Category Archives: Vesien hoito
Rautasaostuma pysähtyy patoihin – eristäminen vaatii lisätoimia
Viime kesän analyysitulosten mukaan näytti siltä, että kiintoaineen pidättyminen Kokko-ojan haaran pintavalutusalueilla jäi aika vähäiseksi. Kun vettä laskettiin padoilla hieman alemmaksi, kävi ilmi, että kiintoainetta oli sedimentoitunut voimakkaasti padottuihin uoman osiin. Uomien puhdistamiseksi lietettä pumpattiin pois kahtena päivänä. Kiintoainekertymä on vedessä hyvin herkkäliikkeistä, ja sen poistaminen väljästä tai virtaavasta vedestä on hankalaa.
Positiivista asiassa on, että liete saadaan pysähtymään. Kun tähän asti on ajateltu, että lietettä kertyy hiljalleen pintavalutusalueille, nyt on selvää, että lietteen erottamista varten tarvitaan kunnolliset laskeutusaltaat, jotka voidaan tyhjentää pumppaamalla. Saatu kokemus on hyödynnettävä myös ensi vuonna rakennettav
an Kalamäen kosteikon lietteen poistossa. 
Kaleva uutisoi robottiluotauksen
Aquamerine Robots sai kehittelemänsä robottiveneen Kalevaan. Robottia testattiin Jäälinjärvellä pari viikkoa sitten. Asiasta kerrottiin yhdistyksen sivuilla, ja myös tutkimusraportti, joka sisältää mm. syvyyskartan, löytyy yhdistyksen sivuilta. Kalevan jutun löydät täältä: Kaleva robottiveneestä
Vesienhoitorakenteet vähensivät ravinteita
Korteojan kosteikko ja Kokko-ojan haaran pintavalutus olivat viime kesän erityistarkkailussa. Tarkoitus oli selvittää, toimivatko rakenteet toivotulla tavalla. Näytteitä otettiin rakenteiden ylä- ja alapuolelta viisi kertaa. Kiintoaine analysoitiin kaikista näytteistä ja ravinteet kolme kertaa.
Molemmat kohteet poistivat vedestä ammoniumtypen kokonaan. Korteojan kosteikko vähensi lisäksi fosfaattifosforia kahdella näytteenottokerralla 25 – 40 prosenttia. Korteojan analyyseja sekoittivat jätevesipulssit, joista ainakin yksi osui mitä ilmeisimmin suoraan näytteeseen.
Järven kiusallisimpia haittatekijöitä on tuloveden mukana kulkeutuva kiintoaine, joka on pääasiassa rautasaostumaa. Kiintoaineen pidättymisessä ei saavutettu toivottuja tuloksia. Kokko-ojan haaran pintavalutuksessa kiintoaine väheni alkukesästä. Myöhemmin toimintaa haittasi turpeen nouseminen kellumaan, mikä muutti virtauksia niin, että suuri osa vedestä palaa takaisin uomaan pian padon jälkeen. Silmämääräisesti rautasaostumaa on kuitenkin laskeutunut pintavalutusalueelle huomattavasti. Rakenteen toimintaa on vielä parannettava prosessin tehostamiseksi.
Korteojan kiintoainespitoisuudet hieman kasvoivat pintavalutuksessa. Silmämääräisesti pintavalutuksen alapuolinen vesi näyttää selvästi puhtaammalta kuin yläpuolinen vesi. Suolla näkyy ruskeaa laskeumaa. Tämä viittaa siihen, että rautasaostumaa pidättyy pintavalutusalueelle. On mahdollista, jopa todennäköistä, että pintavalutuksen alapuolella oleva kiintoaine koostuu suolta huuhtoutuneista kasvinosista ym. orgaanisesta aineksesta, joka ei ole niin haitallista kuin rautasaostuma. Tätä ei ole varmistettu tutkimuksin.
Asiantuntijoiden mukaan kosteikoiden ja pintavalutusalueiden kehittyminen toimiviksi saattaa vaatia useita vuosia, sillä kasvillisuuden mukautuminen uusiin oloihin ottaa aikansa. Tarkkailua on siis jatkettava. Ensi vuonna rakennettavalta Kalamäen kosteikolta odotetaan paljon.
Suunnittelijat näkivät töitään
Maveplan Oy laati Saarisenojan valuma-alueen kunnostussuunitelman vuoden 2011 lopussa. Suunnitelma on suurelta osin toteutettu, osaksi tosin hieman muunneltuna. Suunnitteljat kävivät ensi kertaa katsomassa näitä töitään ja olivat näkemäänsä tyytyväisiä. Antoisaa keskustelua käytiin niin rakenteiden teknisestä toteutuksesta, hankkeiden vaikuttavuudesta kuin vastaan tulleista ongelmistakin. Suunnittelijoiden, toteuttajien ja vesienhoitotoimijain välistä vuorovaikutusta pidettiin erittäin tärkeänä, sillä vesienhoito on vielä uutta, ratkaisut ovat yksilöllisiä ja vaikuttavuudesta on niukasti tietoa.
Saarisenojanniityn suuri lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012
Vesienhoitotoimikunta kokoontui
Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti yhteiskokouksen EAKR-hankkeen ohjausryhmän kanssa. Toimikunta sai katsauksen noin vuoden mittaiselta tapahtumajaksolta. Toimikunta halusi edelleen jatkaa kokoontumistaan samalla rytmillä ja katsoi, että toiminta tuottaa lisäarvoa useille tahoille. Toimikuntaan kuuluu asiantuntijoita mm. eri viranomaisista, tutkimuslaitoksista ja monista sidosryhmistä. Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotoimikunta 240914
EAKR-hankkeen ohjausryhmä kokoontui
”Omatoimisen vesistökunnostuksen toiminitamalli” -hankkeen ohjausryhmä kokoontui 24.9. Työ alkaa olla loppusuoralla. Käsikäsikirjan keskeinen sisältö on ollut ohjausryhmän jäsenillä kommentoitavana, ja myös nettitoteutusta on päästy testaamaan. Ohjausryhmä antoi kiitosta sisällön laajuudesta ja monipuolisuudesta sekä tekstin helposta luettavuudesta. Hankkeeseen liittyvät testihakkeet, Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot, ovat valmiit ja käytössä. Niiden vaikuttavuutta on tutkittu vesianalyyseillä kesän ajan. Vesienhoitokohteiden kiinnostavuutta on selvitetty kyselytutkimusten avulla.
Ohjausryhmä ei ollut havainnut aineistossa sellaisia puutteita, joihin vielä olisi tarpeen erityisesti panostaa. Hankkeen määräaika päättyy 30.11.2014, minkä jälkeen käsikirja julkistetaan sekä internet-versiona että verkosta ladattavana pdf-versiona.
Erinomainen kutusärkisaalis
Jäälinojan niskalta pyydettiin kutusärkiä rysällä entiseen tapaan mutta aikaisempaa paremmmilla välineillä. Saalis oli erinomainen: 450 kiloa nousevia, suurikokoisia kutusärkiä. Särjen nousu kesti noin viikon.
Särkikalojen vähentämisen tavoitteena on oikaista Jäälinjärven vinoutunutta kalakantaa ja parantaa muutenkin Jäälinjärven tilaa. Särkikaloille on ominaista järven pohjan pöyhintä, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet palautuvat järven vesikiertoon ja aiheuttavat rehevöitymistä. Aiemmin kahtena vuonna särkiä nuotanneet ammattikalastajat oivalsivat, että Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Tällä perusteella särjen pyynti on kohdistettu keväällä Jäälinojan niskalle. Kesällä pyyntiä jatketaan kahdella rysällä eri puolilla järveä.
Kalakannan rakenne selvitetään kesällä virallisella koekalastuksella. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin vuosina 2005 ja 2011.
Korteoja nostettiin suolle
Korteojan kosteikko otettiin käyttöön 29. toukokuuta. Vanhan Korteojan rumpu tulpattiin, jolloin vesi nousi uutta patoa vasten ja alkoi virrata ns. syöttöojaa pitkin Korteojan vieressä sijaitsevalle suolle kaivettuun uomastoon. Suon matalimpaan kohtaan rakennettu hirsisuiste estää oikovirtauksen takaisin Korteojan uomaan, jolloin virtaus jakautuu pienen pieniksi puroiksi leveälle alueella suolla.
Virtausteknisesti systeemi näyttää toimivan hyvin. Mielenkiintoisin osa on hirsisuiste, joka rakennettiin jäätyneen suon päälle olettaen, että suiste painuu suon pintaan ”sopivasti”, jotta riittävä padotus syntyy. Oletus näyttää toimivan. Virtausta voidaan vielä tarvittaessa monin tavoin säätää.
Kosteikon tarkoitus on pidättää Korteojan vedestä kiintoainetta ja ravinteita. Vaikuttavuudesta saadaan käsitys vasta tulevaisuudessa, kun kasvillisuus kehittyy uusia vesioloja vastaavaksi ja systeemin toiminta muutenkin vakiintuu.
Alueella on vielä runsaasti viimeistely- ja maisemointitöitä, joihin tarvitaan kesän mittaan talkoopanosta.
Ranta-asukkailta huomiota vesistön kuormitukseen
Yhdistys vetoaa Jäälinjärven ja Jäälinojan ranta-asukkaisiin, jotta nämä parhaansa mukaan ottaisivat huomioon asutuksesta johtuvan kuormituksen vesistöön. Hyvän ranta-asukkaan oppaan löydät täältä. Ranta-asukkaille.
Opas kiinnittää huomiota suojavyöhykkeeseen, lannoitukseen, jätevesiin ja maisemaan sekä kehottaa kalastamaan. Opas on jaettu Jäälin alueen ranta-asukkaille.
Kalastusohjeet 2014
Kiimingin kalastuskunnan kalastusohjeet löydät täältä: Kalastusohjeet 2014. Onkimista ja pilkkimisä lukuun ottamatta kalastamiseen tarvitaan valtion kalastuskortti. Kiimingin kalastuskunnan lupaohjeissa katiskapyynti on vapaata. Muut lupamaksut ovat:
- verkko 10 euroa/verkko, sallittu 1 kpl/talous
- uistelu 10 euroa
- rysä 5 euroa
- koukkusarja 5 euroa
Lupia myyvät Kiimingissä Kiimingin Grilli ja Eräkontio. Kalastuskunta selvittää luvanmyyntimahdollisuutta myös Jääliin.
Lisätietoja antaa kalastuskunnan puheenjohtaja Martti Väänänen, p. 040 522 5904.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 