Blogiarkistot

Jäälin vedet hyvälaatuisia

Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittivat todeksi sen, mitä silmin on havaittavissa: Jäälinjärven vesi on hyvälaatuista. Järveen tulevien vesien kiintoainepitoisuudet olivat pienet ja väriarvot Jäälin vesien tyypillisiin arvoihin nähden alhaiset. Saarisenojasta tuli parempaa vettä kuin Korteojasta, ja Kalamäen kosteikko näyttäisi tässäkin tilanteessa hieman vähentävän kiintoainetta ja sameutta. Järvestä lähtevässä vedessä oli enemmän kiintoainetta, sameutta ja väriä kuin tulevissa vesissä.

Myös järven näkösyvyys on poikkeuksellisen hyvä: 100 senttimetriä. Alkukesän lukemat ovat tavallisesti olleet noin 70 – 80 senttiä, ja lukema on tyypillisesti pienentynyt kesän edetessä. Esimerkiksi viime vuoden heinäkuun sateet pienensivät näkösyvyyden nopeasti 45 senttiin. Näkösyvyyttä mitataan upottamalla halkaisijaltaan 30 sentin valkoinen levy veteen ja mittaamalla syvyys, jossa levy lakkaa näkymästä.

Kasvu käynnissä Jäälin tutkimuslautoilla

Bioremediaatiotutkimukseen valitut kasvit on siirretty kelluville lautoille.  Neljä viidestä lajista näyttää sopeutuvan lautoille. Erityisen hyvin on käynnistynyt osmankäämin ja suovehkan kasvu. Pikkulimaska kärsi siirrosta, mutta kasvi on toipumassa. Isonäkinsammal ei tutkimuskohteessa menesty. ”Ylimääräisellä” lautalla kokeillaan kesän aikana vielä joitakin muita kasveja. Kaikki kasvit on punnittu istutettaessa, ja niiden biomassan tuottoa voidaan seurata kesän aikana.

Tutkimuksen aikana dokumentoidaan kasvuolosuhteet ja tehdään mittauksia vedestä. Sääasema ja muita laitteita – mukaan lukien kameravalvonta – asennetaan lähipäivinä.

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten kasvit ottavat ravinteita virtaavasta vedestä kun niiden juuret ovat vapaasti vedessä.

Tutkimuslauttakokonaisuus

 

Osmankäämi

Suovehka

Tutkijat tutustuivat Jäälinjärven valuma-alueeseen ja vesienhoitoon

Kuuden hengen tutkijaryhmä Oulun yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärven valuma-alueella havaittaviin rautailmiöihin. Runsasta rautasaostumaa esiintyy lukuisissa alueen metsäojissa. Niistä rautasaostuma valuu virtauksen mukana kohti Jäälinjärveä. Yhdistyksen vesienhoitorakenteilla pyritään vähentämään raudan päätymistä Jäälinjärveen. Rauta on peräisin maaperästä, mistä se kulkeutuu metsäojiin pohjavesivirtauksen mukana. Ilmiö on todettu mittasuhteiltaan massiiviseksi.

Raudan esiintymisessä on monia mielenkiintoisia piirteitä, joille ei ole tiedossa selityksiä. Miksi rauta lähtee liikkeelle? Rautasaostumaa kulkeutuu eniten keski- ja loppukesällä, siis lämpimän veden aikaan. Onko kysymys kemiasta, bakteeritoiminnasta, fyysisistä seikoista vai mistä? Kokkohaaran lietteenkeruualtaan äskeinen tyhjennys osoitti, että talvella rautaa liikkuu vähän.

Vierailulla käynyt tutkijaryhmä on laatinut EU-rahoitusta varten tutkimussuunnitelman, jolla pyritään selvittämään raudan kulkeutumiseen liittyviä mekanismeja. Jäälinjärven valuma-alueelle suunnitellaan koealueita, joiden avulla pyritään selvittämään, voiko raudan irtoamista maaperästä joillakin toimenpiteillä vähentää. Mikäli hanke saa rahoituksen, työ käynnistyy vuonna 2018.

Vierailulla sovittiin alustavasti yhteistyön tiivistämisestä myös kohta käynnistyvässä Kalimenjoki-tutkimuksessa.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat tutustuivat myös Kalamäen bioremediaatiotutkimukseen Jukka Pekkasen johdolla.

 

Jäälinjärven tulovedessä vähän kiintoainetta talvella

Jäälinjärveen laskevaan Saarisenojaan rakennettu Kokkohaaran lietteenkeruuallas pumpattiin tyhjäksi talven jälkeen. Lietetettä oli kertynyt vähän, vaikka edellisestä tyhjennyksestä oli aikaa yhdeksän kuukautta. Edellisen kerran allas pumpattiin tyhjäksi viime syyskuussa, jolloin allas oli ollut käytössä vain kolme kuukautta. Silloin altaan pohjalla oli noin puoli metriä paksu lietekertymä. Pumppaushavainnot vahvistavat edelleen käsitystä, että Jäälinjärven tulovesien suurimmat kiintoainemäärät esiintyvät loppukesällä.

Uusin tyhjennys paljasti suuren lehtikertymän altaan pohjalla. Lehdet voi poistaa vain koneella. Kesäolosuhteissa paikalle ei kuitenkaan koneella pääse.

Lietettä oli talven aikana kertynyt altaaseen vähän. Kuvan vasemmalla laidalla näkyy suuri lehtikertymä. Kuva 19.6.2017

Kesän jälkeen lietettä oli paljon. Kuva 14.9.2016

Kaleva uutisoi näyttävästi bioremediaatiohankkeen

Kaleva kertoi käynnistymässä olevasta tutkimushankkeesta kahdeksan palstan jutulla. Tutkimuksella selvitetään veden pinnalla kasvavien kasvien kykyä ottaa raviteita vedestä. Tutkimuksen rakenteet ovat valmiit ja lähes kaikki kasvit on istutettu lautoille. Kasvien odotetaan kasvattavan juurensa lauttojen alle, jolloin juuret ottavat ravinteita suoraan virtaavasta vedestä. Kalevan juttu on luettavissa täältä: Bioremediaatio Kaleva 020617

Rantapohja täytti etusivun ja pääuutissivun Jäälin bioremediaatiohankkeella

Rantapohja teki näyttävän jutun Jäälin kasvilauttatutkimuksesta. Kelluville lautoille istutettavilla kasveilla tutkitaan niiden kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Lue juttu täältä: Rantapohja 300517

Osmankäämit istutettiin lautalle

Bioremediaatiotutkimuksen ensimmäiset kasvit on istutettu. Uuden ”erilaisen” kasvupaikan saivat osmankäämin juurakot, joita istutettiin kahdelle lautalle. Kasvin juurten on määrä kasvaa lautan alapuolelle veteen. Toisen lautan alapinta on varustettu ns. mikrobialustalla, jonka on määrä tehostaa bakteeritoimintaa.  Osmankäämi kasvattaa lisäksi varastojuuren, jonka varassa kasvi talvehtii.  Varastojuuren ”maa-aineksena” toimii lecasorakerros, jonka kellunta säädetään niin, että pintakerros pysyy veden pinnan yläpuolella.

Jokainen istutettava juuri pestään ja punnitaan. Määräosa juurista nostetaan syksyllä ja punnitaan juurten, varren ja mahdollisesti myös kukkien kasvimassa ja määritellään niihen kertyneet ravinteet. Osa juurista jätetään talvehtimaan.

Kasvien irroituksessa, käsittelyssä ja istutuksessa avusti kolme Oulun yliopiston opiskelijaa. Istutukset jatkuvat tulevalla viikolla. Osmankäämin lisäksi lautoille istutetaan järviruoko, pikkulimaska, suovehka ja isonäkinsammal.

Jokainen juurakko punnitaan ennen istutusta lecasora-alustalle

Tutkimuslautat kohta valmiita kasvien siirtoon

Kalamäen kosteikkoon rakennettava tutkimuslauttakokonaisuus alkaa rakenteiden osalta valmistua. Kelluvia lauttoja tulee kahdeksan, ja niissä tutkitaan eri kasvien kykyä ottaa vedestä ravinteita, kun juuret ovat suoraan vedessä. Osa lautoista varustetaan ns. mikrobialustoilla. Tämän on määrä tehostaa juurten bakteeritoimintaa. Kasvit on tarkoitus siirtää lautoille toukokuun viimeisellä viikolla.

Tutkimuslautat kelluvat ponttoonien varassa ja tukeutuvat hoitosiltoihin

Kahden lautan pohjalle ripustetaan mikrobialustoja tehostamaan bakteeritoimintaa kasvien juuristossa. Kuvassa lautta on kallistettu alustojen kiinnitystä varten.

 

Kiintoaineessa on paljon rautaa ja ravinteita

Kalamäen lietealtaan tulokanava on lähestulkoon täyttynyt  kiintoainelietteellä. Kanava on kaivettu talvella 2015. Lietteestä tehdystä analyysistä käy ilmi, että fosforipitoisuus on noin tuhatkertainen virtaavaan veteen verrattuna. Tulokanavan lietteeseen on sitoutumnut fosforia jopa kymmeniä kiloja, kun koko kasvukauden aikana Jäälinjärveen tulee fosforia vajaat sata kiloa. Kuivatussa lietteessä rautaa on jopa 300 grammaa kilossa. Rauta sitoo fosforia  tehokkaasti. Sen vuoksi on erityisen tärkeää saada liete pysähtymään ja pois vedestä ennen sen valumista järveen. Nykyiset kaksi lietteenkeruujärjestelmää pidättävät lietettä merkittävästi mutta eivät riittävästi. Lisätoimia joudutaan pohtimaan.

Tulva nousee

Viimeisen vuorokauden tulovirtaama Jäälinjärveen oli keskimäärin 2,2 kuutiometriä sekunnissa. Lukema vastaa kutakuinkin viime vuoden huippua, joka esiintyi jo 13. huhtikuuta ja uudelleen 20. huhtikuuta. Nyt lunta on valuma-alueella vielä paljon. Nopea lämpeneminen ja vesisateet saattaisivat nostaa virtaamia vielä huomattavasti. Sellaisia ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Kylmät yöt päinvastoin hidastavat sulamista, jolloin tulva jää pienemmäiski mutta vastaavasti pitkittyy. Vesienhoitorakenteiden kannalta tämä on hyvä, sillä suuri tulva lisää vaurioriskiä. Tilastollisesti suurimmat tulovirtaamat Jäälinjärveen voivat olla noin viisi kuutiometriä sekunnissa.

Bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteet alkavat vapautua jäistä Kalamäessä. Tutkimuslautat kiinnitetään hoitosiltoihin lähiaikoina.