Category Archives: Vesien hoito
Hallituksen kokous 3/2014
Hallitus vahvisti puhelinkokouksella talvitöiden urkoitsijavalinnan ja päätti ryhtyä toteuttamaan Kalamäen kosteikon. Pöytäkirjan löydät täältä: Hallitus 3-2014
Metsäkeskukselta rahoitustukea Kalamäen kosteikon rakentamiseen
Suomen metsäkeskus on myöntänyt yhdistykselle rahoitusta Saarisenojan vesienhoitorakenteiden toteuttamiseen kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista metsäluonnon hoidon edistämisvaroista. Pääosa rahoituksesta käytetään Kalamäen kosteikon suunitelman täydentämiseen ja hankkeen toteuttamiseen. Tuen perusteena on metsäojitusten aiheuttaman vesistöhaitan korjaaminen. Yhdistys on vastuussa kosteikon rakentamisesta. Toteutus tulee kilpailuttaa, ja tukea maksetaan jälkikäteen totetuneiden kulujen mukaisesti.
Kalamäen kosteikolle on saatu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupa 16.10.2013. Rahoituspäätöksen mukaan hankkeen tulee olla valmis 31.12.2015.
Kosteikkotyöt alkavat
Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikkojen urakoitsijaksi on valikoitunut Maanrakennus J Päkkilä Oy. Urakoitsijan kanssa on sovittu, että työt alkavat 24. maaliskuuta. Kokkojärvenniityn yläpäähän rakennetaan pieni kosteikko katkaisemalla aikanaan kaivetty valtaoja ja ohjaamalla vedet pintavalutuksen kautta alemmaksi ojaan. Korteojalla muotoillaan suon pintaa vesilinnuille sopivaksi ja ohjataan Korteojan vesi pintavalutuksen kautta takaisin Korteojaan. Vedenjohtorakenteet ja pato on tehty jo viime vuoden lopulla. Kosteikkoalue ja pintavalutus otetaan käyttöön kevättulvan jälkeen.
Molemmat kosteikot tulevat pehmeiköille, joiden kantavauus on erittäin huono. Kantavuutta on pyritty parantamaan koneiden kulku-uria jäädyttämällä. Tätä taas on vaikeuttanut lämpimin talvi ainakin viiteenkymmeneen vuoteen. Suon pintaa on saatu jäätymään noin 40 sentin paksuudelta, mutta lämpimät säät ovat osaksi jo ohentaneet jäätynyttä kerrosta. Viikolle 12 ennustetun pakkasjakson odotetaan hieman parantavan tilannetta.
Kokkojärvenniityllä valtava talkoomenestys
Kokkojärvenniityn kosteikon rakentaminen käynnistyi vauhdikkaasti lauantaina 25. tammikuuta, kun 15 talkoolaista pisti kasoihin kymmeniä kuutioita koivuja muutamassa tunnissa! Moottorisahoilla, raivaussahoilla ja nostokoukuilla varustautuneita talkoolaisia tuli sekä yhdistyksestä että Koitelin Erästä. Koko raivaustyö tuli valmiiksi kerralla. Nyt odotellaan vielä kulkureitin jäätymistä, jotta puut saadaan alueelta pois ja kaivinkone paikalle. Kokkojärvenniityn yläpäähän rakennetaan vajaan hehtaarin laajuinen kosteikko, josta vesi poistuu pintavalutuken kautta Kokko-ojaan. Kosteikkosuunnitelman näet täältä. Kokkojärvenniityn kosteikkosuunnitelma . Suurkiitos talkoolaisille!
Talkoopanos edelleen runsas
Yhdistyksen jäsenet tekivät 1440 talkootuntia vuonna 2013. Talkoihin osallistui 20 henkilöä. Tuntimäärä pieneni hieman edellisvuotisesta lähinnä siksi, että suurempiin rakennustöihin päästiin vasta aivan vuoden lopulla. Kun talkootapahtumia oli aikaisempaa vähemmän, myös osallistuneiden henkilöiden lukumäärä pieneni.
Suurin tuntimäärä, noin 400, käytettiin EAKR-rahoitteiseen hankkeeseen, paitsi rahoitushakemukseen ja hallinnointiin, myös Korteojan hankkeen toteuttamiseen. Poikkeuksellisen paljon tunteja, noin 250, kului hankkeiden valmisteluun, kuten lupakäsittelyyn ja muihin viranomaistoimiin, sopimuksiin, rahoituksen järjestämiseen yms. Erittäin merkittävän osan tästä muodostaa Kalamäen kosteikon luvanhaku ja lupaprosessin hoito. Nyt kaikkien tärkeiden hankkeiden oikeudelliset edellytykset ovat kunnossa. Paljon talkootyötä käytettiin myös hoitokalastukseen, aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen sekä viestintään.
Vuonna 2014 talkoita tulee tarjolle runsaasti. Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikoiden rakentaminen jatkuu talvella, jos pehmeiköt saadaan jäädytetyksi kantaviksi. Myös Kalamäen kosteikon työt pyritään aloittamaan, mikäli rahoitus onnistuu. Katso talkoiden tuntijakauma täältä: Talkoot kohteittain .
Korteojan kosteikon rakentaminen alkoi
Korteojan kosteikon vesitysjärjestelmän rakentaminen alkoi 10. joulukuuta. Korteojan uomaa siirretään vajaan 200 metrin matkalla. Uuden uoman alapäähän tulee säätö- ja sulkupato tulvavesien johtamista ja Korteojan mahdollista huoltoa varten. Pato on tyypiltään neulapato, joka siis suljetaan pystylankuilla. Patoelementti on kooltaan 8,5 x 3 metriä. Se koottiin rannalla ja nostettiin kokonaisena paikalleen. Patoon tulee kävelysilta uuden uoman yli. Nykyisen uoman kohdalle tehdään rumpu. Varsinainen kosteikko ja sille johtava vesitysoja sijaitsevat pehmeiköllä. Tarpeellinen konetyöskentelyalue jäädytetään ja työt tehdään kevättalvella. Kosteikon yleisjärjestelypiirustus on täällä: Korteojan kosteikko.
Patoelementtiä kuljetetaan paikalleen. Padon tiiviys varmistetaan suodatinkankailla, jotka levitään uomaan elementin asentamisen jälkeen
Kesän 2013 vesitutkimuksista raportti
Kari Kainua, jolla on laaja ja monipuolinen vesiosaaminen, on laatinut yhteenvetoraportin kuluneen kesän vesitutkimuksista. Aikaisempien kesien tapaan Jäälinjärveen tulevien vesien näytteitä otettiin Saarisenojasta ja Korteojasta. Lähtevän veden näytteet otettiin Jäälinojasta. Paavo Vehkomäki huolehti näytteenotosta ja tutki itse myös pääosan kiintoaineista. Muut näytteet tutkittiin Nablabs Oy:n laboratoriossa.
Kiintoainetilanne oli edellisten kesien kaltainen. Jäälinjärveen laskeutui noin 60 prosenttia järveen tulevasta kiintoaineesta. Karkean taselaskennan mukaan kiintoainetta kertyi järveen n. 18 tonnia kuiva-aineena mitattuna. Veteen laimenneena lietteen tilavuus on hyvin paljon suurempi. On huomattava, että tarkkailujakso kesti vain noin 5 kuukautta, joten koko vuoden kertymä on suurempi. Valtaosa kiintoaineesta tuli Saarisenojasta. Tulevan veden kiintoainepitoisuudet ovat korkeimmillaan keskikesällä pienten virtaamien aikaan, mikä johtuu pohjaveteen liuenneen raudan saostumisesta metsäojaverkostossa.
Vedenlaatuparametrien (ravinteeet ja leväbiomassa) mukaan Jäälinjärvi on rehevä. Korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat Korteojan vedessä. Siellä fosforin kokonaismäärästä 60 prosenttia oli liukoisessa muodossa. Saarisenojassa liukoinen osuus oli puolet. Jäälinojassa taas liukoisen fosforin määrä oli pieni, joten fosfori kuluu järvessä ja aiheuttaa siellä rehevyyttä. Myös klorofyllimittaukset vahvistavat tätä kuvaa.
Kari on myös vertaillut Jäälinjärveä Kiiminkijokeen ja Pyykösjärveen. Jäälinjärven vesi on sameinta ja siinä on eniten kiintoaineita. Myös väriarvot ovat korkeimmat, mikä johtuu suuresta rautapitoisuudesta. Pyykösjärven vedessä on enemmän ravinteita. Pyykösjärven (ja Kuivasjärven) vedenlaatua parannetaan johtamalla sinne Oulujoen vettä.
Pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaadussa ei ole havaittavissa trendinomaisia muutoksia. Myöskään viimeaikaiset vesienhoitotoimet eivät vielä näy vesianalyyseissä. Kari toteaakin, että järven kuntoutuminen on hidas prosessi, ja vuosien välinen normaali vaihtelu vaikeuttaa tulostentulkintaa lyhyellä aikavälillä.
Tutustu Karin raporttiin. Se on selkeä, ymmärrettävä ja hyvin kirjoitettu. Löydät sen täältä: Vesitutkimukset 2013
Jäälin vesien kunnostus Oulu Radiossa
Oulu Radio lähetti Jäälin vesien hoidosta varttitunnin haastattelun, jossa toimittaja Arto Veränkorva selvitteli asiaa Birger Ylisaukko-ojan kanssa. Jutussa käytiin monipuolisesti läpi ongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet, rahoitus sekä yhdistyksen toiminta yleensä. Toimittaja korosti valtakunnallista edelläkävijäasemaa. Myös Oulu Radion nettisivuilla on aiheesta lyhyt juttu, joka painottuu hieman toisin kuin radiojuttu. Löydät sen osoitteesta http://yle.fi/uutiset/limaleva_katosi_jaalinjarvesta/6893814
Kalamäen kosteikolle lupa
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan Kalamäen kosteikon rakentamiseen Jäälinjärven kaakkoispäähän. Hanke toteutetaan Maveplan Oy: laatiman teknisen suunitelman mukaan. Rakentaminen on aloitettava viimeistään neljän vuoden kuluessa ja saatettava päätökseen viimeistään kuuden vuoden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Muutoin päätös raukeaa. Rakentamistyön aikaisia vaikutuksia veden laatuun on tarkkailtava. Myös padon yläpuolisia vedenkorkeuksia on tarkkailtava kahden vuoden ajan padon käyttöön otosta. Lupahakemus jätettiin kuluvan vuoden maaliskuussa. Lupaan liittyy myös ns. valmistelulupa, jonka nojalla rakentaminen saadaan aloittaa, vaikka päätöksestä valitettaisiin. Lupapäätös on luettavissa täältä: Kalamäki lupa 161013.
Kalamäen kosteikko on yhdistyksen suurin yksittäinen hanke. Kosteikkoalueen kokonaispinta-ala on noin 6 hehtaaria. Avovesialuetta muodostuu 0,8 hehtaaria. Kosteikkoalue muotoillaan niin, että siihen muodostuu syvännealueita sekä ns. ”nolla-alueita”, joilla vedenpinta on suunnilleen maanpinnan tasossa. Muotoilulla tavoitellaan monipuolisia olosuhteita erilaisille eliöille, erityisesti vesilinnuille. Hankkeen rahoitusratkaisut ovat vielä avoinna.
VYYHTI-hanke järjesti tutustumiskäynnin Jääliin
ProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke – Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan – kutsui vesistökunnostuksesta kiinnostuneita tahoja tutustumaan Jäälin vesien hoitoon. Vieraita saapui peräti Pudasjärveltä ja Iin Olhavasta asti. Kiinnostuneille esiteltiin sekä VYYHTI-hanketta että Kiimingin – Jäälin vesenhoitoyhdistyksen toimintaa. Kokoontumisen päätteeksi käytiin tutustumassa Kokko-ojan haaran pintavalutusjärjestelyihin.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 