Author Archives: vhybirger

Suuri joukko metsätalousasiantuntijoita tutustui Jäälin vesienhoitoon

Neljätoista metsänhoitoyhdistysen edustajaa kävi MTK:n Markku Ekdahlin johdolla tutustumassa Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimintaan. Vieraat tulivat Oulun Seudun, Iin, Yli-Iin ja Kiimingin (Oulu -Kiiminki) metsänhoitohdistyksistä. Tapaamisessa keskusteltiin paljon Jäälin massiivisesta rautailmiöstä, jossa keskeinen sija on metsätalouden kuivatustoimenpiteillä. Käytettävissä on paljon uutta tietoa ja uusia työkaluja, joilla voisi olla mahdollista vaikuttaa raudan kulkeutumiseen. Näitä mahdollisuuksia arvioitiin eri näkökulmista, myös talouden kannalta. Yhdistys haluaa tähdentää, että tavoitteena on löytää toimintamalleja, joilla metsätalouden tuotto voitaisiin ylläpitää mutta vesistövaikutuksia samalla vähentää.

Raudan kulketuminen on Jäälissä erityisen voimakasta siksi, että alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Jääkauden pyörteissä myös moreeneihin on sekoittunut mustaliuskeainesta. Perimmiltään ongelmia aiheuttaa mustaliuskeen rikki. Hapettumisen seurauksena muodostuu rikkihappoa, joka liuottaa maaperässä olevia metalleja.

Rautalietettä pumpataan Kokkohaaran lietteenkeruualtaasta.

Vesienhoitotoimikunta kokoontui

Jäälin vesistökunnostuksen alkuvaiheessa perustettu Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta kokoontui kahden vuoden tauon jälkeen. Toimikunta sai tilannekatsauksen Jäälin vesienhoitotoimenpiteistä ja Jäälinjärven tilasta. Erityisesti paneuduttiin rautakysymykseen, josta Oulun yliopisto tekee parhaillaan tutkimusta yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Toimikunta piti arvokkaana sitä, että yhdistys on nostanut rautaongelman esille ja tutkimusaiheeksi. Yhdistyksen koko toiminnan ajan jatkuneen veden laadun tarkkailun keventämiseen saatiin evästystä. Tärkeänä pidettiin, että yhdistys saisi aikaan toimivan vuoropuhelun valmuma-alueen maanomistajien kanssa metsätaloustoimien kehittämiseksi niin, että vesistövaikutukset vähenisivät. Tästä olisi mahdollista kehittää toimintamalli, jota sovellettaisiin myös muualla.

Toimikuntaan kuuluu edustajia ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, Oulun yliopistosta, Oulun kaupungilta, Oulun seudun ympäristötoimesta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Kiimingin jakokunnasta.

Oulu rahoittaa Koiteli-reitin nuotiopuuvarastoa

Oulun kaupngin lähidemokratiatoimikunta myönsi 2000 euron avustuksen lukittavan polttopuuvaraston tarvikehankintaan. Hankittavaksi tulee 3 x 3 metrin suuruinen rakoliiteri, josta puuta voidaan annostella hieman säännöstellen eri nuotiopaikoille. Liiteri sijoitettaneen Kalamäkeen kohtaan, jossa on kameravalvonta. Polttopuuhuollon hoitavat jääliläiset yhdistykset talkootyönä.

Kalamäen luontorakenteiden keskittymä sijaitsee yhdistyksen rakentaman kosteikon rannalla.

Jäälin suosimulaattori Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeen kansijuttu

Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee uutiskirjeessään säännöllisesti kunnostusaiheisia juttuja. Viimeisimmän uutiskirjeen ”kansikuvana” on Jäälin Järviallas. Jutun viesti on, että suosimulaattorin perusteella voidaan päätellä kunnostusojituksen taloudellinen kannattavuus. Jutun ovat kirjoittaneet Birger Ylisaukko-oja ja Hannu Hökkä Luonnovarakeskuksesta. Uutiskirjeen löydät täältä: https://www.vesi.fi/vesistokunnostus-uutiskirje/arkisto/elokuu-2022/ .

Riemukas kalapäivä Jäälinmajalla

Jäälin koulu ja vesienhoitoyhdistys järjestivät alakoululaisille jo perinteeksi muodostuneen kalapäivän. Yhdistys on kustantanut koululle onget ja haavit, ja ne olivat ahkerassa käytössä Jäälinmajan laiturilla. Erityisen kiinnostava oli Ismo Karhun fileointipiste. Oppilaat seurasivat hauen käsittelyä suorastaan henkeään pidätellen. Fileoinnin lisäksi Ismo kertoi kalan valmistamisesta ruoaksi. Yllättävän monet kertoivat syöneensä itse pyydettyä kalaa.

Järvestä pyydettyjä eläviä kaloja oli nähtävillä vesialtaissa. Oppilaat kiersivät myös kala- ja vesiaiheisen rastiradan ja kuulivat vesienhoitoyhdistyksen esityksen järven ravintoketjusta. Ohjelma huipentui K-Supermarket Jäälin lahjoittamaan makkara- ja mehutarjoiluun. Jäälinmaja antoi käyttöön nuotiopaikan ja -puut. Osallistujia oli aikuiset mukaan lukien noin 160.

KUva: Sanna Alalauri
Ismo Karhu näytti hauen filointia ja kertoi myös, miten luonnonkalasta voi tehdä hyvää ruokaa. Kuva: Sanna Alalauri

Ruskakirkko Kalamäessä

Seurakunnan järjestämä Ruskakirkko Kalamäessä kokosi kolmisenkymmentä osanottajaa. Vesienhoitohdistys järjesti tilaisuuden puitteet ja keitti nokipannukahvit. Seurakunta hankki muut tarjottavat. Myös sää oli suosiollinen.

Vesienhoitoyhdistyksen rakentaman kosteikon rannalla on jääliläisten yhdistysten rakentama laavu, lintutorni ja näköalatanne.

Hyvä saalis ”ruokakalakokeesta”

Viime vuosilta on paljon hajahavaintoja siitä, että Jäälinjärven ahvenet ovat kasvaneet ravintoketjun korjaantumisen myötä. Asian varmistamiseksi yhdistys teki verkkokalastuskokeen 30 millin verkoilla. Muutaman tunnin pyynti tuotti hyvän ahvensaaliin. Suurin ahven lähenteli puolta kiloa. Saaliissa oli muutama pikku lahna ja yksi hauki.

Muutaman tunnin verkkopyynti tuotti hyvän ahvensaaliin.

Yhdistys monessa mukana

Tapahtumat ovat syksyn tullen lisääntyneet. Yhdistys on esitellyt vesistökunnostuta ja Jäälin ulkoilumahdollisuuksia kolmessa tapahtumassa viikon aikana. Nämä ovat Jäälin koulun harraste- ja hyvinvointimessut, Jäälin venetsialaiset sekä Välikylän varhaiskasvatusyksikön järjestämä sadonkorjuutapahtuma. Erityisen kiinnostava on ollut Jääli – Koiteli -reitti, jonka toteutukseen ja ylläpitoon yhdistys on osallistunut merkittävällä tavalla.

LIsää tapahtumia on tulossa: Ruskakirkko Kalamäessä 11. syyskuuta, Jäälin Superluokan iltakoulu Kalamäessä 15. syyskuuta sekä Jäälin koulun kalapäivä Jäälinmajalla 21. syyskuuta.

Markku Vuolteenaho ja Jaakko Laine esittelivät yhdistyksen toimintaa Jäälin koulun harraste- ja hyvinvointimessuilla. Kuva: Markku Vuolteenaho.
Yhdistys oli esillä myös Jäälin venetsialaisissa.
Jaakko Laine kertoo lapsille ja heidän vanhemmilleen vesienhoitoyhdistyksen toiminnasta ja alueemme tarjoamista ulkoilureiteistä ja -mahdollisuuksista. Kuva: Markku Vuolteenaho

Mielenkiintoinen juttu järvimalmista

Maaseudun Tulevaisuus on julkaissut kiinnostavan kirjoituksen järvimalmin synnystä ja käytöstä. Fennoskandiassa on otolliset olosuhteet järvimalmin muodostumiselle. Maaperässä on rautaa, joka hiljalleen liukenee veteen, kun sadevedessä on hiilihappoa. Hapettoman pohjavesivirtauksen mukana rauta päätyy järveen, jossa se saostuu tullessaan hapelliseen veteen. Malmia on kasautunut niihin kohtiin, joissa pohjavettä purkautuu suoraan maaperästä. Järvimalmi oli pitkään tärkein raudan lähde ja rauta tärkeä Suomen vientiteollisuuden tuote. Vasta 1900-luvulle tultaessa vuorimalmi pääsi voitolle edullisempien tuotantokustannusten vuoksi. Ratkaisevaa siinä oli dynamiitin keksiminen.

Järvimalmi on erityisen kiinnostava Jäälin rautailmiön näkökulmasta. Prosessi on lähtökohtaisesti sama. Jäälissä rauta liukenee rikkihapon vaikutuksesta hyvin paljon nopeammin. Rikki on peräisin mustaliuskeista. Rikkihappoa muodostuu, kun se on päässyt hapettumaan pohjaveden alentamisen seurauksena. Jäälissä rauta saostuu metsäojissa, joista se leviää veden mukana koko järveen. Keskittyneitä kasautumia ei siis synny.

Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan vedessä on rautaa 10 – 20 grammaa kuutiossa, ajoittain enemmänkin. Tämä tarkoittaa, että Jäälinjärveen tulee rautaa satoja kiloja päivässä.

Juttu avautuu tästä linkistä:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/36f9a08a-5135-45e9-a324-8456f50c9947

Ruostetta järven pinnalla

Kuusen suopursuruoste värjää järven pintaa. ELY-keskus lähetti ilmiöstä tiedotteen pari viikkoa sitten. Kyseessä on tavallinen luonnonilmiö. Ruoste esiintyy yleensä sateen jälkeen ja voimakkaimmin heinäkuun lopulta elokuulle. Jäälinjärvellä ruostetta on ollut aikaisemminkin. ELY:n tiedotteen voit lukea täältä:

Kuva: Jokke Uusitalo
%d bloggaajaa tykkää tästä: