Blogiarkistot

Ranuan järvikunnostajat tutustuivat Jäälin kohteisiin

Ranualla Luiminkajoen  valuma-alueella on virinnyt kiinnostus useiden järvien kunnostamiseen. Kunnostusaktiivit tutustuivat Jäälissä Kalamäen kosteikkoon ja siihen tukeutuviin retkeilykohteisiin sekä Jäälinjärven päästä laskeutusaltaaksi erotettuun  Järvialtaaseen. Vierailulla keskusteltiin monipuolisesti mm. järvien erilaisista ongelmista, kunnostushankkeen käynnistämisestä, rahoituksesta, asiantuntijapalveluista ja -verkostoista yms. Vieraat arvioivat hyötyvänsä Jäälin kokemuksista, vaikka vesistöt ovatkin melko erilaisia.

Ranuan järvikunnostajien kanssa käytiin monipuolista keskustelua

Jääli-kokemuksia Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskukset kehittävät verkostoja alueidensa vesistöjen kunnostukseen. Yhteistyöryhmä pyysi etäkokoukseensa esittelyn Jäälin kokemuksista ja erityisesti yhteistyöstä ELY-keskuksen kanssa. Keskustelussa pidettiin erityisen tärkeänä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikaista vaikutusten seurantaa. Yhdistyksen toimintaa arvioitiin yleisestikn monipuoliseksi ja ansiokkaaksi.

Järvi ja reitti esillä Jäälin kyläpäivässä

Jäälin kyläpäivä järjestettiin sateenuhan alla, mutta sää oli tapahtuman aikana sittenkin armelias. Yhdistys esitteli Jäälin vesienhoitoa ja vaellusreittihanketta. Järven kalastoa esiteltiin yhden verkon tutkimuskalastuksella. Verkosta saatiin lahnoja, ruokakalakokoisia ahvenia ja yksi hauki. Kalat asetettiin kävijöiden nähtäville asianmukaisesti käsiteltyinä ja jäitettynä. Keskusteluissa kävi ilmi, että Jäälinjärven suurimmat saalisahvenet ovat kasvaneet jopa kilon painoisiksi.

Tapahtumaan osallistui arviolta 150 -200 kävijää. Vesienhoito ja reittihanke saivat kävijöiltä kiitosta.

Yhteistyötapaaminen Oulun edustajien kanssa

Oulun kaupungin edustajat, Satu Pietola ja Marjo Honkamaa-Eskola sekä Hannu Salmi Oulun seudun ympäristötoimesta vierailivat Jäälissä ja tutustuivat maastossa Leppisuonojan padotustutkimukseen, Kalamäen kosteikkoon ja vaellusreitin varustuksen viimeistelyyn sekä Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettuun Järvialtaaseen. Rautaongelmasta käytiin vakavaa keskustelua, koska rauta on Oulun seudun vesistöjen hankalimmin ratkaistava ongelma. Yhteistyötä ratkaisujen etsimisessä pidettiin tärkeänä.

Tutkimuslautan rakenteista laitureita

Kalamäen kasvillisuustutkimuksessa käytetty siltarakenne kiinnitettiin laituriksi Kalamäen laavun kohdalle sammutusveden ottamista varten. Toinen laituri asennettiin Järvialtaan rannalle Kaarnapurrentin jatkeelle. Koska ranta on pehmeikköä, käytöstä poistetuista siltarakenteista tehtiin lähes kahdenkymmenen metrin mittainen, laiturille johtava ”pitkos”.

Kalamäen kosteikon rannalla on myös uusi nuotiopaikka. Kalamäessä on nyt kolme nuotiopaikkaa; laavun ja näköalatasanteen nuotiopaikat ovat valmistuneet jo aikaisemmin.

Käytöstä poistettu siltarakenne helpottaa sammutusveden ottamista.

Järvialtaan laiturille johtaa lähes 20 metrin ”pitkos”, joka on tehty käytöstä poistetuista siltarakenteista.

Lintutornin nuotiopaikka sijaitsee Kalamäen kosteikon laidalla

ELY-virkamiehet tustustuivat Jäälin vesienhoitoon

ELY-keskuksen vesienhoitoresursseja on vahvistettu. Uudet viranhaltijat, Anne-Mari Rytkönen ja Henri Vaarala, tutustuivat Jäälin vesienhoitoon. Virkamiehille esiteltiin yhdistyksen tähänastista toimintaa ja sen tuloksia. Erityisesti tuotiin esiin massiivinen rautaongelma, jonka tehokkaaseen hoitoon ei ole olemassa toimivia menetelmiä. Tiedon kartuttamiseksi yhdistys on käynnistänyt kaksi tutkimusta.

Anne-Mari Rytkösen hoitaa maa- ja metsätalouden vesienhallintaan liittyvää valtakunnallista erikoistumistehtävää. Henri Vaaralan tehtävänä on vesiensuojelun tehostamisohjelman hankkeiden ja verkostojen aktivointi ja erilaiset asiantuntijatehtävät.

 

Järvialtaan seinämä suunnitellulla paikallaan

Jäälinjärveen kaakkoispäähän rakennettu Järvialtaan seinämä siirtyi keväällä ilmeisesti siksi, että ajelehtinut jäälautta tukki virtausaukon. Rakennetta ei ole suunniteltu kestämään sanottavaa padotusta. Merkittäviä vaurioita rakenteeseen ei tullut, ja allas on toiminut seinämän siirtymisestä huolimatta. Seinämä on nyt palautettu alkuperäiselle paikalleen. Rakenteeseen tehdään tarpeellisia muutoksia ja täydennyksiä, jotta vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi.

Rakenteen ensisijainen tarkoitus on pidättää Saarisenojasta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta-humuskiintoainetta.

Järvialtaan seinämänä on suodatinkangas, jota kannattaa puomi ja painottaa kettinki ja betoniankkurit.

Puomi palautettiin paikalleen tehtävää varten rakennetulla lautalla. Lautta on koottu pääasiassa bioremediaatiotutkimuksesta vapautuneista tarvikkeista.

 

 

 

Sateet tummensivat Jäälinjärven veden

Heinäkuun sateet lisäsivät paljon tuloveden määrää Jäälinjärveen. Kaksi kolmasosaa järven vedestä on vaihtunut heinäkuun aikana. Kun tulovesi on hyvin tummaa, myös järven vesi tummuu. Väriarvojen kehityksen voit katsoa täältä: Jäälinjärven veden väri.  Tummasta vedestä huolimatta järven veden laatu on hyvä.

Ensimmäistä kesää käytössä oleva Järviallas Jäälinjärven kaakkoispäässä näyttää vaikuttavan positiivisesti. Tuloveden väri- ja sameusarvot pienenevät altaassa ennenkuin vesi purkautuu järveen. Vesiprosesseja ei täysin tunneta ja analyysituloksissa on paljon satunnaisvaihtelua. Siksi ei vielä voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä.

Hallituksen kokous 3/2020

Yhdistyksen hallitus kokoontui fyysisesti ensimmäisen kerran lähes puoleen vuoteen. Kuluvan vuoden toiminta jatkuu kuitenkin vilkaana ja painottuu toimintasuunnitelman mukaisesti pääasiassa rautailmiöön liittyviin tutkimuksiin. Hallitus päätti, että Järvialtaan seinämän siirtymä pyritään korjaamaan. Osa seinämää siirtyi noin kymmenen metriä virtauasaukon tukkeutumisen vuoksi keväällä. Muutoin toiminta jatkuu tavanomaisena. Hoitokalastus on päättynyt, Kokkohaaran lietteenkeruuallas on pumpattu tyhjäksi, ja Kalamäen pumppaus aloitetaan. Viestintätapahtumia on ollut paljon, ja loppukesälle on suunniteltu useita tapahtumia. Hallitus totesi, että yhdistys täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta, ja ottaa merkkivuoden huomioon toiminnassaan. Pöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 3-2020

Kokkohaaran lieteallas tyhjennettiin

Kokkohaaran kosteikossa oleva lietteenkeruuallas pumpattiin tyhjäksi viime kesänä kertyneestä lietteestä. Altaan pohjalla oli tavanomaiseen tapaan paksusti olemukseltaan lateksimaista rauta-humuslietettä, joka pumpattiin vieressä olevaan erotusaltaaseen. Lietettä kertyy vain kesällä pienen virtaaman ja lämpimän veden aikaan. Muulloin rauta on liuenneena tai sitä on vedessä vähemmän, kun pintavalunta on suuri ja pohjaveden osuus vastaavasti pieni.  Rauta-humusliete kertyy laskseutusaltaan pohjalle, mistä se pumpataan viereiseen erotusaltaaseen.

%d bloggaajaa tykkää tästä: