Blogiarkistot

Keskustelutilaisuus Korteojan kosteikosta

Raitamaantien ja Heikkisentien asukkaille järjestettiin keskustelutilaisuus Heikkisentiellä Korteojan kohdalla keskiviikkona 26.6.2013 klo 18. Yhdistys on suunnitellut padottavansa Korteojaa niin, että vesi saataisiin nousemaan Heikkisentien laidassa olevalle suolle, mistä se valuisi pintavaluntana takaisin Korteojaan. Suon yläosa muotoiltaisiin erityisesti vesilinnuille sopivaksi. Alustavan suunntelman näet täältä. Korteojan lintuvesi ja pintavalutus.

Vesilinnuston elinolosuhteita tilaisudessa kuvaili Juha Siekkinen Suomen riistakeskuksesta. Paikalla oli alun toistakymmentä henkilöä. Kosteikko sai asukkaiden hyväksynnän; sen sijaan Korteojan padotuksen vettymishaitoista kannettiin huolta. Suunniteltu vedenkorkeus vaaitaan mahdollisiin riskikohteisiin ja päätelmät tehdään sen jälkeen.

Kosteikon tavoitteena on pienentää Korteojasta Jäälinjärveen purkautuvaan ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Korteojaan päätyy jätevesiä, koska ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Keskustelussa kaivattiin kovasti viemärin rakentamista.

Jäälinmajan ranta säilyy virallisena uimarantana

Oulun kaupungin tavoitteena on vähentää virallisia uimarantoja. Lakkautuspaineen alla oli muiden ohella Jäälinmajan ranta. Yhdistys antoi sivistys- ja kulttuurilautakunnalle lausunnon Jäälin vesien kunnostuksesta ja esitti, että Jäälinjärven tilan kehittymistä seurattaisiin ennen kuin asiasta tehdään päätöksiä. Lautakunta päätti 13.6. pitämässään kokouksessa säilyttää Jäälinmajan rannan virallisen uimarantana ainakin tämän vuoden.

Yhdistyksen lausunto lötyy täältä: Lausunto Jäälinmajan uimarannasta

Yhdistyksen toimintamalli yleiseen käyttöön EU-rahoituksen avulla

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on päättänyt myöntää EAKR-rahoitusta  yhdistyksen toimintamallin kehittämiseksi yleiseen käyttöön soveltuvaksi. Hankkeen nimi on ”Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli”. Hankkeessa tuotetaan toimijalähtöisesti kokemuksiin perustuva internet-sovellus toimintamallista, jolla vesien ja vesialueiden käyttäjät voivat omatoimisesti vähentää vesiympäristön ongelmia kustannustehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti koko valuma-alueella. Hankkeen on määrä valmistua marraskuuhun 2014 mennessä.

Tehopyydys hoitokalastukseen

Jäälinjärven  koillisrannalle on asennettu paunetti pyytämään särkikaloja. Paunetti on päältä avoin isorysä, jonka kokonaispituus on lähes sata metriä. Rysän kalapesä on pituudeltaan kahdeksan metriä ja leveydeltään 4 metriä. Kalapesä on paksulankaista havasverkkoa, jonka silmäkoko on kuusi millimetriä.

Paunetti on pyynnissä kesäkuun lopulle. Rysään päätyvät petokalat vapautetaan ja vain särkikalat poistetaan järvestä.

Yhdistys järjestää kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua rysän kokemiseen Oulun päivien yhteydessä 17. kesäkuuta klo 18.

Kalamäen lupahakemus kuulutettu

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on julkaissut kuulutuksen Kalamäen kosteikon rakentamista koskevasta yhdistyksen lupahakemuksesta. Hakemuksen johdosta voi jättää muistutuksia ja mielipiteitä 10. toukokuuta saakka kuulutuksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Kuulutuksen löydät täältä: Kalamäki AVI-kuulutus 050413

Yhdistys esittäytyy Oulun Päivillä

Yhdistys tarjoaa kaikille oululaisille mahdollisuuden tutustua Jäälin vesien kunnostukseen osana Oulun Päivien ohjelmaa. Jäälinjärveen asennetaan kesän alussa paunetti (päältä avoin isorysä), joka käydään kokemassa yhdessä vieraiden kanssa. Sen jälkeen esitellään yhdistyksen toimintaa yleisesti. Lopuksi kiinnostuneet voivat tutustua Kokko-ojan haarassa toteutettuihin vesienhoitorakenteisiin. Ajankohta on maanantai 17.6.2013 klo 18. Kokoontumispaikka on Jäälinmajan ranta osoitteessa Rantakuja 10, Jääli.

Kalamäen lupahakemus jätettiin

Yhdistys jätti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen luvan saamiseksi Kalamäen kosteikon rakentamiseen Saariseojaan lähelle Jäälinjärven kaakkoispäätä. Suunnitellut kosteikon vesipinta-ala on 0,8 hehtaaria ja koko kosteikkoala 6,2 hehtaaria. Kosteikkon on suunniteltu monivaikutteiseksi. Vesiensuojelun lisäksi kosteikkoon uskotaan muodostuvan monipuolinen elinympäristö erilaisille eliöille, erityisesti vesilinnuille. Yhdistys on saanut sopimuksilla oikeudet kaikkiin niihin alueisiin, jotka jäävät veden alle. Vettymisvahinkoja aiheutuu muutamille kiinteistöille. Niistäkin pyritään saamaan aikaan sopimukset lähiakoina.

Parhaassa tapauksessa lupapäätös saadaan tulevana kesänä. Mikäli yhdistys saa myös luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, tärkeimmät rakenteet voidaan tehdä tulevan sulan kauden aikana. Kantavuusongelmien vuoksi kosteikkoalueen puuston poisto ja maanpinnan muotoilu jäänevät seuraavaan talveen. Lupahakemus löytyy täältä  Hakemus  ja  hakemukseen liitetyn suunnitelman tektiosa täältä Lupahakemussuunnitelma . Maveplan Oy:n laatimat tekniset piirustukset ovat sivuston osiossa Vesien hoito -> Suunnitelmat.

Rantapohja: Jäälin vesistä esimerkkitapaus

Rantapohja uutisoi taas näyttävästi Jäälin vesien kunnostuksesta. Juttuun inspiroi Kaisa Savolaisen diplomityö, jossa koko Jäälinojan vesistön tilaa ja kunnostusta on käsitelty laajasti ja monipuolisesti. Jutun löydät täältä: Rantapohja 100113

Arvottamistutkimus valmistuu keväällä

Suomen ympäristökeskuksen, Kellon kyläyhdistyksen ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteistutkimus vesien kunnostuksen arvottamisesta on aineiston osalta valmis.  Kellon ja Jäälin väliselle Kalimenjoen vesistön alueelle lähetettiin kaikkiaan 1632 kyselylomaketta, joihin vastauksia tuli 505. Osassa lomakkeita vastaajille annettiin mahdollisuus lahjoittaa välittömästi rahaa yhdistysten toimintaan. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tilille on tullut yhdeksän lahjoitusta. Suurkiitos kaikille tukijoille!

Vastanneiden kesken arvottiin myös palkintoja. 150 euron lahjakortin Virpinemen liikuntaopistoon voitti Arvi Valli Oulusta. Kirjapalkinnon saivat Juha Kortessalo Oulusta ja Hilkka Laakkonen Jäälistä.

Metsäkeskus suunnittelee vesienhoitorakenteita Jäälinojan alueelle

Metsäkeskuksen rahoitustilanne on helpottunut ainakin tällä hetkellä niin, että Metsäkeskus voi ryhtyä suunnittelemaan vesienhoitorakenteita yhdistyksen toimialueelle. Metsäkeskus onjo pitkään osallistunut  yhdistyksen kokoaman asiantuntijaryhmän toimintaan, mutta valtion rahoituksen puute on tähän saakka estänyt käytännön vesienhoitotoimet. Suunnittelun aloituspalaverissa 30. tammikuuta sovittiin, että Metsäkeskuksen suunnitelmat kohdennetaan Jäälinjärven alapuoliselle Jäälinojan valuma-alueelle. Yhdistys jatkaa aloittamiaan toimenpiteitä Jäälinjärven yläpuolella.

Myös Metsäkeskuksen organisaatio on uudistunut. Nyt sovitun suunnittelun tekee Metsäkeskuksen julkinen puoli. Toteuttaja ratkaistaan kilpailumenettelyssä suunnitelmien valmistuttua . Yhdistys tekee tarvittavat sopimukset maanomistajien kanssa.