Author Archives: vhybirger

Hallituksen kokous 4/2020

Yhdistyksen hallitus piti etäkokouksen 30. marraskuuta 2020. Hallitus totesi kesän olleen Jäälinjärven tilan kannalta kaksijakoisen: kesän alussa vesi oli historiallisen kirkasta, kunnes heinäkuun voimakkaat sateet tummensivat veden koko loppukesäksi. Sinilevä- ja limalevähaittaa ei edelleenkään ollut. Kalojen elohopeamittauksessa kalojen todettiin soveltuvan hyvin ravintokäyttöön. Uimavesien hygienisessä vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli Oulun parhaimmistoa. Uuden Järvialtaan vaikutus veden laatuun oli visuaalisesti suuri, mutta veden laatumittaukset antoivat epäloogisia tuloksia.

Yhdistys keskittyy edelleen voimakkaasti rautailmiöön. Valuma-alueen suosimulaattorimallinnus valmistuu. Leppisuonojan padotustutkimus jatkuu. Oulun yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä rautailmiön hallintamenetelmien kehittämiseksi.

Päättyvän vuoden toimintasuunnitelma on toteutunut hyvin; joitakin pienehköjä toimenpiteitä on jäänyt toteuttamatta. Yhdistyksen alueelle on tehty paljon vierailuja ja vuorovaiktus eri suuntiin on ollut aktiivista. Vielä hallitus keskusteli tulevan vuoden suuntaviivoista ja painotti mm. toimijoiden sukupolvenvaihdosta. Yhdistys täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Suomen vesistöpaneeli: merkittävin ongelma on valuma-alueelta tuleva kuormitus.

Hiljattain perustettu Suomen vesistösäätiö on koonnut Vesistöpaneelin, johon se on kutsunut yli neljäkymmentä asiantuntijaa Suomesta. Paneelin ensimmäisessä kannanilmaisussa lähes kaikki olivat yhtä mieltä, että valuma-alueen kuormitus on suurin ongelma sisävesillä. Myös purojen huono kunto pantiin merkille.

Vesistöpaneeli on asiantuntijoiden riippumaton ja sitoutumaton yhteistyöryhmä, joka etsii ratkaisuja sisävesien tilan parantamiseen liittyviin haasteisiin. Birger Ylisaukko-oja on kutsuttu vesistöpaneelin jäseneksi ensimmäiseksi kaksivuotiskaudeksi.

Vesistösäätiön tiedote on luetavissa täältä:

 
What do you want to do ?

New mailCopy

 
What do you want to do ?
New mailCopy
 
What do you want to do ?
New mailCopy

Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuksia analysoitu — ei aihetta huoleen

 

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ry teetti pistokokeena analyysin muutamien Jäälinjärven haukien ja ahventen elohopeapitoisuuksista. Kalat olivat ruokakalakokoisia.  Sekä hauilla että ahvenilla pitoisuudet olivat tasolla 0,2 – 0,3 milligrammaa (mg) elohopeaa kilossa (milligramma on gramman tuhannesosa ja 1 mg/kilo vastaa kilon miljoonasosaa). Pitoisuudet alittivat selvästi Suomessa ja EU:ssa käytössä olevat elintarvikekalan raja-arvot, jotka ovat hauelle 1,0 mg ja ahvenelle 0,5 mg elohopeaa kilossa.

Tämän pistokokeen perusteella Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuudet ovat tavanomaista tasoa ja kaloja voi hyvin käyttää ravinnoksi. Hyvin suurissa hauissa pitoisuudet ovat korkeampia. Siksi ne voisi vapauttaa takaisin veteen, mikä olisi myös kalastonhoidollisesti järkevää. 

Tehdyillä vesienhoidon toimenpiteillä on parannettu merkittävästi Jäälinjärven veden laatua sekä kalaston rakennetta. Se, että kalojen elohopeapitoisuudet asettuivat hyväksyttävälle tasolle, on myönteinen lisä järven kalastusarvolle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aikoo seurata myöhemminkin kalojen elohopeapitoisuutta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.         

Sateet nostivat suuren tulvan

Viime päivien sadejakso ja aiemmin sataneen lumen sulaminen kasvattivat Jäälinjärveen tulevien vesien virtaamat kevättulvien tasolle. Jäälinjärveen tulee tällä hetkellä vettä noin kolme kuutimetriä sekunnissa ja sieltä poistuu noin kaksi. Järven pinta on noussut jopa kymmenen senttiä vuorokaudessa. Vesipinta on nyt lähes 70 senttiä korkeammalla kuin matalimmillaan kesällä.

Korteojan uoma tulvii yli äyräiden. Kuvassa Korteojan kosteikon pato on piiloutunut ”tulvametsön” taakse.

Saarisenoja tulvii vaellusreitille.

Kaleva hehkutti Jäälin omatoimisuutta

Kaleva täytti lähes koko etusivun ja yhden aukeaman Jäälin aktiivisuusteemalla. Pääosassa ovat Jäälinjärven kunnostus ja vaellusreitti Jäälistä Koiteliin. Hankkeet koulun oppimisympäristönä todetaan. Myös yhdistysten yhteistoiminta mainitaan. Omatoimihankkeiden kustannustehokkuus tuodaan esiin; samoin yhteistoiminta Oulun kaupunkiorganisaation kanssa. Juttua on elävöitetty runsaalla kuvituksella. Lehtileikkeet voit katsoa täältä: Kaleva 121020

Jäälinjärven vesi kelvollista vaikka kesä oli kaksijakoinen

Jäälinjärven taannoiset perusongelmat – sinilevä ja limalevä – pysyivät poissa myös kuluneen kesän. Sinilevähaittaa on ollut viimeksi vuonna 2015. Alkukesällä järven vesi oli hämmästyttävän kirkas ja väriarvot mittaushistorian pienimmät. Heinäkuussa satoi normaaliin verrattuna kaksi ja puolikertaisen määrän. Sateiden tummentama tulovesi tummensi myös järviveden. Veden väriarvot voit katsoa täältä: Veden väri per 070920. Muuten veden laatu pysyi hyvänä. Oulun uimavesien vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli parhaimmistoa.

Järven veden tummuus johtuu tuloveden korkeasta rautapitoisuudesta. Raudan kulkeutuminen on massiivista. Vieläkään ei ole saatu aikaan kunnollista tieteellistä tutkimusta raudan käyttäytymisestä vesistössä. Tutkijat ovat kuitenkin tiedostaneet ongelman ja sen ratkaisemisen tarpeesta aletaan olla yhtä mieltä.

Näköalanurkka Kokkoniityn kosteikolle

Koiteli-reitille on valmistunut uusi taukopaikka, näköalanurkka. Se sijaitsee Kokkoniityn kosteikon reunalla. Paikalla on infotaulut Kokkojärvenniityn historiasta, Kokkoniityn kosteikosta sekä pehmeikölle rakennetun ”kelluvan” pitkoksen rakenteesta ja rakentamistavasta. Jääli – Koiteli -reitti on linjattu kolmen vesienhoitokosteikon kautta. Reitin rakenteista puuttuu vielä kaksi siltaa, noin 30 metriä pitkosta ja opastaulut. Niiden valmistuttua koko reitti on läpikuljettavissa.

Taukopaikalta avautuu näkymä kilometrin mittaiselle suoniittyalueelle sekä Kokkoniityn kosteikolle.

Yhdistys kiinnitti Näppärinkankaan kaavoituksessa huomiota raudan kulkeutumiseen

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti palautteen Jäälin Näppärinkankaan kaavoitusta koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Palautteessa muistutetaan siitä, että kaavan toteuttaminen johtaa aikanaan kuivatustarpeisiin, mistä puolestaan seuraa raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Sen vuoksi rautakysymys tulee ottaa huomioon jo kaavoituksessa. Hulevedet on syytä johtaa imeytykseen kaikkialla missä se on mahdollista. Niiltä osin kuin tämä ei onnistu, on varattava riittävät alueet hulevesin käsittelyyn ennen niiden johtamista vesistöön. Yhdistys tarjoaa kokemuksensa kaavoitushankkeen käyttöön. Palautteen voit lukea täältä: Näppärin kaava palaute 250920 .

Rautalietteen pumppausta Kokkohaaran lietealtaasta

MunOulu ja Rantapohja kirjoittivat kaupunginhallituksen vierailusta

Kaupunkilehti MunOulu on haastatellut kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Jäälin vierailusta. Hän kertoo yllättyneensä positiivisesti näkemästään ja aikoo tulla sinne uudelleen yksityisesti. Hän innostaa myös muita rakentamaan vastaavia virkistysmahdollisuuksia yhdessä. MunOulun jutun voit lukea täältä: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/oulun-kaupunginhallitus-jalkautui-jaaliin-yhdistysaktiivit-toivoivat-yhteistyon-tiivistamista-kaupungin-kanssa. Myös Rantapohja julkaisi pikku uutisen vierailusta. Rantapohjan juttu löytyy täältä: Rantapohja 240820

Kaupunginhallitus hämmästeli Jäälin omatoimihankkeita

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja neljä jäsentä tutustui Jäälin vesienhoitoon ja Kalamäen luontorakenteiden keskittymään: lintutorniin, laavuun, näköalatasanteesen ja pyörätuolireittiin. Vaikka vieraat olivat jo aiemmin kuulleet ja lukeneet Jäälin kunnostushankkeista, useat ilmaisivat hämmästyksensä kohteiden suuresta mittakaavasta. Paljon keskustelua käytiin mm. rautailmiöstä, joka koskettaa myös Oulun kaupungin kunnostushankkeita. Hallituksen jäsenille painotettiin omatoimihankkeiden kustannustehokkuutta. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että asioita opittaisiin tekemään yhdessä kaupunkiorganisaation kanssa.  Isännät toivat esiin myös Jäälin monipuolisuutta asuinpaikkana ja tähdensivät, että kaavoituksella tulee huolehtia siitä, että koulussa riittää oppilaita tulevinakin vuosina.

Kaupunginhallitus sai informaatiota vesienhoidosta Kalamäen lintutornilla

Tulvasillalla keskusteltiin rakentamisen kustannustehokkuudesta

Kh:n puheenjohtaja MIrja Vehkaperä ja jäsen Matias Ojalehto Järvialtaalla.

Lisää kuvia voi katsoa linkistä:  https://onedrive.live.com/?authkey=%21AuV30u5JTC4kakg&cid=AD091B02541609FD&id=AD091B02541609FD%2124837&parId=AD091B02541609FD%2124819&o=OneUp

%d bloggaajaa tykkää tästä: