Vesienhoitotoimikunta kokoontui ja tutustui rakenteisiin maastossa

KIIMINGIN – JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNTA, KOKOUS 2/2012

                       

 Aika                    18.10.2012 klo 10

Paikka                Jäälinmaja, Jääli

Läsnä

Arto Lehto,            Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, asiantuntija

Hannu Salmi,     Oulun seudun ympäristötoimi, asiantuntija

Teemu Ulvi,        Suomen ympäristökeskus, asiantuntija

Irmeli Ruokanen,Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, asiantuntija

Kari Kainua,        asiantuntija

Martti Väänänen, Kiimingin kalastuskunta

Leo Karjalainen,   Kiimingin jakokunta

Eero Laine,            Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Kari Tiri,               Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Birger Ylisaukko-oja, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys

Kaisa Savolainen,      Tekn. kand, opinnäytetyön tekijä

Poissa

Kyllikki Maaranto, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, asiantuntija

Mikko Ukkola,          Kiimingin kunta

Yhdistyksen edustajina paikalla olivat lisäksi Juha Lumila,  Ismo Uuskoski, Esko Pyky

Vakiokokoonpanon lisäksi paikalla oli Kati Martinmäki, Suomen ympäristökeskuksesta

1.       Kokouksen avaus ja osanottajien toteaminen

Toimikunnan puheenjohtaja Birger Ylisaukko-oja toivotti osanottajat tervetulleiksi vuoden toiseen toimikunnan kokoukseen.

2.       Edellisen kokouksen muistio

Tarkastettiin 19.6.2012 pidetyn kokouksen muistio ja tehtiin tarpeelliset korjaukset (liite 1).

3.       Diplomityö ”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus – esimerkkinä Jäälinojan vesistö”

 Kaisa Savolainen esitteli työn tähänastisia tuloksia (diasarja liitteenä 2). Pääpaino tähänastisessa työssä on ollut kuormitustarkastelussa. Eri menetelmät antavat jonkin verran toisistaan poikkeavia tuloksia; mm. ympäristöhallinnon VEPS-malli näyttäisi yliarvioivan tulovesien ravinnekuormitusta, kun taas vesistömallin tulokset sopivat varsin hyvin yhteen yhdistyksen oman kuormitustarkkailun kanssa. SYKEn edustajat pitivät tässä tilanteessa luotettavampina vesistömallin tuloksia. Arvio kilomääräisestä ravinnekuormituksesta on likimääräinen ja perustuu eri menetelmillä saatujen tietojen yhdistämiseen. Luonnonhuuhtouman osuus Jäälinjärven ja Jäälinojan ravinnekuormituksesta on joka tapauksessa suuri, mutta ihmistoiminnan vaikutus mm. jätevesien ja kunnostusojitusten muodossa nousee merkittäväksi. Huomio kiintyy erityisesti jätevesiin, sillä ao. kuormitus olisi poistettavissa kokonaan viemäröinnillä. Jäälinojan kuormituksessa maatalouden osuus on Jäälinjärven kuormituksesta poiketen huomattava.

Paljon keskustelua käytiin pihalannoituksen ja hulevesien vaikutuksesta. Jäälinojan ”lisätarkkailusta”, jonka tavoitteena oli selvittää kaava-alueen mahdollista kuormitusta Jäälinojaan, ei voi tehdä päätelmiä vaikutuksista. Liukoiset ravinteet näyttävät kuitenkin jonkin verran kasvavan sekä kaava-alueella että vielä alempana ojan varressa, mikä viittaa mahdollisesta lannoituksesta johtuvaan lisäkuormitukseen. Toimikunta pitää kilomääräistä arviota tarpeellisena. Kaisa valitsee diplomityössä käytettävän arviointimenetelmän ja perustelee sen.

Jäälinjärven osalta kaivattiin raja-arvotarkastelua, ts. mikä on järven sietokyky suhteessa kuormitukseen.

Vuoden 2012 kiintoainetarkastelu on vielä kesken siksi, että Jäälinjärven haihduntatiedot puuttuvat. Alustavasti näyttää, että kiintoaineskertymä kesältä 2012 on selvästi suurempi kuin kesällä 2011. Eräs menetelmä kiintoainekertymän selvittämiseksi voisi olla sedimenttitutkimus, jossa etsittäisiin vuoden 1986 Cesiumlaskeumakerros (Tsernobyl) ja mitattaisiin sen jälkeen kertynyt kiintoaines.

Yhteenvetona todettiin, että ravinnekuorma ja –pitoisuus ei ole Jäälinjärvessä erityisen korkea, mutta sillä lienee merkitystä limaleväongelman kannalta. Kaikki toimet kuormituksen minimoimiseksi on siksi tehtävä. Viemäröinnin tehostamisesta käytiin vilkas keskustelu. Jätevesiasetus ja toisaalta Oulun uudet ympäristönsuojelumääräykset johtanevat nykyistä parempaan tilanteeseen, joskaan velvoittavia määräyksiä ei ole odotettavissa. Jäälinjärven ja Jäälinojan tilanne on työn ansiosta tullut hyvin eri viranomaisten tietoon ja otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Yhdistyksen toteuttamien vesienhoitorakenteiden odotetaan vähentävän erityisesti Jäälinjärven kiintoainekuormitusta.

Hulevesikysymyksen selvittäminen on edelleen ongelmallinen, joskin kirjallisuudesta on löytynyt joitakin tietyin varauksin soveltamiskelpoisia laskentaparametreja. Joka tapauksessa ns. ”suorista putkista” tulisi päästä eroon. Vesiä tulisi viivyttää alueella ja parhaassa tapauksessa käsitellä kosteikoissa. Uusi hulevesiopas on valmistunut.

Kaisa kävi yleispiirteittäin läpi Jäälinjärven allaskokeen tuloksia. Planktonanalyysit ovat vasta työstettävänä, joten päätelmät ovat vielä ennenaikaisia. Tulokset eivät kuitenkaan ole miltään osin selkeitä, mikä vaikuttaa johtopäätösten tekoa.  Asiaan paneudutaan asiantuntijoiden voimin Jäälinjärvi-seminaarissa 13. marraskuuta.

Diplomityön luonnos lähetetään toimikunnan kommentoitavaksi marraskuun aikana.

4.       Toteutetut vesienhoitorakenteet

Birger Ylisaukko-oja esitteli tehdyt vesienhoitorakenteet lyhyellä diasarjalla (liite 3) todeten samalla, että rakentaminen onnistui teknisesti hyvin ja toteutui tehokkaasti ja taloudellisesti.

5.       Jäälinjärvi-seminaarin valmistelutilanne

Jäälinjärven ”diagnoosi” pyritään tekemään tutkijaseminaarissa 13. marraskuuta. Maan parhaiden asiantuntijoiden voimin pyritään muodostamaan kokonaiskäsitys Jäälinjärven ekologisista ja biologisista prosesseista ja pohtimaan mahdollisia kunnostustoimenpiteitä. Toimikunta on tervetullut seminaariin. Teemu Junttila Kuusamosta päätettiin kutsua tilaisuuteen. Toimikunnan jäsenet ilmoittavat myös muista toivottavista osallistujista.

6.       Suuntaviivoja tulevan vuoden toimintaan

Yhdistys varautuu jatkamaan Jäälinjärven yläpuolisen valuma-alueen kunnostussuunnitelman toteuttamista, mikäli rahoitusta on saatavissa. Ajan puutteen vuoksi muuta keskustelua ei käyty.

7.       Rahoitus vuodelle 2013

Todettiin, että Oulun kaupungilta on haettu samansuuruista rahoitusta kuin mitä Kiimingin kunta on myöntänyt vuosittain vuosina 2011 ja 2012 (30 000 eur).

Arto Lehto totesi, että EAKR-rahoituksen hakuaika on meneillään ja jatkuu 29.11. saakka.

Irmeli Ruokanen totesi, että maa- ja metsätalousministeriö on ohjeistanut Metsäkeskuksen suunnittelutoimintaa niin, että suunnittelulla tulee olla yleistä merkitystä valuma-aluetasolla. Sen sijaan esim. yksittäisen tilan kohteita ei voi suunnitella. Todettiin ohjeen soveltuvan hyvin yhdistyksen toimintaan. Suunnitelmien toteutus on kilpailutettava. Rahoitus on edelleen niukkaa, mutta Jäälinojan hanke on edelleen prioriteettilistalla korkealla.

 8.       Muut asiat

Kati Martinmäki kertoi käynnistyneesä arvottamistutkimuksesta yhteistyössä Kellon Kyläseuran, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimuksessa selvitetään alueen maksuhalukkuutta kyselylomakkeilla, jotka lähetetään 1700 talouteen. Uutena tutkimuselementtinä on todellisen ja hypoteettisen maksuhalukkuuden vertailu (”maksaisitko” vs. ”maksatko”). Tutkimus on mitä suurimmassa määrin myös hankkeiden tunnettuutta edistävä viestinnällinen projekti.

Kokouksen jälkeen toimikunta tutustui yhdistyksen äskettäin toteuttamiin vesienhoitorakenteisiin Kokko-ojan haarassa (säätö- ja sulkupadot, suisteet) ja Saarisenojanniityllä (laskeutus- ja lintuvesiallas, jako-oja, pintavalutusalue).

9.       Seuraava kokous

Seuraava kokous kutsutaan koolle keväällä 2013.

10.   Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.15.

Vakuudeksi

Birger Ylisaukko-oja

toimikunnan puheenjohtaja

Liitteet:     1.  Toimikunnan 19.6.2012 pidetyn kokouksen lopullinen muistio

2.  Kaisa Savolaisen esitys opinnäytetyöstä

3.  Birger Ylisaukko-ojan esitys vesienhoitorakenteista

Jakelu:               Vesienhoitotoimikunnan jäsenet

Vesienhoitoyhdistyksen hallitus

Kaisa Savolainen

Kati Martinmäki

Posted on lokakuu 20, 2012, in vesienhoitotoimikunnan muistiot and tagged , , , , , , , , , . Bookmark the permalink. Jätä kommentti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: