät. Oikaistiin vääriä käsityksiä, joiden mukaan Jäälinjärven kaloja ei voisi syödä. Jäälinjärven vesi on edelleen tummaa, mutta väriarvojen suunta on alentunut selvästi vuodesta 2013 lähtien.

Venetsialaisten ohjelma oli monipuolinen, ja tilaisuus keräsi peräti kolmesataa osanottajaa. Tapahtuman järjestivät Jäälin asukasyhdistys, Jäälin Leijonat, Kiimingin – Jäälin asukasyhdistys, HUVIA- tapahtumapalvelut sekä Jäälinmaja.

Rantapohja: Jääli kehittyy monella rintamalla

Rantapohja listaa pääkirjoituksessaan pikän liudan Jäälin kehityskohteita ja toteaa muun muassa, että talkootyö ja asukasaktiivisuus ovat voimissaan. Esimerkkinä näistä lehti mainitsee Jäälinjärven hoitotoimet, Jääli-Koiteli reitin ja valokuituhankkeen. Lue juttu täältä: Rantapohja 170718.

Jäälinjärven vesi on hyvää

Alkukesän vesianalyysien perusteella Jäälinjärven vesi on tummaa mutta laadultaan hyvää. Väriarvojen pitemmän aikavälin trendikin on alaspäin. Järveen tulevien ravinteiden osalta kosteikot toimivat hyvin. Korteojan veden ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Korteojan kosteikko vähentää kuitenkin typen liukoisia osia 50 – 90 prosenttia. Myös liukoinen fosfori vähenee Korteojan kosteikossa parillakymmenellä prosentilla. Korteojan vaikutus Jäälinjärven veden laatuun ei ole kovin suuri, koska purkautuva vesimäärä on vain viidennes järveen tulevasta vesimäärästä. Saarisenojan ravinnepitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin Korteojassa. Myös Kalamäen kosteikko toimii ravinteiden osalta hyvin. Esimerkiksi Saarienojasta järveen tulevan veden liukoinen fosfori oli samalla tasolla kuin Jäälinjärvestä lähtevän veden.

Kiintoaineen osalta kosteikoiden toiminta on edelleen mysteeri. Kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän, vaikka samanaikaisesti kiintoainetta poistuu lietteenpoistojärjestelmiin. Kysymys lienee raudan olomuodon muuttumisesta, kun vesi kosteikoiden kohdalla lämpenee useilla asteilla. Saarisenojan kiintoainepitoisuuksien pitemmän ajan trendi on kuitenkin aleneva. Tutkimustulosten graafisia tuloksia voit tarkastella täältä: Kooste grafiikka 2018 130718

%d bloggers like this: