Blogiarkistot
Jäälinjärveen tulee paljon melko hyvää vettä
Kesän ensimmäiset vesinäytteet otettiin 22. kesäkuuta Saarisenojasta, Korteojasta ja Jäälinjärven luusuasta. Kosteikoiden vaikutuksista analyysit eivät kerro mitään, sillä ojissa vallitsee edelleen tulva. Esim. Kalamäen tulvapato on ollut pakko pitää auki lähes jatkuvasti. Kosteikoilla ei siis ole näissä olosuhteissa edellytyksiä toimia.
Tulevan veden kiintoainepitoisuudet ovat pienet verrattuna normaaliin kesätilanteeseen. Saarisenojassa pitoisuus oli 8,5 mg/l, kun normaalisti lukemat kesällä liikkuvat 30 – 50 suuruusluokassa. Korteojan pitoisuus oli 4,1 ja Jäälinjärven luusuassa 3,2 mg/l. Järveen ei siis jää paljon kiintoainetta. Ravinteiden pitoisuudet ovat kohtalaisen alhaiset. Väriltään Korteojan vesi on tumminta, väriluku 330. Saariseojan luku on 260 ja Jäälinjärven luusuan luku 160. Järvestä lähteväkin vesi on siis aika tummaa. Vedet ovat hieman happamia pH:n vaihdellessa välillä 5,6 … 6,1.
Vesivolyymit ovat hurjan suuret. Huhtikuun puolivälistä lukien Jäälinjärveen on tähän mennessä tullut vettä noin 10 miljoonaa kuutiota. Kun järven tilavuus on 2,5 milj. kuutiota, vesi on vaihtunut jo neljään kertaan. Kun tulva aikanaan loppuu, järveen jää sitä vettä mitä valuma-alueelta on viimeksi tullut. Normaaleilla kesävirtaamilla viipymä on sadan vuorokauden luokkaa.
Rantapohja uutisoi käsikirjan
Rantapohja uutisoi Vesienhoidon käsikirjan valmistumisen ja kutsui sitä suururakaksi. Rantapohjan uutisen voit lukea täältä: Rantapohja 021214. Käsikirjan julkistamisen jälkeen (25.11.2014) yhdistyksen sivuilla on käyty yli 200 kertaa. Käsikirjan latauskerroista ei ole tietoa; käsikirja voidaan ladata myös suoraan käymättä yhdistyksen sivuilla.
Viemäri on edennyt hyvin
Jäälinjärven kaakkoisrannan viemärihanke on edennyt hyvin. Runkojohto alkaa olla valmis, ja viemäri toimii jo yli kymmenellä kiinteistöllä. Taloliittymiä rakennetaan vielä, joskin osa niistä siirtyy tulevalle keväälle parempien kelien aikaan. Liittyjiäkin on tullut vielä lisää työn edistyessä. Erityisiä ongelmia ei ole ilmaantunut.
Ranta-asukkailta huomiota vesistön kuormitukseen
Yhdistys vetoaa Jäälinjärven ja Jäälinojan ranta-asukkaisiin, jotta nämä parhaansa mukaan ottaisivat huomioon asutuksesta johtuvan kuormituksen vesistöön. Hyvän ranta-asukkaan oppaan löydät täältä. Ranta-asukkaille.
Opas kiinnittää huomiota suojavyöhykkeeseen, lannoitukseen, jätevesiin ja maisemaan sekä kehottaa kalastamaan. Opas on jaettu Jäälin alueen ranta-asukkaille.
Viemäröinnistä vilkasta keskustelua
Runsaan kolmenkymmenen hengen joukko kokoontui Jäälinmajalle keskustelemaan Heikkisentien viemäröintihankkeesta 6. helmikuuta. Faktatietoa tilaisuuteen toivat Riitta Lindström ja Esko Penttinen Oulun Vedestä sekä verkoston suunnittelija Jussi Mettälä Sweko Oy:stä. Ympäristö- ja lainsäädäntönäkökohdista kertoili ja kysymyksiin vastaili Hannu Salmi Oulun seudun ympäristötoimesta.
Keskustelu oli vilkasta, monipuolista ja antoisaa. Kiinnostusta herättivät niin tekniset kysymykset kuin tietysti kustannukset. Tämän hetken näkemyksen mukaan liittymisen kokonaiskustannus on noin 6000 – 7000 euroa. Tästä Oulun Veden liittymismaksu tavanomaiselle omakotitalolle on 2770 euroa, ja sillä katetaan runkojohdon kustannus. Loppuosa muodostuu taloliittymän kustannuksista, joista taas valtaosa tulee kiinteistökohtaisesta pumppaamosta – kysymyksessähän on paineviemärijärjestelmä. Samaa pumppaamoa voi käyttää kaksi tai kolmekin lähellä toisiaan sijaitsevaa kiinteistöä, jolloin kustannus alenee huomattavasti. Liittymiskustannuksia pienentävät mahdollinen valtion avustus 10 – 15 prosenttia, taloliittymien yhteishankinnat ja yhteinen kilpailuttaminen sekä kotitalousvähennys ja joidenkin kohdalla vielä ehkä erityisavustukset.
Tilaisuudessa kuultiin, että kiinteistöpumppaamoista on saatu hyviä kokemuksia. Niiden käyttökustannus on muutamia euroja vuodessa. Huoltoväli on vuosia, jopa kymmenen. Jos tulee häiriö, pumppu on suhteellisen helppo ja nopea vaihtaa toiseen korjauksen ajaksi. Häiriön varalta liittyjien kannattaa hankkia yhteinen varapumppu.
Saatuaan tilaisuudessa myönteisen vastaanoton hanke etenee nyt vauhdilla. Seuraavaksi jalkaudutaan kiinteistöille, katsotaan sopivat johtojen linjaukset ja tehdään liittymissopimukset. Tämän vaiheen on määrä olla valmis maaliskuun loppuun mennessä. Jos liittymisaste ylittää vaaditun 70 prosenttia, hanke lähtee urakkakilpailuun. Lopulliset kustannukset ovat selvillä kesän alussa. Rakentaminen alkaisi loppukesällä, kuitenkin niin, ettei asukkaiden kesäelämää tarpeettomasti häirittäisi parhaaseen aikaan.
Painevimärijärjestelmästä saat lisätietoa näistä linkeistä: Paineviemäri ; Poimintoja SKTn aineistosta
Kesän 2013 vesitutkimuksista raportti
Kari Kainua, jolla on laaja ja monipuolinen vesiosaaminen, on laatinut yhteenvetoraportin kuluneen kesän vesitutkimuksista. Aikaisempien kesien tapaan Jäälinjärveen tulevien vesien näytteitä otettiin Saarisenojasta ja Korteojasta. Lähtevän veden näytteet otettiin Jäälinojasta. Paavo Vehkomäki huolehti näytteenotosta ja tutki itse myös pääosan kiintoaineista. Muut näytteet tutkittiin Nablabs Oy:n laboratoriossa.
Kiintoainetilanne oli edellisten kesien kaltainen. Jäälinjärveen laskeutui noin 60 prosenttia järveen tulevasta kiintoaineesta. Karkean taselaskennan mukaan kiintoainetta kertyi järveen n. 18 tonnia kuiva-aineena mitattuna. Veteen laimenneena lietteen tilavuus on hyvin paljon suurempi. On huomattava, että tarkkailujakso kesti vain noin 5 kuukautta, joten koko vuoden kertymä on suurempi. Valtaosa kiintoaineesta tuli Saarisenojasta. Tulevan veden kiintoainepitoisuudet ovat korkeimmillaan keskikesällä pienten virtaamien aikaan, mikä johtuu pohjaveteen liuenneen raudan saostumisesta metsäojaverkostossa.
Vedenlaatuparametrien (ravinteeet ja leväbiomassa) mukaan Jäälinjärvi on rehevä. Korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat Korteojan vedessä. Siellä fosforin kokonaismäärästä 60 prosenttia oli liukoisessa muodossa. Saarisenojassa liukoinen osuus oli puolet. Jäälinojassa taas liukoisen fosforin määrä oli pieni, joten fosfori kuluu järvessä ja aiheuttaa siellä rehevyyttä. Myös klorofyllimittaukset vahvistavat tätä kuvaa.
Kari on myös vertaillut Jäälinjärveä Kiiminkijokeen ja Pyykösjärveen. Jäälinjärven vesi on sameinta ja siinä on eniten kiintoaineita. Myös väriarvot ovat korkeimmat, mikä johtuu suuresta rautapitoisuudesta. Pyykösjärven vedessä on enemmän ravinteita. Pyykösjärven (ja Kuivasjärven) vedenlaatua parannetaan johtamalla sinne Oulujoen vettä.
Pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaadussa ei ole havaittavissa trendinomaisia muutoksia. Myöskään viimeaikaiset vesienhoitotoimet eivät vielä näy vesianalyyseissä. Kari toteaakin, että järven kuntoutuminen on hidas prosessi, ja vuosien välinen normaali vaihtelu vaikeuttaa tulostentulkintaa lyhyellä aikavälillä.
Tutustu Karin raporttiin. Se on selkeä, ymmärrettävä ja hyvin kirjoitettu. Löydät sen täältä: Vesitutkimukset 2013
Heikkisentien viemäröinti on Oulun Veden ohjelmassa
Oulun Veden johtokunta hyväksyi 20.11.2013 haja-asutusalueen viemäröintihankeohjelman (viemäröintiohjelma), jossa uuden Oulun hankkeet on pantu kiireysjärjestykseen. Kuudentoista hankkeen joukossa Jäälin hanke on toisena. Hankkeen käynnistymisen edellytyksenä on vähintään 70 prosentin liittymishalukkuus. Hankkeelle on mahdollista saada valtion avusutusta, mikä alentaa liittymiskustannuksia. Valtion avustukset päättyvät vuoden 2016 alussa. Samaan aikaan astuvat voimaan myös hajajätevesiasetuksen velvoitteet. Hankkeen nopea toteutuminen on näistäkin syistä tarpeen.
Runkoviemäri on tarkoitus toteuttaa paineviemärinä, koska sen kustannus Oulun Vedelle on huomattavasti pienempi kuin viettoviemärin. Vesienhoitoyhdistys järjestää yhdessä Oulun Veden kanssa asukastilaisuuden todennäköisesti tammikuussa, kun hankkeen suunnittelu on edennyt riittävät pitkälle ja kustannuksista on käsitys.
Jäälinjärven koillispuolen viemäröintiä selvitetään
Oulun Vesi tutkii Jäälinjärven koillispuolen viemäröintimahdollisuutta yhteistössä vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Haja-asutuksen viemäröinti on Oulussa verrattain uutta ja harvinaista. Sen vuoksi Oulun vesi määrittää lähiaikoina tällaisten kohteiden viemäröinnin periaatteet ja ohjelman. Mikäli Jäälin hanke täyttää vahvistettavat kriteerit, vesienhoitoyhdistys ja Oulun Vesi järjestävät asukkaille keskustelutilaisuuden kuluvan vuoden lopulla.
Jäälinjärven koillispuolen viemärin ulkopuolella oleviin kiinteitöihin on jaettu tiedote, jonka näet täältä: Viemäröintitiedote 260813
Pintavalutus vähentää rautasaostumaa
Ensimmäisen analyysin mukaan Kokko-ojan pintavalutusalue vähensi vedessä kulkeutuvaa kiintoainetta neljäosalla. Myös silmämääräisesti on havaittavissa, että alueelle laskeutuu runsaasti ruskeaa saostumaa. Kokko-ojan padolla ja puusuisteilla aikaan saatu pintavalutusalue on suhteellisen pieni. Pintavalutuksen odotetaan lisäksi tehostuvan, kun alueelle syntyy siellä viihtyvä kasvillisuus. Viime syksynä rakennettua pintavalutusaluetta ei toistaiseksi ole saatu kokonaan käyttöön alemman padon teknisten ongelmien vuoksi. Vahvoja viitteitä on kuitenkin siitä, että koko valuma-alueelle sunniteltujen toimenpiden toteuttaminen voisi vähentää kiintoaineen valuntaa Jäälinjärveen huomattavasti.
Rantapohja: Jäälin vesistä esimerkkitapaus
Rantapohja uutisoi taas näyttävästi Jäälin vesien kunnostuksesta. Juttuun inspiroi Kaisa Savolaisen diplomityö, jossa koko Jäälinojan vesistön tilaa ja kunnostusta on käsitelty laajasti ja monipuolisesti. Jutun löydät täältä: Rantapohja 100113
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 