Blogiarkistot
Bioremeditaatiotutkimuksen kenttätyöt alkoivat
Bioremeditaatiotutkimukseen tarvittavien rakennelmien teko käynnistyi hoitosillan välitukien asentamisella Kalamäen kosteikon virtausreitille. Tutkimuskohteen uomaa jouduttiin myös muotoilemaan jonkin verran, ja siitä aiheutui lyhytaikaista samentumista työn aikana. Sateiden myötä virtaus oli juuri noussut harmittavan suureksi, mikä lisäsi samentuman leviämistä. Valuma-alueelta tulevaan muuhun kiintoainekuormitukseen verrattuna samentuman vaikutus on hyvin pieni.
Tutkimusrakenteet käyvät ilmi oheisesta kuvasta. Rakenteet tehdään kuluvana kesänä lähinnä talvitestausta varten. Joillekin tutkimuslautoille istuteaan kasveja tänä kesänä, mutta varsinainen tutkimus tehdään kesällä 2017. Tutkimuksella on tarkoitus saada tietoa eri kasvien kyvystä poistaa ravinteita vedestä, kun juuret ovat vapaasti vedessä ja vesi virtaa juurten kautta. Tutkimus valmistuu vuoden 2018 lopulla.
Paalut painettiin pohjaan kaivinkoneella.
Tutkimuskokonaisuuteen kuuluu kahdeksan lauttaa, joille istutetaan kasveja
Hoitosillan paalut siirrettiin vesialueella uittamalla
Hoitosillan välituet asennettuna
Bioremeditaatiotutkimuksen rahoitus varmistui
ELY-keskus on tehnyt lopullisen päätöksen bioremeditaatiotutkimuksen rahoittamisesta. Tuen määrä on 55 000 euroa ja enintään 90 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Tuen yli menevä osa rahoitetaan pääasiassa talkootyöllä. Tutkimusta varten Kalamäen kosteikolle rakennetaan lautta, jonka varaan istutetaan erilaisia kasveja niin, että juuret ovat vapaasti vedessä. Tutkimuksessa selvitetään kasvien kyky ottaa ravinteita suoraan vedestä ja siten vähentää järveen tulevaa ravinnekuormitusta. Tutkimus on kolmivuotinen. Lauttarakennelma tehdään tänä kesänä ja kokeet pääasiassa ensi kesänä. Raportti valmistuu vuoden 2018 lopulla. Tutkimuksen pitkäkestoisuus antaa myös käsityksen kasvien ja rakenteiden talvehtimisesta.
ELY-keskuksen rahoitus perustuu maa- ja metsätalousministeriön hankkeelle myöntämään erillisrahoitukseen.
Bioremeditaatio – uusi vedenpuhdistusmenetelmä tutkittavaksi
Yhdistys käynnistää monipuolisen tutkimuksen, jolla testataan Suomessa uutta puhdistusmenetelmää, bioremeditaatiota. Siinä hyödynnetään kasvinviljelyn periaatetta. Kelluvalle lautalle istutetaan kasveja, joiden juuret ovat vapaasti vedessä lautan alla. Aineen siirto kasvien juuristoon on tehokkaampaa vedestä kuin maasta, ja veden virtaus tehostaa sitä edelleen.
Tutkimusta varten rakennetaan kahdeksan runsaan metrin levyistä ja kuuden metrin mittaista lauttaa, joiden avulla testataan viittä eri kasvia hieman vaihtelevilla rakenteilla. Virtaavasta vedestä tutkitaan ravinnepitoisuuksia sekä lauttojen ylä- että alapuolelta. Kasvukauden päättyessä tutkitaan kasvien varsiin ja juuriin sitoutuneet ravinteet. Tuloksista voidaan johtaa menetelmän mitoitustiedot.
Tutkimuslaitteisto rakennetaan Kalamäen kosteikon alaosalle, missä virtausolot ovat tutkimuksen kannalta optimaaliset. Tutkimus käynnistyy alkavana kesänä ja päättyy vuonna 2018. Testit tehdään pääosin kesällä 2017. Pitkä tutkimusaika antaa vastauksia kasvien talvehtimiseen ja yleensäkin menetelmän käyttökelpoisuuteen Suomen oloissa. Tutkimuksen tekee insinööri, ympäristötekniikan DI-opiskelija Jukka Pekkanen. Diplomityö syntyy tutkimuksen osana.
Nab Labs Oy tekee vaikuttavuusanalyysit
Yhdistys seuraa toimenpiteidensä vaikutuksia vesianalyyseillä. Näytteitä otetaan kuusi kertaa kesässä Korteojan kosteikon ylä- ja alapuolelta ja Kalamäen kosteikon ylä- ja alapuolelta sekä Jäälinjärven luususta (lähtevä vesi). Näytteistä tutkitaan perusparametrien lisäksi typen, fosforin ja niiden liukoisten fraktioiden pitoisuudet sekä rauta. Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Korteojan kosteikko vähentää hyvin ravinteita ja Kalamäen kosteikko kiintoainetta. Lopullinen vaikutus selviää aikaa myöten kosteikoiden ikääntyessä ja luonnon mukautuessa uuteen tilanteeseen.
Vesinäytteet otetaan talkootyönä. Nab Labs Oy voitti tarjouskilpailun vesien analysoinnista. Nab Labsin laboratorio sijaitsee Jyväskylässä.
Hallituksen kokous 1/2016
Yhdistyksen hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksen 21.1.2016 Jäälinmajalla. Kokouksen keskeiset asiat olivat lietteenpoistojärjestelmän rakentaminen Kokko-oan haaraan sekä vuosikokousasiat, joihin kuuluvat mm. toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vuoden 2016 toiminnan suunnittelu. Pöytäkirjan ja mainitut asiat voit lukea täältä: Pöytäkirja 1/2016; Toimintakertomus ja tilipäätös 2015; Toimintasuunnitelma 2016 .
Kosteikot pienensivät Jäälinjärven kuormitusta – tulvakesä peitti näkyvät vaikutukset
Yhdistys on ottanut kesän aikana vesinäytteitä viidestä pisteestä kuusi kertaa kustakin. Tutkimuksilla on haluttu selvittää, vaikuttavatko Korteojan ja Kalamäen kosteikot Jäälinjärveen tulevan veden laatuun.
Korteojan ja Saarisenojan veden laatu on erilainen. Korteojan ongelmana ovat korkeat ravinnepitoisuudet. Saarisenoja taas tuottaa paljon kiintoainetta järveen. Jäälinjärveen tulevista vesistä noin neljäsosa purkautuu Korteojasta ja kolme neljäsosaa Saarisenojasta.
Korteojan kosteikko vähensi ravinteita huomattavasti. Liukoisen typen pitoisuudet pienenivät 55 – 95 prosenttia. Fosfaattifosfori väheni eri näytteissä 25 – 40 prosenttia. Kiintoaine ei vähentynyt paitsi silloin, kun tulevan veden kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen suuri.
Kalamäen kosteikon vaikutus kiintoaineeseen vaihteli 0 – 65 prosenttiin. Kiintoaineen tuloksia huonontaa erityisesti pitkälle kesää jatkunut tulva, ja mittauksissa on muitakin epävarmuuksia. Kalamäki ei myöskään ollut täysin toimintakunnossa vielä kesällä. Todennäköisesti todellinen vähenemä on suurempi kuin analyysitulokset. Typen liukoiset jakeet pienenivät myös Kalamäen kosteikossa selvästi, mutta fosfori ei vähentynyt.
Kosteikoiden vaikuttavuudesta saadaan luotettava käsitys vasta tulevina vuosina, kun kasvillisuus kehittyy ja olosuhteet vakiintuvat.
Jäälinjärvessä positiiviset vaikutukset eivät näkyneet. Tulovesimäärä Jäälinjärveen oli kesän ´puoliväliin saakka nelin- viisinkertainen normaalikesään. Huonolaatuinen tulvavesi täytti järven jo heinäkuun puolivälissä.
Vesianalyysitulokset voi katsoa taulukkona sivuston kohdasta Vesitutkimukset. Tulokset on koottu myös graafiseksi esitykseksi, jota voit katsoa täältä: Vesianalyysitulokset 2015
Jäälinsoutu kiinnosti monia
Yhdistys oli näkyvästi esillä Jäälin asukasyhdistyksen järjestämässä soututapahtumassa. Yhdistyksen joukkue sijoittui kirkkovenesoudussa toiseksi. Voiton vei Kutteritien Huopaajat. Vesienhoidosta kerrottiin esittelypisteessä. Erityisteemoina olivat koko kesän jatkunut tulva sekä kosteikkojen vaikuttavuustutkimukset. Asiasta kertovat graafit voit katsota täältä: Tarkkailutuloksia . Eri pisteitä otettuja vesinäytteitä oli esillä. Yhdistyksen esittelyvideo pyöri nonstop-esityksenä.
Soututapahtuman ohjelma oli kokonaisuutena monipuolinen. Aluella esiintyi taikuri, lapset voivat telmiä pomppulinnassa, Kiimingin harmonikkakerho viihdytti ja ravitsemuksesta huolehtivat sekä Jäälin asukasyhdistys että Jäälinmajan väki. Tapahtuman kruunasi koko kesän paras sää.
Kalamäki vähensi kiintoainetta, Korteoja ravinteita
Suuret virtaamat vaikeuttavat kosteikkojen vaikuttavuuden selvittämistä, kun koko kesänä ei ole päästy hankkeiden mitoitusolosuhteisiin. Heinäkuun lopulla otetuissa näytteissä Kalamäen ja Korteojan kosteikoiden myönteinen vaikutus näytti kuitenkin selvältä. Kalamäen kosteikolla kiintoainepoitoisuus pieneni neljäsosalla. Kokonaistyppipitoisuus pieneni hiukan mutta liukoinen ammoniumtyppi peräti 70 prosenttia. Fosforipitoisuudet eivät muuttuneet.
Korteojan ravinnepitoisuudet ovat edelleen erittäin korkeat. Liukoisen typen muodot vähenivät kuitenkin kosteikon ansiosta 75 – 90 prosentilla. Myös liukoinen fosfori väheni 25 prosenttia ja kokonaisfosfori 16 prosenttia. Kiintoainetta Korteojan kosteikko ei poistanut.
Jäälinjärveen tulee paljon melko hyvää vettä
Kesän ensimmäiset vesinäytteet otettiin 22. kesäkuuta Saarisenojasta, Korteojasta ja Jäälinjärven luusuasta. Kosteikoiden vaikutuksista analyysit eivät kerro mitään, sillä ojissa vallitsee edelleen tulva. Esim. Kalamäen tulvapato on ollut pakko pitää auki lähes jatkuvasti. Kosteikoilla ei siis ole näissä olosuhteissa edellytyksiä toimia.
Tulevan veden kiintoainepitoisuudet ovat pienet verrattuna normaaliin kesätilanteeseen. Saarisenojassa pitoisuus oli 8,5 mg/l, kun normaalisti lukemat kesällä liikkuvat 30 – 50 suuruusluokassa. Korteojan pitoisuus oli 4,1 ja Jäälinjärven luusuassa 3,2 mg/l. Järveen ei siis jää paljon kiintoainetta. Ravinteiden pitoisuudet ovat kohtalaisen alhaiset. Väriltään Korteojan vesi on tumminta, väriluku 330. Saariseojan luku on 260 ja Jäälinjärven luusuan luku 160. Järvestä lähteväkin vesi on siis aika tummaa. Vedet ovat hieman happamia pH:n vaihdellessa välillä 5,6 … 6,1.
Vesivolyymit ovat hurjan suuret. Huhtikuun puolivälistä lukien Jäälinjärveen on tähän mennessä tullut vettä noin 10 miljoonaa kuutiota. Kun järven tilavuus on 2,5 milj. kuutiota, vesi on vaihtunut jo neljään kertaan. Kun tulva aikanaan loppuu, järveen jää sitä vettä mitä valuma-alueelta on viimeksi tullut. Normaaleilla kesävirtaamilla viipymä on sadan vuorokauden luokkaa.
Ennätysmäärä talkootunteja
Vuosi 2014 oli toimelias. Talkootunteja kertyi lähes 1700. Niistä yli puolet – lähes 900 tuntia – käytettiin EAKR-rahoitteiseen hankkeeseen, jossa toteutettiin Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Vesienhoidon käsikirja. EAKR-hankkeeseen kului jo edellisenä vuonna noin 400 talkootuntia. Merkittävä määrä työtä tehtiin aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen ja hoitoon. Hoitokalastuksen tuntimäärä puolittui; toisaalta merestä nousevien kutusärkien pyynti Jäälinjärven luusuasta on särkikannan rajoittamisessa tehokasta.
Talkootöihin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Suurimmat tuntimäärät keskittyvät muutamalle henkilölle. Talkootuntien jakauman eri kohteille ja toiminnoille näet täältä: Talkoot 2014
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 