Blogiarkistot
Jäälinsoutu kiinnosti monia
Yhdistys oli näkyvästi esillä Jäälin asukasyhdistyksen järjestämässä soututapahtumassa. Yhdistyksen joukkue sijoittui kirkkovenesoudussa toiseksi. Voiton vei Kutteritien Huopaajat. Vesienhoidosta kerrottiin esittelypisteessä. Erityisteemoina olivat koko kesän jatkunut tulva sekä kosteikkojen vaikuttavuustutkimukset. Asiasta kertovat graafit voit katsota täältä: Tarkkailutuloksia . Eri pisteitä otettuja vesinäytteitä oli esillä. Yhdistyksen esittelyvideo pyöri nonstop-esityksenä.
Soututapahtuman ohjelma oli kokonaisuutena monipuolinen. Aluella esiintyi taikuri, lapset voivat telmiä pomppulinnassa, Kiimingin harmonikkakerho viihdytti ja ravitsemuksesta huolehtivat sekä Jäälin asukasyhdistys että Jäälinmajan väki. Tapahtuman kruunasi koko kesän paras sää.
Kalamäki vähensi kiintoainetta, Korteoja ravinteita
Suuret virtaamat vaikeuttavat kosteikkojen vaikuttavuuden selvittämistä, kun koko kesänä ei ole päästy hankkeiden mitoitusolosuhteisiin. Heinäkuun lopulla otetuissa näytteissä Kalamäen ja Korteojan kosteikoiden myönteinen vaikutus näytti kuitenkin selvältä. Kalamäen kosteikolla kiintoainepoitoisuus pieneni neljäsosalla. Kokonaistyppipitoisuus pieneni hiukan mutta liukoinen ammoniumtyppi peräti 70 prosenttia. Fosforipitoisuudet eivät muuttuneet.
Korteojan ravinnepitoisuudet ovat edelleen erittäin korkeat. Liukoisen typen muodot vähenivät kuitenkin kosteikon ansiosta 75 – 90 prosentilla. Myös liukoinen fosfori väheni 25 prosenttia ja kokonaisfosfori 16 prosenttia. Kiintoainetta Korteojan kosteikko ei poistanut.
Jäälinjärveen tulee paljon melko hyvää vettä
Kesän ensimmäiset vesinäytteet otettiin 22. kesäkuuta Saarisenojasta, Korteojasta ja Jäälinjärven luusuasta. Kosteikoiden vaikutuksista analyysit eivät kerro mitään, sillä ojissa vallitsee edelleen tulva. Esim. Kalamäen tulvapato on ollut pakko pitää auki lähes jatkuvasti. Kosteikoilla ei siis ole näissä olosuhteissa edellytyksiä toimia.
Tulevan veden kiintoainepitoisuudet ovat pienet verrattuna normaaliin kesätilanteeseen. Saarisenojassa pitoisuus oli 8,5 mg/l, kun normaalisti lukemat kesällä liikkuvat 30 – 50 suuruusluokassa. Korteojan pitoisuus oli 4,1 ja Jäälinjärven luusuassa 3,2 mg/l. Järveen ei siis jää paljon kiintoainetta. Ravinteiden pitoisuudet ovat kohtalaisen alhaiset. Väriltään Korteojan vesi on tumminta, väriluku 330. Saariseojan luku on 260 ja Jäälinjärven luusuan luku 160. Järvestä lähteväkin vesi on siis aika tummaa. Vedet ovat hieman happamia pH:n vaihdellessa välillä 5,6 … 6,1.
Vesivolyymit ovat hurjan suuret. Huhtikuun puolivälistä lukien Jäälinjärveen on tähän mennessä tullut vettä noin 10 miljoonaa kuutiota. Kun järven tilavuus on 2,5 milj. kuutiota, vesi on vaihtunut jo neljään kertaan. Kun tulva aikanaan loppuu, järveen jää sitä vettä mitä valuma-alueelta on viimeksi tullut. Normaaleilla kesävirtaamilla viipymä on sadan vuorokauden luokkaa.
Ennätysmäärä talkootunteja
Vuosi 2014 oli toimelias. Talkootunteja kertyi lähes 1700. Niistä yli puolet – lähes 900 tuntia – käytettiin EAKR-rahoitteiseen hankkeeseen, jossa toteutettiin Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Vesienhoidon käsikirja. EAKR-hankkeeseen kului jo edellisenä vuonna noin 400 talkootuntia. Merkittävä määrä työtä tehtiin aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen ja hoitoon. Hoitokalastuksen tuntimäärä puolittui; toisaalta merestä nousevien kutusärkien pyynti Jäälinjärven luusuasta on särkikannan rajoittamisessa tehokasta.
Talkootöihin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Suurimmat tuntimäärät keskittyvät muutamalle henkilölle. Talkootuntien jakauman eri kohteille ja toiminnoille näet täältä: Talkoot 2014
Rantapohja uutisoi käsikirjan
Rantapohja uutisoi Vesienhoidon käsikirjan valmistumisen ja kutsui sitä suururakaksi. Rantapohjan uutisen voit lukea täältä: Rantapohja 021214. Käsikirjan julkistamisen jälkeen (25.11.2014) yhdistyksen sivuilla on käyty yli 200 kertaa. Käsikirjan latauskerroista ei ole tietoa; käsikirja voidaan ladata myös suoraan käymättä yhdistyksen sivuilla.
Vesienhoidon käsikirja julkaistu
Yhdistyksen EAKR-hankkeena tuottama Vesienhoidon käsikirja on valmistunut. Nettikäsikirja avautuu viereisestä linkistä tai osoitteesta http://www.vesienhoidonkasikirja.fi.
Käsikirjaan on koottu kaikki yhdistyksen tähänastiset kokemukset vesistön kunnostuksesta. Tällaista toimijalähtöistä kuvausta ei ole aikaisemmin tehty, vaikkakin tutkijoiden ja viranomaisten näkökulmasta aihepiiriä on tarkasteltu. Käsikirja on laaja; pdf-versiossa on liitteineen 174 sivua. Dokumentointi on hyvin monipuolista ja seikkaperäistä ja teksti helppolukuista. Liitteinä on esitetty mm. asiakirjamalleja vesistökunnostuksessa tarvittavista sopimuksista, tarjouspyynnöistä ja tilauksista. Ohjausryhmässä on ollut alan tutkijoita ja viranomaisia. Käsikirjasta uskotaan olevan hyötyä laajalti niille ihmisille, jotka pohtivat vesistön kunnostusta omatoimisesti.
Työ on tehty pääasiassa ”omin voimin”. Käsikirjan sisältöä on todennettu rakentamalla hankkeen yhteydessä Jäälinjärven valuma-alueelle Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot. Kaikkiaan yhdistyksellä on toiminnassa seitsemän vesienhoitorakennetta. Suurin suunniteltu hanke, Kalamäen kosteikko, alkaa toteutua talven tullen. Valuma-alueen kunnostusrakenteiden lisäksi yhdistys on harjoittanut Jäälinjärven hoitokalastusta ja jatkaa sitä.
Lehdistötiedote käsikirjasta on täällä: Lehdistötiedote 251114
Kaleva uutisoi robottiluotauksen
Aquamerine Robots sai kehittelemänsä robottiveneen Kalevaan. Robottia testattiin Jäälinjärvellä pari viikkoa sitten. Asiasta kerrottiin yhdistyksen sivuilla, ja myös tutkimusraportti, joka sisältää mm. syvyyskartan, löytyy yhdistyksen sivuilta. Kalevan jutun löydät täältä: Kaleva robottiveneestä
Vesienhoitorakenteet vähensivät ravinteita
Korteojan kosteikko ja Kokko-ojan haaran pintavalutus olivat viime kesän erityistarkkailussa. Tarkoitus oli selvittää, toimivatko rakenteet toivotulla tavalla. Näytteitä otettiin rakenteiden ylä- ja alapuolelta viisi kertaa. Kiintoaine analysoitiin kaikista näytteistä ja ravinteet kolme kertaa.
Molemmat kohteet poistivat vedestä ammoniumtypen kokonaan. Korteojan kosteikko vähensi lisäksi fosfaattifosforia kahdella näytteenottokerralla 25 – 40 prosenttia. Korteojan analyyseja sekoittivat jätevesipulssit, joista ainakin yksi osui mitä ilmeisimmin suoraan näytteeseen.
Järven kiusallisimpia haittatekijöitä on tuloveden mukana kulkeutuva kiintoaine, joka on pääasiassa rautasaostumaa. Kiintoaineen pidättymisessä ei saavutettu toivottuja tuloksia. Kokko-ojan haaran pintavalutuksessa kiintoaine väheni alkukesästä. Myöhemmin toimintaa haittasi turpeen nouseminen kellumaan, mikä muutti virtauksia niin, että suuri osa vedestä palaa takaisin uomaan pian padon jälkeen. Silmämääräisesti rautasaostumaa on kuitenkin laskeutunut pintavalutusalueelle huomattavasti. Rakenteen toimintaa on vielä parannettava prosessin tehostamiseksi.
Korteojan kiintoainespitoisuudet hieman kasvoivat pintavalutuksessa. Silmämääräisesti pintavalutuksen alapuolinen vesi näyttää selvästi puhtaammalta kuin yläpuolinen vesi. Suolla näkyy ruskeaa laskeumaa. Tämä viittaa siihen, että rautasaostumaa pidättyy pintavalutusalueelle. On mahdollista, jopa todennäköistä, että pintavalutuksen alapuolella oleva kiintoaine koostuu suolta huuhtoutuneista kasvinosista ym. orgaanisesta aineksesta, joka ei ole niin haitallista kuin rautasaostuma. Tätä ei ole varmistettu tutkimuksin.
Asiantuntijoiden mukaan kosteikoiden ja pintavalutusalueiden kehittyminen toimiviksi saattaa vaatia useita vuosia, sillä kasvillisuuden mukautuminen uusiin oloihin ottaa aikansa. Tarkkailua on siis jatkettava. Ensi vuonna rakennettavalta Kalamäen kosteikolta odotetaan paljon.
Vesienhoitotoimikunta kokoontui
Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti yhteiskokouksen EAKR-hankkeen ohjausryhmän kanssa. Toimikunta sai katsauksen noin vuoden mittaiselta tapahtumajaksolta. Toimikunta halusi edelleen jatkaa kokoontumistaan samalla rytmillä ja katsoi, että toiminta tuottaa lisäarvoa useille tahoille. Toimikuntaan kuuluu asiantuntijoita mm. eri viranomaisista, tutkimuslaitoksista ja monista sidosryhmistä. Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotoimikunta 240914
EAKR-hankkeen ohjausryhmä kokoontui
”Omatoimisen vesistökunnostuksen toiminitamalli” -hankkeen ohjausryhmä kokoontui 24.9. Työ alkaa olla loppusuoralla. Käsikäsikirjan keskeinen sisältö on ollut ohjausryhmän jäsenillä kommentoitavana, ja myös nettitoteutusta on päästy testaamaan. Ohjausryhmä antoi kiitosta sisällön laajuudesta ja monipuolisuudesta sekä tekstin helposta luettavuudesta. Hankkeeseen liittyvät testihakkeet, Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot, ovat valmiit ja käytössä. Niiden vaikuttavuutta on tutkittu vesianalyyseillä kesän ajan. Vesienhoitokohteiden kiinnostavuutta on selvitetty kyselytutkimusten avulla.
Ohjausryhmä ei ollut havainnut aineistossa sellaisia puutteita, joihin vielä olisi tarpeen erityisesti panostaa. Hankkeen määräaika päättyy 30.11.2014, minkä jälkeen käsikirja julkistetaan sekä internet-versiona että verkosta ladattavana pdf-versiona.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 