Category Archives: Vesien hoito
EAKR-hankkeen ohjausryhmä kokoontui
”Omatoimisen vesistökunnostuksen toiminitamalli” -hankkeen ohjausryhmä kokoontui 24.9. Työ alkaa olla loppusuoralla. Käsikäsikirjan keskeinen sisältö on ollut ohjausryhmän jäsenillä kommentoitavana, ja myös nettitoteutusta on päästy testaamaan. Ohjausryhmä antoi kiitosta sisällön laajuudesta ja monipuolisuudesta sekä tekstin helposta luettavuudesta. Hankkeeseen liittyvät testihakkeet, Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot, ovat valmiit ja käytössä. Niiden vaikuttavuutta on tutkittu vesianalyyseillä kesän ajan. Vesienhoitokohteiden kiinnostavuutta on selvitetty kyselytutkimusten avulla.
Ohjausryhmä ei ollut havainnut aineistossa sellaisia puutteita, joihin vielä olisi tarpeen erityisesti panostaa. Hankkeen määräaika päättyy 30.11.2014, minkä jälkeen käsikirja julkistetaan sekä internet-versiona että verkosta ladattavana pdf-versiona.
Erinomainen kutusärkisaalis
Jäälinojan niskalta pyydettiin kutusärkiä rysällä entiseen tapaan mutta aikaisempaa paremmmilla välineillä. Saalis oli erinomainen: 450 kiloa nousevia, suurikokoisia kutusärkiä. Särjen nousu kesti noin viikon.
Särkikalojen vähentämisen tavoitteena on oikaista Jäälinjärven vinoutunutta kalakantaa ja parantaa muutenkin Jäälinjärven tilaa. Särkikaloille on ominaista järven pohjan pöyhintä, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet palautuvat järven vesikiertoon ja aiheuttavat rehevöitymistä. Aiemmin kahtena vuonna särkiä nuotanneet ammattikalastajat oivalsivat, että Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Tällä perusteella särjen pyynti on kohdistettu keväällä Jäälinojan niskalle. Kesällä pyyntiä jatketaan kahdella rysällä eri puolilla järveä.
Kalakannan rakenne selvitetään kesällä virallisella koekalastuksella. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin vuosina 2005 ja 2011.
Korteoja nostettiin suolle
Korteojan kosteikko otettiin käyttöön 29. toukokuuta. Vanhan Korteojan rumpu tulpattiin, jolloin vesi nousi uutta patoa vasten ja alkoi virrata ns. syöttöojaa pitkin Korteojan vieressä sijaitsevalle suolle kaivettuun uomastoon. Suon matalimpaan kohtaan rakennettu hirsisuiste estää oikovirtauksen takaisin Korteojan uomaan, jolloin virtaus jakautuu pienen pieniksi puroiksi leveälle alueella suolla.
Virtausteknisesti systeemi näyttää toimivan hyvin. Mielenkiintoisin osa on hirsisuiste, joka rakennettiin jäätyneen suon päälle olettaen, että suiste painuu suon pintaan ”sopivasti”, jotta riittävä padotus syntyy. Oletus näyttää toimivan. Virtausta voidaan vielä tarvittaessa monin tavoin säätää.
Kosteikon tarkoitus on pidättää Korteojan vedestä kiintoainetta ja ravinteita. Vaikuttavuudesta saadaan käsitys vasta tulevaisuudessa, kun kasvillisuus kehittyy uusia vesioloja vastaavaksi ja systeemin toiminta muutenkin vakiintuu.
Alueella on vielä runsaasti viimeistely- ja maisemointitöitä, joihin tarvitaan kesän mittaan talkoopanosta.
Ranta-asukkailta huomiota vesistön kuormitukseen
Yhdistys vetoaa Jäälinjärven ja Jäälinojan ranta-asukkaisiin, jotta nämä parhaansa mukaan ottaisivat huomioon asutuksesta johtuvan kuormituksen vesistöön. Hyvän ranta-asukkaan oppaan löydät täältä. Ranta-asukkaille.
Opas kiinnittää huomiota suojavyöhykkeeseen, lannoitukseen, jätevesiin ja maisemaan sekä kehottaa kalastamaan. Opas on jaettu Jäälin alueen ranta-asukkaille.
Kalastusohjeet 2014
Kiimingin kalastuskunnan kalastusohjeet löydät täältä: Kalastusohjeet 2014. Onkimista ja pilkkimisä lukuun ottamatta kalastamiseen tarvitaan valtion kalastuskortti. Kiimingin kalastuskunnan lupaohjeissa katiskapyynti on vapaata. Muut lupamaksut ovat:
- verkko 10 euroa/verkko, sallittu 1 kpl/talous
- uistelu 10 euroa
- rysä 5 euroa
- koukkusarja 5 euroa
Lupia myyvät Kiimingissä Kiimingin Grilli ja Eräkontio. Kalastuskunta selvittää luvanmyyntimahdollisuutta myös Jääliin.
Lisätietoja antaa kalastuskunnan puheenjohtaja Martti Väänänen, p. 040 522 5904.
Kalamäen pato rakennetaan vasta kesällä 2015
Poikkeuksellisen lauhan talven vuoksi Kalamäen patoon tarvittavia maa-aineksia ei voitu kuljettaa paikalle kaavaillulla tavalla, koska siitä olisi aiheutunut Heikksentien vaurioitumisriski. Alun perin tarkoituksena oli rakentaa pato tulevana kesänä. Pato oli kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön vasta tulvan jälkeen kesällä 2015, sillä kosteikkoalueen puiden poisto ja maanpinnan muotoilu voidaan tehdä vain talvityönä. Näin ollen padon rakentamisen siirtyminen seuraavaan kesään viivästyttää kosteikon käyttöön ottoa vain parilla kuukaudella.
Kalamäen kosteikko onyhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoalueen pinta-ala on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria, josta avovesialuetta on runsas hehtaari. Kosteikon alapää sijoittuu Oulun kaupungin alueelle. Puut on kaupungin alueelta jo poistettu, ja valtaosa niistä on käytetty Korteojan kosteikon rakentamiseen.
Talvityöt onnistuivat yli odotusten
Talvirakentaminen saatiin konetöiden osalta päätökseen 31. maaliskuuta. Viikon ja päivän kuluessa rakennettiin Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot, kunnostettiin kaksi putkipatoa ja rakennettiin uudelleen Kokko-ojan haaran syöpynyt pato. Yhtä lukuunottamatta kaikki kohteet sijaitsivat sellaisilla pehmeiköillä, joilla liikkumien sulan kauden aikaan on jokseenkin mahdotonta. Talven heikoista jäätymisolosuhteista huolimatta kaikki suunnitellut kohteet voitiin toteuttaa urakoitsijan hyvän kaluston ja erinomaisen osaamisen ansiosta.
Kolmessa kohteessa on paljon käsityönä tehtävää jälkityötä ja viimeistelyä. Nämä työt on tehtävä ennen kevätsulamista. Talkoopanosta tarvitaan siis edelleen. Jos Sinulla suinkin on mahdollista osallistua, ilmoittaudu Kari Tirille, p. 0400 586 776, sähköp. kari.tiri@gmail.com. Tähänastinen talkooporukka on kuormittunut suhteettomasti, joten harteiden leventäminen tekisi todella hyvää.
Kokko-ojan haaran uusittu pato
Kaleva julkaisi näyttävän jutun Jäälin vesienhoidosta
Kalevan kirjoitti 29. maaliskuuta vesienhoitoyhdistyksen kunnostustoiminnasta. Jutun pääpaino on Korteojan kosteikon rakentamisessa, mutta myös muuta toimintaa ja muita kohteita on artikkelissa kuvattu. Jutun löydät täältä: Kaleva 290314.
Talvirakentaminen alkoi
Talvirakentamiskohteille päästiin huonoista jäätymisoloista huolimatta 24.3.2014. Maarakennusliike J Päkkilän karavaani, johon kuului huoltoauton lisäksi lavetilla oleva kaivinkone ja kuorma-auton lavalla kulkeneet kolme suurta kaivuulavaa, rantautui työmaalle aikaisin aamulla. Puoleen päivään mennessä ”Haisunsuonojan” syöpynyt putkipato oli korjattu. Sen jälkeen siirryttiin Kokkojärvenniityn kosteikon rakentamiseen.
Suurin jännityskohde oli koneiden liikkuminen suolla, joka sulan kauden aikaan on hyllyvässä tilassa. Jäädytetyn turvekerroksen paksuus oli vain 30 – 35 senttiä. Mitään kantavuusongelmia ei kuitenkaan ollut ainakaan siirtymisvaiheessa. Itse kaivutyössä lisäkantavuutta hankitaan koneen alla käytettävillä kaivuulavoilla.
Kokkojärvenniityltä siirrytään Korteojalle, minkä jälkeen käsitellään vielä kaksi kunnostuskohdetta.
Kalamäen kosteikon rakentamisesta päätös
Yhdistyksen hallitus päätti ryhtyä toteuttamaan Kalamäen kosteikkoa Jäälinjärven kaakkoispäässä. Kohde on yhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoaluetta on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria. Alue ulottuu seitsemän kiinteistön alueelle. Hankkeelle on saatu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupa 16.10.2013. Rakentamisen mahdollisti Suomen metsäkeskuksen päätös myöntää hankkeelle rahoitustukea.
Pääosa kosteikkoalueesta sijoittuu Oulun kaupungin omistamalle alueelle, johon yhdistyksellä on sopimukseen perustuva pysyvä käyttöoikeus. Kaupunki on jo poistanut puuston alueelta. Seuraavaksi alueelle tuodaan maan jäätyneenä ollessa maapadon rakentamiseen tarvittavat rakennusmateriaalit: louhosta, soraa, moreenia ja verkouskiviä. Pato rakennetaan tulevana kesänä. Tulevana talvena poistetaan loput kosteikkoalueen puustosta ja muotoillaan kosteikoaluetta. Sitä ennen kosteikkoalueen suunnitelmaa on vielä tarkennettava.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 