Blogiarkistot
Jäsentiedote 1/2013
Vuoden ensimmäinen jäsentiedote on julkaistu. Se kattaa suunnilleen koko päättyneen vuoden 2012. Pääset lukemaan sen täältä: Jäsentiedote 1/2013
”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus” – diplomityö valmis
Kaisa Savolaisen diplomityö ”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus – esimerkkinä Jäälinojan vesistö” valmistui. Työ on hyvin kattava ”käsikirja” koko vesistöstä, sen kuormituslähteistä ja kunnostusmahdollisuuksista. Vesistön kuormitus ei ole erityisen voimakasta. Vesistön tilan ja sen kohentamisen kannalta jätevesillä ja pihalannoituksella on kuitenkin suuri merkitys siksi, että näistä lähteistä tuleva fosfori on liukoisessa muodossa ja siten helposti vesieliöstön käytettävissä. Muiden lähteiden fosfori taas on suurelta osin sitoutuneena humukseen ja kiintoaineeseen.
Jäälinojaan tulevassa fosforikuormassa ihmistoiminnan osuus on suurempi kuin Jäälinjärvessä. Liuenneen fosforin pitoisuus kasvaa Jäälinojassa alavirtaan mentäessä. Myös suolistoperäisten bakteerin määrä kasvaa voimakkaasti Jäälinojassa alavirtaan kuljettaessa, mikä kertoo jätevesikuormituksesta.
Vesistön tilan kohentamisessa lähtökohtana tulee olla ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen pienentäminen. Jätevesien viemäröinti on tässä erityisen tehokas, sillä jätevesikuorma poistuu tällöin kokonaan. Myös pihojen lannoitukseen on syytä kiinnittää huomiota ja huolehtia siitä, etteivät ravinnepitoiset valumavedet kulkeudu vesistöön.
Jäälinjärven virkistyskäyttöä haittaavat erityisesti järveen kulkeutuva kiintoaines sekä limalevä. Suunnitelluilla vesienhoitorakenteilla tulevan kiintoainemäärän arvioidaan vähenevän puoleen. Haitallisen lietteen poistamisessa ruoppaus on mahdollista mutta kallista. Limaleväongelmaan ei ole olemassa selvää ratkaisua. Ravinnekuormituksen pieneneminen ja veden kirkastuminen todennäköisesti vähentäisivät ongelmaa. Särkikalojen vähentäminen on tärkeä kunnostusmuoto. Se vaikuttaa järven ravintoketjuun ja mahdollisesti myös limalevän määrään, poistaa ravinteita järvestä, vähentää pohjasta veteen liukenevia ravinteita ja parantaa kalakannan rakennetta virkistyskalastuksen kannalta. Veden ja pohjan käsittely vesikemikaaleilla on myös mahdollista, mutta se vaatii vielä lisätutkimuksia. Allaskokeessa käytetty Phoslock-kemikaali ei toiminut Jäälinjärvellä.
Diplomityö on luettavissa kokonaan täältä: Diplomityö
Suomen johtavat järviasiantuntijat pohtivat Jäälinjärven tilaa
Yhdistys järjesti 13. marraskuuta seminaarin, jonka tarkoituksena oli muodostaa ns. ”Jäälinjärvi-diagnoosi”, ts. ymmärtää, miten Jäälinjärvi toimii, mitkä asiat järven ekologiassa ovat häiriintyneet ja mitä järvelle olisi tehtävissä. Aamupäivän kestäneeseen tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä Suomen ympäristökeskuksesta, ELY-keskuksesta, kaupungeista ja yhdistyksistä.
Jäälinjärven yleistilaa koskevassa osassa käytiin tutkimustulosten perusteella läpi järven vedenlaatua, pohjasedimenttiä sekä raudan ja humuksen aikaansaamia ominaispiirteitä. Alustuksissa ja keskusteluissa kävi ilmi, että järviprosessit ja niiden syy-seuraussuhteet ovat äärimmäisen monimutkaisia. Sisäistä kuormitusta mitä ilmeisimmin esiintyy. Kiistatonta on, että kaikki järveen kohdistuva ulkoinen kuormitus olisi minimoitava. Yhdistyksen käynnistämiä valuma-alueen kunnostustoimia pidettiin oikeina ja hyvinä.
Viime kesänä suoritetun allaskokeen tuloksia arvioitiin (ks. artikkeli ”Allaskokeen tulokset hämmentävät). Kokeessa käytetty Phoslock-kemikaali käyttäytyi toisin kuin oli odotettu. Koska kysymyksessä on uusi kemikaali, tutkijat nostivat esiin kysymyksen, miten Phoslock toimii humus- ja rautapitoisissa vesissä.
Limaleväongelmaa pohdittiin syvällisesti. Limalevä on selvästi yleistyvä laji Suomen vesistöissä. Limalevää esiintyy jopa ihmistoiminnan vaikutusalueen ulkopuolella. Levä näyttäisi viihtyvän fosfori- ja humuspitoisissa vesissä. Levä hyödyntää pohjasedimenttiä; Jäälinjärvessä se on helppoa, koska järvi on matala. Levä ei pidä valosta, ja siksi tumma vesi on sille eduksi. Allaskokeen tulosten perusteella Jäälinjärvessä on vähän suurikokoisia vesikirppuja, jotka voisivat käyttää limalevää ravintonaan. Toisaalta levällä on kyky välttää saalistajiaan. Mitään yksittäistä ratkaisua limalevän vähentämiseksi ei ole olemassa.
Kunnostusmahdollisuuksia pohdittaessa hoitokalastuksen merkitys nousi tärkeälle sijalle. Pienten särkien poistaminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja pohjan pöyhintä ja ravinteiden palautuminen veteen vähenee. Myös ulkoisen kuormituksen minimointi on tärkeää. Muista vesikemikaaleista tarvittaisiin lisää tutkimustietoa. Seminaarin osanottajat saivat erittäin arvokasta tietoa vesistön eliöyhteisöjen toiminnasta. Niitä arvioidaan huolellisesti jatkotoimia pohdittaessa.
Seminaarin aineisto avautuu seuraavista linkeistä: Seminaarimuistio 131112; Pj:n esitykset: analyysit, kalasto yms; Pohjasedimentti; Rauta-humus; Allaskokeen analyysit; Allaskokeen tulkinta Väisänen; Allaskokeen tulkinta Sammalkorpi; Limaleva; Lehdistötiedote
Tutkijat olivat paneutuneet syvällisesti Jäälinjärven ominaisuuksiin
Vesienhoitotoimikunta kokoontui ja tutustui rakenteisiin maastossa
KIIMINGIN – JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNTA, KOKOUS 2/2012
Aika 18.10.2012 klo 10
Paikka Jäälinmaja, Jääli Read the rest of this entry
Vesivisio keskusteltavaksi
Yhdistyksen hallitus hyväksyi 27.8. pitämässään kokouksessa vesivision luonnoksen vuoteen 2021. Visiossa hahmotellaan vesiympäristön laatua ja soveltuvuuttaa virkistyskäyttöön sen jälkeen, kun kunnostustoimet on saatu valmiiksi. Visiohahmotelma kuuluu:
”Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella on kaksi vesilintukosteikkoa, pintavalutuskenttiä ja muita vesienhoitorakenteita. Vesi on palautettu Saarisenojan alkuperäiseen uomaan Saarisenojanniityllä. Saarisenojan ja Kokko-ojan varrella on vaellus- ja hiihtoreitit, jotka johtavat Koiteliin sekä valuma-alueen metsä- ja suoalueille. Vaellusreitit toimivat maastotietopolkuina, ja siellä esitellään vesistöä ja vesienhoitoa, alueen asutushistoriaa, geologisia muodostumia, luontoyyppjeä ja niiden ominaispiirteitä sekä metsien hoitoa ja käyttöä. Reittien varrella on lintutorni, laavuja ja nuotiopaikkoja.
Kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen Jäälinjärveen on pienentynyt kolmannekseen maksimista. Veden väriarvot ovat selvästi parantuneet. Limalevä- ja sinileväesiintymät ovat pääosin poistuneet eivätkä haittaa uimista tai muuta virkistyskäyttöä. Jäälinjärven kalastorakenne on terve, ja virkistyskalastukseen soveltuvat kalakannat ovat hyviä. Puusto ja muu rantakasvillisuus pehmentävät rakennetuja rantoja ja vähentävät järven rasitusta.
Jäälinjärvestä Jäälinojaan virtaavan veden laatu on hyvä. Jäälinojaan tuleva hulevesi-, jätevesi- ja hajakuormitus on pienentynyt eikä merkittävästi heikennä Jäälinojan alaosan veden laatua. Jäälinojan vesi soveltuu kauttaaltaan kasteluun, uimiseen ja peseytymiseen. Kalakannat voivat hyvin.”
Yhdistys ottaa mielellään vastaan palautetta visioluonnoksesta. Palautteen voi antaa joko suoraan yhdistyksen toimijoille tai tämän sivuston yhteystieto-osion kautta.
Kiimingin kunnanhallitus: Vesienhoitoyhdistykselle rahoitusta myös Uudesta Oulusta
Kiimingin kunnanhallitus on lähettänyt Oulun kaupungille ja Oulun Vesi Oy:lle kirjeen, jossa se tähdentää hyvin käynnistyneen vesienhoitotyön jatkumista keskeytyksettä myös kuntaliitoksen jälkeen. Kunnanhallitus toteaa, että yhdistyksen toiminta on ollut perustamisestaan lähtien määrätietoista, asiantuntevaa ja tehokasta. Kunnanhallitus esittää toiminnan rahoituksen turvaamista myös vuoden 2013 osalta. Lisäksi kunnanhallitus esittää Oulun Vesi Oy:lle Jäälinjärven kaakkoispuolen viemäröintisuunnitelman toteuttamista viipymättä. Kiimingin kunnan kirje on luettavissa täältä: Kiimingin kirje Oululle.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on jo aiemmin lähettänyt Oulun kaupungille tukihakemuksen ja esittänyt Oulun Vesi Oy:lle viemäröinnin laajentamista Jäälinjärven koillispuolelle.
Yhdistys kiirehtii Jäälinjärven koillisrannan viemäröintiä
Jäälinjärven koillispuolella on kuutisenkymmentä kiinteistöä, jotka ovat viemäröinnin ulkopuolella. Näiden kiinteistöjen jätevesitilanne selvitettiin alkukesällä. Selvityksessä ilmeni, että jätevesistä Jäälinjärveen tuleva kuormitus on varsin suuri. Tämä kuormitus olisi poistettavissa kokonaan viemäröinnillä. Tähänastisten selvitysten perusteella viemäröinti olisikin Jäälinjärven tilan kannalta selvästi tärkein yksittäinen toimenpide. Tämän vuoksi yhdistys päätti lähettää Kiimingin Vesi Oy:lle kirjeen, jossa kiirehditään alueen viemäröintiä. Kirje on luettavissa täältä: Kirje Kiimingin Vesi Oylle.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 