Blogiarkistot
Yhdistyksen puheenvuoro Kalastusaluepäivillä
Yhdistys esitteli toimintaansa Syötteellä järjestetyillä Oulun ja Kainuun alueen kalastusaluepäivillä. Tilaisuudessa näytettiin yhdistyksen video ja esiteltiin pääasiassa hoitokalastusta ja kiintoaineilmiötä. Tilaisuuteen osallistui yli viisikymmentä kalatalousalan toimijaa, viranomaisen edustajaa tai tutkijaa. Puheenvuoron esittelydiat voit katsoa täältä: Kalastusaluepäivät 181116 . Myös Kokkohaaran lietteenpumppausvideo näytettiin (katso https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM ) . Esitys viritti vilkkaan keskustelun.
Kiintoaineilmiö on massiivinen
Oletettavasti raudan ja humuksen kulkeutuminen maaperästä pohjaveden mukana metsäojastoon ja sieltä vesistöön aiheuttaa valtavan suuren kiintoainevirtaaman Jäälinjärveen. Rautailmiö esiintyy ”puhtaimmillaan” Korteojan kosteikon kohdalla vanhassa Korteojan uomassa, josta virtaus on käännetty uuteen uomaan. Linkki 5. syyskuuta kuvattuun videoon on tässä: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1kBivD_zDetroPTV . Uoman yläosassa on ”lähde”, josta purkautuu täysin kirkasta pohjavettä. Jonkin matkaa virrattuaan vedessä alkaa näkyä hiutaleita, joiden määrä lisääntyy matkan varrella. Kuvaushetkellä pohjaveden määrä oli jostakin syystä lisääntynyt. Lisääntynyt virtaus huuhtoi mukanaan aiemmin kertynyttä saostumaa, ja vesi muuttui ”rautapuuroksi”.
Kiintoaineilmiön mittavuus tuli ilmi myös uuden Kokkohaarana lietteenkeruualtaan tyhjennyksessä 14. syyskuuta. Linkki pumppauksesta kuvattuun videoon on tässä: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM . Altaan pohjalle oli kertynyt paljon lietettä, vaikka systeemi oli ollut käytössä vasta kolme kuukautta.
Yhdistyksen tavoitteena on saada aikaa tutkimus ilmiön syntymekanismista ja siihen vaikuttavista seikoista. Tutkijat ovat ilmaisseet kiinnostustaan asiaan.
Vanhaan Korteojan uomanpätkään tulee pelkästään pohjavettä. Sen mukana purkautuu paljon rautaa, joka hapettuessaan saostuu.
Tutkijat tutustuivat kiintoaineongelmaan
Viisi asiantuntijaa Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärveen tulevien vesien massiiviseen kiintoaineilmiöön. Yleisesittelyn lisäksi yhdistys demonstroi asiaa Kalamäen kosteikolla, missä tulovesikanava on puolentoista vuoden olemassaolonsa aikana täyttynyt lietteellä lähes kokonaan. Lietteen tarkka koostumus ei ole selvillä. Merkittävä osa siitä on ilmiselvästi rautaa, mutta myös hiilellä lienee oma osuutensa. Kokonaan toinen kysymys on, millä tavoin ja minkä vuoksi aineita pääsee vesistöön niin paljon. Keskusteluissa oltiin yhtä mieltä siitä, että tarvitaan tutkimusta. Ajatuksena on edetä vaiheittain lähtien liikkeelle lietteen koostumuksen selvittämisestä. Yhteydenpitoa sovittiin jatkettavan.
Seppo Hellsten, Jouni Lehtoranta, Kaisa Heikkinen, Tiina Nokela ja Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta ihmettelivät lietteen nopeaa kertymistä Kalamäen kosteikon tulokanavaan. Kuvassa myös yhdistyksen edustajat Jukka Pekkanen ja Birger Ylisaukko-oja. Puheenjohtaja Markku Vuolteenaho puuttuu kuvasta.
Jäälinjärven kalakanta kunnossa
Jäälinjärven kalastorakenne tutkittiin heinäkuun lopulla Nordic-koeverkkosarjalla. Edellinen tutkimus on tehty samalla tavoin vuonna 2011 yhdistyksen aloittaessa toimintansa. Uuden raportin mukaan ahvenet ovat kasvaneet huomattavasti. Keskipaino on noussut 28 grammasta 40 grammaan. Ahvenia on hyvin kaikissa ikäluokissa. Petokalakokoisia (yli 15 senttiä) ahveista oli lähes puolet. Särkien määrä on vähentynyt, ja kaksi nuorinta ikäluokkaa puuttuu lähes kokonaan. Hoitokalastuksella järveen kudulle nousevia särkiä on useana vuonna pyydetty noin tuhat kiloa.
Raportin suosituksissa on esitetty verkkokalastuksen kieltämistä tai silmäkoon nostamista 45 – 55 milliin. Tällä varmistettaisiin petokalojen riittävä määrä myös jatkossa. Tutkija arvioi, että verkkopyynnillä petokalat voidaan ”vahingossa” pyytää liian vähäksi. Hoitokalastusta suositellaan jatkettavaksi, joskin esille on nostettu myös kysymys, riittääkö petokaloille ruokaa. Tutkimusraportti on luettavissa täältä: Kalastustutkimus 2016
Mielenkiintoista on, näkyykö kalakannan rakenteen tervehtyminen järven ravintoketjussa. Sinilevää ei kuluneena havaittu, ja limalevän haitallinen esiintyminen on yleisen käsityksen mukaan vähentynyt. Ilmiöllä saattaa olla yhteys särkikalojen vähentymiseen, mutta tutkimuksilla tätä ei voida osoittaa.
Bioremeditaatiotutkimuksen kenttätyöt alkoivat
Bioremeditaatiotutkimukseen tarvittavien rakennelmien teko käynnistyi hoitosillan välitukien asentamisella Kalamäen kosteikon virtausreitille. Tutkimuskohteen uomaa jouduttiin myös muotoilemaan jonkin verran, ja siitä aiheutui lyhytaikaista samentumista työn aikana. Sateiden myötä virtaus oli juuri noussut harmittavan suureksi, mikä lisäsi samentuman leviämistä. Valuma-alueelta tulevaan muuhun kiintoainekuormitukseen verrattuna samentuman vaikutus on hyvin pieni.
Tutkimusrakenteet käyvät ilmi oheisesta kuvasta. Rakenteet tehdään kuluvana kesänä lähinnä talvitestausta varten. Joillekin tutkimuslautoille istuteaan kasveja tänä kesänä, mutta varsinainen tutkimus tehdään kesällä 2017. Tutkimuksella on tarkoitus saada tietoa eri kasvien kyvystä poistaa ravinteita vedestä, kun juuret ovat vapaasti vedessä ja vesi virtaa juurten kautta. Tutkimus valmistuu vuoden 2018 lopulla.
Paalut painettiin pohjaan kaivinkoneella.
Tutkimuskokonaisuuteen kuuluu kahdeksan lauttaa, joille istutetaan kasveja
Hoitosillan paalut siirrettiin vesialueella uittamalla
Hoitosillan välituet asennettuna
Bioremeditaatiotutkimuksen rahoitus varmistui
ELY-keskus on tehnyt lopullisen päätöksen bioremeditaatiotutkimuksen rahoittamisesta. Tuen määrä on 55 000 euroa ja enintään 90 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Tuen yli menevä osa rahoitetaan pääasiassa talkootyöllä. Tutkimusta varten Kalamäen kosteikolle rakennetaan lautta, jonka varaan istutetaan erilaisia kasveja niin, että juuret ovat vapaasti vedessä. Tutkimuksessa selvitetään kasvien kyky ottaa ravinteita suoraan vedestä ja siten vähentää järveen tulevaa ravinnekuormitusta. Tutkimus on kolmivuotinen. Lauttarakennelma tehdään tänä kesänä ja kokeet pääasiassa ensi kesänä. Raportti valmistuu vuoden 2018 lopulla. Tutkimuksen pitkäkestoisuus antaa myös käsityksen kasvien ja rakenteiden talvehtimisesta.
ELY-keskuksen rahoitus perustuu maa- ja metsätalousministeriön hankkeelle myöntämään erillisrahoitukseen.
Bioremeditaatio – uusi vedenpuhdistusmenetelmä tutkittavaksi
Yhdistys käynnistää monipuolisen tutkimuksen, jolla testataan Suomessa uutta puhdistusmenetelmää, bioremeditaatiota. Siinä hyödynnetään kasvinviljelyn periaatetta. Kelluvalle lautalle istutetaan kasveja, joiden juuret ovat vapaasti vedessä lautan alla. Aineen siirto kasvien juuristoon on tehokkaampaa vedestä kuin maasta, ja veden virtaus tehostaa sitä edelleen.
Tutkimusta varten rakennetaan kahdeksan runsaan metrin levyistä ja kuuden metrin mittaista lauttaa, joiden avulla testataan viittä eri kasvia hieman vaihtelevilla rakenteilla. Virtaavasta vedestä tutkitaan ravinnepitoisuuksia sekä lauttojen ylä- että alapuolelta. Kasvukauden päättyessä tutkitaan kasvien varsiin ja juuriin sitoutuneet ravinteet. Tuloksista voidaan johtaa menetelmän mitoitustiedot.
Tutkimuslaitteisto rakennetaan Kalamäen kosteikon alaosalle, missä virtausolot ovat tutkimuksen kannalta optimaaliset. Tutkimus käynnistyy alkavana kesänä ja päättyy vuonna 2018. Testit tehdään pääosin kesällä 2017. Pitkä tutkimusaika antaa vastauksia kasvien talvehtimiseen ja yleensäkin menetelmän käyttökelpoisuuteen Suomen oloissa. Tutkimuksen tekee insinööri, ympäristötekniikan DI-opiskelija Jukka Pekkanen. Diplomityö syntyy tutkimuksen osana.
Nab Labs Oy tekee vaikuttavuusanalyysit
Yhdistys seuraa toimenpiteidensä vaikutuksia vesianalyyseillä. Näytteitä otetaan kuusi kertaa kesässä Korteojan kosteikon ylä- ja alapuolelta ja Kalamäen kosteikon ylä- ja alapuolelta sekä Jäälinjärven luususta (lähtevä vesi). Näytteistä tutkitaan perusparametrien lisäksi typen, fosforin ja niiden liukoisten fraktioiden pitoisuudet sekä rauta. Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Korteojan kosteikko vähentää hyvin ravinteita ja Kalamäen kosteikko kiintoainetta. Lopullinen vaikutus selviää aikaa myöten kosteikoiden ikääntyessä ja luonnon mukautuessa uuteen tilanteeseen.
Vesinäytteet otetaan talkootyönä. Nab Labs Oy voitti tarjouskilpailun vesien analysoinnista. Nab Labsin laboratorio sijaitsee Jyväskylässä.
Hallituksen kokous 1/2016
Yhdistyksen hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksen 21.1.2016 Jäälinmajalla. Kokouksen keskeiset asiat olivat lietteenpoistojärjestelmän rakentaminen Kokko-oan haaraan sekä vuosikokousasiat, joihin kuuluvat mm. toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vuoden 2016 toiminnan suunnittelu. Pöytäkirjan ja mainitut asiat voit lukea täältä: Pöytäkirja 1/2016; Toimintakertomus ja tilipäätös 2015; Toimintasuunnitelma 2016 .
Kosteikot pienensivät Jäälinjärven kuormitusta – tulvakesä peitti näkyvät vaikutukset
Yhdistys on ottanut kesän aikana vesinäytteitä viidestä pisteestä kuusi kertaa kustakin. Tutkimuksilla on haluttu selvittää, vaikuttavatko Korteojan ja Kalamäen kosteikot Jäälinjärveen tulevan veden laatuun.
Korteojan ja Saarisenojan veden laatu on erilainen. Korteojan ongelmana ovat korkeat ravinnepitoisuudet. Saarisenoja taas tuottaa paljon kiintoainetta järveen. Jäälinjärveen tulevista vesistä noin neljäsosa purkautuu Korteojasta ja kolme neljäsosaa Saarisenojasta.
Korteojan kosteikko vähensi ravinteita huomattavasti. Liukoisen typen pitoisuudet pienenivät 55 – 95 prosenttia. Fosfaattifosfori väheni eri näytteissä 25 – 40 prosenttia. Kiintoaine ei vähentynyt paitsi silloin, kun tulevan veden kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen suuri.
Kalamäen kosteikon vaikutus kiintoaineeseen vaihteli 0 – 65 prosenttiin. Kiintoaineen tuloksia huonontaa erityisesti pitkälle kesää jatkunut tulva, ja mittauksissa on muitakin epävarmuuksia. Kalamäki ei myöskään ollut täysin toimintakunnossa vielä kesällä. Todennäköisesti todellinen vähenemä on suurempi kuin analyysitulokset. Typen liukoiset jakeet pienenivät myös Kalamäen kosteikossa selvästi, mutta fosfori ei vähentynyt.
Kosteikoiden vaikuttavuudesta saadaan luotettava käsitys vasta tulevina vuosina, kun kasvillisuus kehittyy ja olosuhteet vakiintuvat.
Jäälinjärvessä positiiviset vaikutukset eivät näkyneet. Tulovesimäärä Jäälinjärveen oli kesän ´puoliväliin saakka nelin- viisinkertainen normaalikesään. Huonolaatuinen tulvavesi täytti järven jo heinäkuun puolivälissä.
Vesianalyysitulokset voi katsoa taulukkona sivuston kohdasta Vesitutkimukset. Tulokset on koottu myös graafiseksi esitykseksi, jota voit katsoa täältä: Vesianalyysitulokset 2015
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 