Blogiarkistot

Lähes joka toinen osallistui talkoisiin

Vuoden 2012 talkootöiden määrä on mittava: yhteensä 1588 tuntia. Lähes puolet työstä kului vesienhoitorakenteisiin, paitsi itse rakentamistyöhön, myös monitahoiseen valmisteluun, maanomistajasopimuksiin yms. rakentamisen edellytyksiin. Myös panostus tutkimukseen oli mittava. Tutkimukset pitivät sisällään veden laadun mittaukset ja analyysit sekä Jäälinjärven allaskokeen. Tutkimustunteihin ei sisälly Kaisa Savolaisen diplomityö. Lisäksi kalastukseen käytettiin huomattavasti talkootyötä, minkä lisäksi ”hoitokalastusisku” ostettiin ammattikalastajilta.

Talkoihin osallistui kaikkiaan 35 eri henkilöä. Tulos on erittäin hyvä; jäsenistä siis lähes joka toinen osallistui talkootöihin.

Katso tuntijakauma tästä: Talkootunnit 2012

Suomen johtavat järviasiantuntijat pohtivat Jäälinjärven tilaa

Yhdistys järjesti 13. marraskuuta seminaarin, jonka tarkoituksena oli muodostaa ns. ”Jäälinjärvi-diagnoosi”, ts. ymmärtää, miten Jäälinjärvi toimii, mitkä asiat järven ekologiassa ovat häiriintyneet ja mitä järvelle olisi tehtävissä. Aamupäivän kestäneeseen tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä Suomen ympäristökeskuksesta, ELY-keskuksesta, kaupungeista ja yhdistyksistä.

Jäälinjärven yleistilaa koskevassa osassa käytiin tutkimustulosten perusteella läpi järven vedenlaatua, pohjasedimenttiä sekä raudan ja humuksen aikaansaamia ominaispiirteitä. Alustuksissa ja keskusteluissa kävi ilmi, että järviprosessit ja niiden syy-seuraussuhteet ovat äärimmäisen monimutkaisia. Sisäistä kuormitusta mitä ilmeisimmin esiintyy. Kiistatonta on, että kaikki järveen kohdistuva ulkoinen kuormitus olisi minimoitava. Yhdistyksen käynnistämiä valuma-alueen kunnostustoimia pidettiin oikeina ja hyvinä.

Viime kesänä suoritetun allaskokeen tuloksia arvioitiin (ks. artikkeli ”Allaskokeen tulokset hämmentävät).  Kokeessa käytetty Phoslock-kemikaali käyttäytyi toisin kuin oli odotettu. Koska kysymyksessä on uusi kemikaali, tutkijat nostivat esiin kysymyksen, miten Phoslock toimii humus- ja rautapitoisissa vesissä.

Limaleväongelmaa pohdittiin syvällisesti. Limalevä on selvästi yleistyvä laji Suomen vesistöissä. Limalevää esiintyy jopa ihmistoiminnan vaikutusalueen ulkopuolella.  Levä näyttäisi viihtyvän fosfori- ja humuspitoisissa vesissä. Levä hyödyntää pohjasedimenttiä;  Jäälinjärvessä se on helppoa, koska järvi on matala. Levä ei pidä valosta, ja siksi tumma vesi on sille eduksi.  Allaskokeen tulosten perusteella Jäälinjärvessä on vähän suurikokoisia vesikirppuja, jotka voisivat käyttää limalevää ravintonaan. Toisaalta levällä on kyky välttää saalistajiaan. Mitään yksittäistä ratkaisua limalevän vähentämiseksi ei ole olemassa.

Kunnostusmahdollisuuksia pohdittaessa hoitokalastuksen merkitys nousi tärkeälle sijalle. Pienten särkien poistaminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja pohjan pöyhintä ja ravinteiden palautuminen veteen vähenee. Myös ulkoisen kuormituksen minimointi on tärkeää. Muista vesikemikaaleista tarvittaisiin lisää tutkimustietoa.  Seminaarin osanottajat saivat erittäin arvokasta tietoa vesistön eliöyhteisöjen toiminnasta. Niitä arvioidaan huolellisesti jatkotoimia pohdittaessa.

Seminaarin aineisto avautuu seuraavista linkeistä: Seminaarimuistio 131112; Pj:n esitykset: analyysit, kalasto yms; Pohjasedimentti; Rauta-humus; Allaskokeen analyysit; Allaskokeen tulkinta Väisänen; Allaskokeen tulkinta Sammalkorpi; Limaleva; Lehdistötiedote

Tutkijat olivat paneutuneet syvällisesti Jäälinjärven ominaisuuksiin

Vesienhoitotoimikunta kokoontui ja tutustui rakenteisiin maastossa

KIIMINGIN – JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNTA, KOKOUS 2/2012

                       

 Aika                    18.10.2012 klo 10

Paikka                Jäälinmaja, Jääli Read the rest of this entry

Hallituksen kokous 6/2012

HALLITUKSEN KOKOUS 6/2012

 Aika:             18.10.2012 klo 8.30

Paikka:         Jäälinmaja Read the rest of this entry

Särkikaloja vähennettiin taas

Ammattilaisten nuottasaalis oli tämän syksyn kaksipäiväisessä hoitokalastuksessa 600 kiloa särkeä ja pientä lahnaa. Viime vuoteen verrattuna saalis oli vaatimaton, noin neljäsosa. Silti se on merkittävä. Se vastaa ainakin puolta Jäälinjärven vuotuisesta kalankasvusta. Ensimmäisen päivän työstä puolet meni hukkaan, kun nuotta tarttui merkitsemättömään lämmönkeräysputkeen. Saaliskalat olivat nyt selvästi suurempia kuin vuosi sitten.

Yhdistyksen oma rysäsaalis kesän ajalta on noin kaksisataa kiloa särkikaloja. Puolet siitä saatiin Jäälinojan niskalta kutuvaelluksen aikana ja toinen puoli vähitellen kesän kuluessa.  Kesäsaaliskalojen koko oli pieni ja kappaleluku vastaavasti suuri.

Hallituksen kokous 5/2012

HALLITUKSEN KOKOUS 5/2012

 Aika:             27.8.2012 klo 18 Read the rest of this entry

Jäsentiedote 2/2012 julkaistu

Lue jäsentiedote täältä: Jäsentiedote 2-2012

700 000 särkeä Jäälinjärvestä

Hoitokalastustapahtuma 1. ja 2. lokakuuta onnistui hyvin. Ammattikalastajat nuottasivat Jäälinjärvestä 2500 kiloa pientä särkeä ja lahnaa. Pääluku on huikea: noin 700 000 kalaa.  Järvestä poistui kalojen mukana fosforia parikymmentä kiloa, mikä vastaa suunnilleen kesäajan fosforikertymää järveen. Kaloille ei valitettavasti ole hyötykäyttöä vaan ne päätyvät Ruskoon kompostoitavaksi. Lauantain kauniissa syyssäässä tapahtumaa seurasi seitsemisenkymmentä kyläläistä, jotka samalla voivat tutustua nuoren yhdistyksen toimintaan.

Hoitokalastustapahtuman kuvasatoa

Hoitokalastustapahtuma 1. lokakuuta

Vesienhoitoyhdistys on antanut ammattikalastajan tehtäväksi vähentää Jäälinjärvestä mahdollisimman paljon vähäarvoista kalaa, lähinnä särkeä. Nuottaus käynnistyy lauantaina 1. lokakuuta. Tavoitteena on saada viikonlopun aikana kalaa vähintään 3000 kiloa. Jos tulos on toivottu, järvestä poistuu roskalan mukana huomattava määrä ravinteita, ja arvokkaammille kaloille syntyy lisää elintilaa. Särkikannan pienentymisen tiedetään yleisesti parantavan vesistön ekologiaa ja käyttökelpoisuutta.

Tapahtumasta kiinnostuneet ovat tervetulleita Rantatien päässä sijaitsevaan venevalkamaan klo 12. Tuolloin on mahdollista seurata nuottausta ja nähdä sen tulos sekä tutustua vesienhoitoyhdistyksen toimintaan. Yhdistyksen taloutta voi tukea kahvikupin hinnalla ja liittymällä jäseneksi.