Blogiarkistot

Hoitokalasaalis hyötykäyttöön

Särkikalojen kysyntä on kasvanut markkinoilla niin, että Jäälinjärven koko hoitokalasaalis – tähän mennessä noin 400 kiloa – päätyy hyötykäyttöön jalosteina. Viime vuonna hyötykäyttöön meni noin puolet ja sitä ennen vain pieni osa. Aikaisemmin valtaosa saaliista on jouduttu toimittamaan hävitettäväksi biojätteenä.

Särkikaloja pyydetään Jäälinjärvestä rysällä. Muut rysään päätyneet kalat vapautetaan. Särkien vähentämisellä pyritään tervehdyttämään järven ravintoketjua, jotta haitalliset levät vähenisivät ja ahvenet saisivat edellytyksiä kasvaa petokalakokoon ja sopisivat siten paremmin myös kalastukseen. Särkikalojen osuus on seitsemän vuotta jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena voimakkaasti vähentynyt.

Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui Jäälin vesien hoitoon

Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui kahdenkymmenviiden hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin Jäälinmajalla yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Lisäksi vieraat saivat esittelyn bioremediaatiotutkimuksesta. Esittelyjen jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon ja siellä  meneillään olevaan  bioremediaatiotutkimukseen. Paikalla oli todettavissa, että ainakin osa kasveista oli talvehtinut elossa jään sisään jäätyneillä lautoilla.

Jukka Pekkanen esitteli bioremediaatiotutkimusta kohteella

Suovehkan kasvu oli käynnistynyt, vaikka kasvit ovat olleet jään sisällä läpi talven

Valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät tulevat Ouluun – Jääli paljon esillä

Ouluun odotetaan kesäkuun puolivälissä kahtasataa vierasta eri puolilta Suomea. Kolmen päivän aiheena on vesistökunnostus. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdisyksellä on seminaarissa puheenvuoro, ja suuri osa vieraista tutustuu  retkeilypäivänä Jäälinjärveen ja Kalamäkeen. K-Supermarket Jääli tarjoaa Jäälin kävijöille lounaan Jäälinmajalla. Seminaarin ohjelman voit ladata täältä: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BA737BDD4-68E4-4A33-907A-4BD741246B8D%7D/136722 .

Ennätysmäärä talkoita

Vesienhoitoyhdistyksen jäsenet tekivät vuonna 2017 kaikkiaan 1780 talkootuntia. Vesienhoitoon näistä kului 1432 tuntia.  Puolet talkootunneista käytettiin  bioremediaatitutkimukseen. Siinä tutkitaan pinnalla kelluvien kasvien kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Tutkimusta varten Kalamäen kosteikkoon rakennettiin kahdeksanosainen lauttakokonaisuus, mihin kasvit istutettiin. Tavanomaiseen vesienhoitoon kului 300 tuntia, josta kaksi kolmasosaa vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon ja hoitoon ja yksi kolmasosa hoitokalastukseen. Muut talkootunnit kuluivat veden laadun seurantaan, viestintään ja hallinnointiin. Vesienhoitotalkoisiin osallistui 17 henkilöä. Talkootöiden tuntijakauman voit katsoa täältä: Talkoot 2017 .

Jääli – Koiteli -maastotietoreitin rakentamiseen yhdistyksen jäsenet käyttivät 348 tuntia. Koiteli-reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteishanke. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kostekoiden kautta.

Keskustelutilaisuus Kalimenjoesta Kellossa

Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoen tilan parantamismahdollisuuksia kolmivuotisessa Kalivesi-hankkeessa. Kellon Nuorisoseuran tiloissa järjestetään asiasta kaikille avoin keskustelutilaisuus tiistaina 9.1.2018 klo 18. Tutkimusta halutaan tehdä läheisessä yhteistyössä Kalimenjoen vaikutuspiirissä olevien asukkaiden kanssa. Tulevana kesänä panostetaan erityisesti näytteenottoon. Järjestäjät toivovat mahdollisimman runsasta osanottoa. Rantapohjan juttu tilaisuudesta on luettavissa täältä: Rantapohja 040118 .

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajia osallistuu tilaisuuteen. Neljäsosa Kalimenjoen vedestä on peräisin Jäälinojan valuma-alueelta.

Koululaiset kirjoittivat Rantapohjaan Jäälinjärvi-vierailustaan

Jäälin koulun neljännen luokan oppilaat tekivät Rantapohjaan jutun tutustumisestaan Jäälin vesien hoitoon 12. syyskuuta. Juttu on luettavissa täältä: Rantapohja Jäälin kouluvierailusta 311017 Vierailuun osallistui noin kaksisataa oppilasta ja opettajaa. Yhdistyksen infopisteellä tutustuttiin kaloihin,  käytiin läpi järven ravintoketjua, ihmistoiminnan vaikutusta vesistöön ja häriintyneen ravintoketjun hoitoa sekä pohdittiin järven käyttökelpoisuutta ihmisen kannalta. K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille makkaraa ja mehua.

Palaute päivästä on ollut pelkästään myönteistä.  Kiitokseksi oppilaat lähettivät itse tekemänsä vesiaiheisen kortin.

Kiitokseksi vierailustaan Jäälin koululaiset lähettivät itse tekemänsä, päivän aihetta kuvaavan kortin.

Vesienhoitotoimikunta pohti Jäälinjärven tilaa

Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Pääasiallinen aihe oli vesistön tilan pohdinta melko kattavan analyysiaineiston pohjalta. Vaikuttavuustarkkailu osoittaa, että kosteikot vähentävät typen ja fosforin liukoisia osia Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Kiintoaineen käyttäytyminen on erikoista. Vaikka kosteikoiden lietteenkeruualtaisiin kertyy huomattavasti lietettä, joka pumpataan sieltä pois, veden kiintoainepitoisuudet näyttävät lisääntyvän kosteikoiden kohdalla lämpimän veden aikana. Selitystä ilmiölle ei ole, mutta se liittynee raudan olomuodon muutoksiin. Toimikunta piti erittäin tärkeänä, että rautailmiöitä koskeva laaja tutkimussuunnitelma saisi rahoituksen. Suunnitelman ovat laatineet Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pojanmaan ELY-keskus, Lapin yliopisto ja Luulajan yliopisto. Suunnitelmaa esitteli Markus Saari Oulun yliopistosta.

Jäälinjärven hoitokalastus on jatkunut. Aiemmasta poiketen särkikaloja on päätynyt hyötykäyttöön yli puolet. Toimikunta ideoi hyötykäytön lisäämismahdollisuuksia, kun yleinen kiinnostus särkikalojen käyttöön on kasvanut. Järven kalakannan rakenteen korjautuminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja sillä puolestaan on merkitystä mm. haitallisten levien esiintymiseen. Kahtena viimeisimpänä kesänä sinilevähaittaa ei ole ollut, ja limalevähaittojen on koettu merkittävästi vähentyneen. Tätä ennen Jäälinjärvi on ollut vapaa sinilevästä vuonna 2008.

Vaikka pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaatuparametreissa ei ole merkittäviä muutoksia, toimikunta arvioi vesienhoitotoimenpiteet järven kannalta myönteisiksi. Vesienhoitotyö on saanut myös julkista tunnustusta. Viimeisen vuoden kuluessa yhdistykselle on myönnetty Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto sekä valtakunnallinen palkinto vuoden 2017 innostavasta vesistöteosta.

Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotoimikunnan kokous 1/2017

YLE kertoi Jäälin vesien kunnostuksesta

Suomen radio lähetti valtakunnan kanavalla pätkän Jäälinjärven kunnostuksesta. Haastattelu on kuultavissa YLE Areenassa osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4216980#autoplay=true 10:45 minuutin kohdalla. Asiaa käsiteltiin lyhysesti myös Pohjois-Suomen uutisissa perjantaina 6. lokakuuta. YLE Oulun nettisivuilla asiasta on esitetty laaja kooste: ks. https://yle.fi/uutiset/3-9869005 .

SYKEn tiedote: kolme innostavinta palkitaan – Jäälinjärvi mukana

Suomen ympäristökeskuksen tiedote 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan päättymisestä on julkaistu osoitteessa http://www.syke.fi/fi-FI/content/44606/0. Vuoden 2017 innostavimpana vesistötekona palkitaan tiedotteen mukaan kolme tekoa, joista yksi on Jäälinjärven kunnostus. Muut palkittavat ovat Honkalanrannan luonnonpuistoalue Hämeenlinnassa ja Iijokisoutu.

 

Rantapohja kertoi Jäälin vesistökunnostusten palkitsemisesta

Rantapohja kertoi, että Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on valittu kolmen parhaan joukkoon 100 suomalaista vesistötekoa kampanjassa. Yhdistyksen edustajat on kutsuttu Helsingissä 1. lokakuuta järjestettävään palkitsemistilaisuuteen. Uutisen voit katsoa täältä: Rantapohja 210917

%d bloggers like this: