Blogiarkistot
Vesienhoitorakenteet ”paketissa”
Yhdistyken ensimmäiset vesienhoitorakenteet tehtiin kuluvana syksynä. Rakenteet sijoittuvat laajalle alueella Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella. Kokko-ojan haaraan rakennettiin kaksi säätö- ja sulkupatoa ja 150 metriä suisteita, joiden tarkoitus on levittää vesi uoman rannalla olevalla ”tulvahyllylle”, mistä vesi palaa hitaasti virraten ja suotautumalla takaisin uomaan. Saarisenojanniityllä toteutettiin mittava pintavalutusjärjestely. Lisäksi rakennettiin kaksi putkipatoa, jotka tasaavat virtaamavaihteluita ja poistavat kiintoainesta.
Toteutus onnistui yli odotusten. Konetyö kesti runsaan viikon. Talkootöitä tehtiin paljon ja tehokkaasti, mistä kiitos kaikille osanottajille. Rankka syystulva syövytti putkipatojen täyttöjä, ja niitä joudutaan korjaamaan tulevana kesänä. Myös viimeistelyä riittää ensi kesällekin.
Katso diasarja rakenteista täältä: Vesienhoitorakenteet 2012
Vesienhoitotoimikunta kokoontui ja tutustui rakenteisiin maastossa
KIIMINGIN – JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNTA, KOKOUS 2/2012
Aika 18.10.2012 klo 10
Paikka Jäälinmaja, Jääli Read the rest of this entry
Pintavalutus toimii erinomaisesti
Saarisenojanniityn pintavalutuskenttä otettiin käyttöön 27. syyskuuta. Saarisenojan vedet johdetaan pintavalutusalueen yläreunaan vaakasuoralla jako-ojalla, mistä vesi valuu kaltevan suoalueen pintaa pitkin kohti Saarisenojan luonnonuomaa. Runsaiden sateiden seurauksena vettä tulee pintavalutuskentälle paljon. Mielenkiintoista on, että virtausta suoalueella ei juuri havaitse. Kentän alareunalla vesi nopeasti kokoontuu yhteen ja Saarisenoja ”alkaa”. Pintavalutuksen kautta kulkenut vesi on väriltään tummaa mutta hyvin puhtaan oloista. Aistinvarainen näkösyvyys on selvästi suurempi kuin ojan alaosalla. Pintavalutusalueena toimivan suon pinta-ala on noin viisi hehtaaria.
Rantapohja: ”Tuhansia talkootunteja…”
Paikallislehti Rantapohja julkaisi kattavan artikkelin vesienhoidosta otsikolla ”Tuhansia talkootunteja Jäälin vesien hyväksi”. Lue Rantapohjan juttu täältä: Rantapohja 041012. Kyseinen Rantapohjan numero jaettiin kaikkiin Kiimingin kunnan talouksiin. Lisäksi Rantapohjan levikkialuetta ovat useat kunnat Oulun pohjois- ja itäpuolella.
Kaleva kirjoitti kattavasti kunnostuksista
Kaleva julkaisi 3.10.2012 monipuolisen jutun Jäälinojan valuma-alueen kunnostuksista. Lue juttu täältä: Kaleva 031012
Särkikaloja vähennettiin taas
Ammattilaisten nuottasaalis oli tämän syksyn kaksipäiväisessä hoitokalastuksessa 600 kiloa särkeä ja pientä lahnaa. Viime vuoteen verrattuna saalis oli vaatimaton, noin neljäsosa. Silti se on merkittävä. Se vastaa ainakin puolta Jäälinjärven vuotuisesta kalankasvusta. Ensimmäisen päivän työstä puolet meni hukkaan, kun nuotta tarttui merkitsemättömään lämmönkeräysputkeen. Saaliskalat olivat nyt selvästi suurempia kuin vuosi sitten.
Yhdistyksen oma rysäsaalis kesän ajalta on noin kaksisataa kiloa särkikaloja. Puolet siitä saatiin Jäälinojan niskalta kutuvaelluksen aikana ja toinen puoli vähitellen kesän kuluessa. Kesäsaaliskalojen koko oli pieni ja kappaleluku vastaavasti suuri.
Historiallinen hetki: vesi palautettiin Saarisenojaan
Saarisenoja on kuivatettu Saarisenojanniityn kohdalta puoli vuosisataa sitten. Tänään torstaina 27.9.2012 klo 12.02 vesi käännettiin takaisin Saarisenojan luonnonuomaan – tosin olennaisesti toisella tavalla kuin luonto oli sen aikanaan järjestänyt.
Kuivuneen luonnonuoman yläosaan rakennettiin mittava vesilintu- ja laskeutusallas. Siitä vesi jatkaa matkaansa läheisen suon yläreunaan kaivettuun jako-ojaan, joka ei johda mihinkään vaan levittää virtaavan veden kaltevan suon yläreunaan noin 300 metrin matkalle. Siitä vesi suotautuu suon pinnalla olevan kasvillisuuden ja turvekerroksen kautta satojen metrien matkan alapuolella olevaan, aiemmin kuivuneeseen luonnonuomaan. Pintavalutuksen tarkoitus on pidättää vedessä olevia epäpuhtauksia suoalueelle, missä kasvillisuus voi niitä hyödyntää.
Saarisenojanniityn pintavalutus on tärkeä osa kuluvana vuonna tehtävistä vesienhoitorakenteista. Hanketta edelsi patojen ja suisteiden rakentaminen Kokko-ojan haaraan. Lisäksi on rakennettu kaksi putkipatoa tasaamaan ojaston virtaamavaihteluita. Rakentamisen intensiivivaihe kaivinkonetta käyttäen kesti runsaan viikon. Talkootöissä oli koko rakentamisen ajan 2 – 4 miestä. Erikseen on tehty siistimistöitä suuremmilla porukoilla, ja niitä jatketaan vielä konetöiden päätyttyä.
Suunnitelmat ovat nähtävissä kokonaisuudessaan sivuston Vesien hoito -osiosta.
Katso video: https://dl.dropbox.com/u/75409109/KosteikonViimeistely.m4v
Rakentaminen alkoi hyvin
Kokko-ojan haaran suisteiden ”raakatyövaihe” on valmistunut. Kone saapui kohteelle keskiviikkona 19.8. iltapäivällä. Perjantai-iltaan mennessä oli saatu rakennetuksi kaksi hirsirakenteista suistepatoa sekä Saarisenojan ja Kokko-ojan säätö- ja sulkupadot. Suisteet ovat kahden hirren korkuisia, ja niiden yhteispituus on 150 metriä. Rakentamisen ajan talkoovahvuus on ollut neljä miestä. Suisteiden tarkoitus on levittää Kokko-ojan ja Saarisenojan vesi virtaamaan hitaasti ranta-alueilla olevien tiheiden kasvillisuusalueiden kautta, jotta kiintoaines pidättyisi ranta-alueille.
Kokko-ojan haarassa on vielä paljon viimeistelytyötä. Täiden jälkien siistiminen ja hyödyntämiskelpoisten puiden saattaminen kuljetuskuntoon vaativat vielä paljon talkootyötä.
Seuraavaksi kone siirtyy Saarisenojanniitylle rakentamaan suurta lintuvesi- ja laskeutusallasta ja pintavalutuskenttää.
Vesivisio keskusteltavaksi
Yhdistyksen hallitus hyväksyi 27.8. pitämässään kokouksessa vesivision luonnoksen vuoteen 2021. Visiossa hahmotellaan vesiympäristön laatua ja soveltuvuuttaa virkistyskäyttöön sen jälkeen, kun kunnostustoimet on saatu valmiiksi. Visiohahmotelma kuuluu:
”Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella on kaksi vesilintukosteikkoa, pintavalutuskenttiä ja muita vesienhoitorakenteita. Vesi on palautettu Saarisenojan alkuperäiseen uomaan Saarisenojanniityllä. Saarisenojan ja Kokko-ojan varrella on vaellus- ja hiihtoreitit, jotka johtavat Koiteliin sekä valuma-alueen metsä- ja suoalueille. Vaellusreitit toimivat maastotietopolkuina, ja siellä esitellään vesistöä ja vesienhoitoa, alueen asutushistoriaa, geologisia muodostumia, luontoyyppjeä ja niiden ominaispiirteitä sekä metsien hoitoa ja käyttöä. Reittien varrella on lintutorni, laavuja ja nuotiopaikkoja.
Kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen Jäälinjärveen on pienentynyt kolmannekseen maksimista. Veden väriarvot ovat selvästi parantuneet. Limalevä- ja sinileväesiintymät ovat pääosin poistuneet eivätkä haittaa uimista tai muuta virkistyskäyttöä. Jäälinjärven kalastorakenne on terve, ja virkistyskalastukseen soveltuvat kalakannat ovat hyviä. Puusto ja muu rantakasvillisuus pehmentävät rakennetuja rantoja ja vähentävät järven rasitusta.
Jäälinjärvestä Jäälinojaan virtaavan veden laatu on hyvä. Jäälinojaan tuleva hulevesi-, jätevesi- ja hajakuormitus on pienentynyt eikä merkittävästi heikennä Jäälinojan alaosan veden laatua. Jäälinojan vesi soveltuu kauttaaltaan kasteluun, uimiseen ja peseytymiseen. Kalakannat voivat hyvin.”
Yhdistys ottaa mielellään vastaan palautetta visioluonnoksesta. Palautteen voi antaa joko suoraan yhdistyksen toimijoille tai tämän sivuston yhteystieto-osion kautta.














