Blogiarkistot
Yhdistys esittäytyy Oulun Päivillä
Yhdistys tarjoaa kaikille oululaisille mahdollisuuden tutustua Jäälin vesien kunnostukseen osana Oulun Päivien ohjelmaa. Jäälinjärveen asennetaan kesän alussa paunetti (päältä avoin isorysä), joka käydään kokemassa yhdessä vieraiden kanssa. Sen jälkeen esitellään yhdistyksen toimintaa yleisesti. Lopuksi kiinnostuneet voivat tutustua Kokko-ojan haarassa toteutettuihin vesienhoitorakenteisiin. Ajankohta on maanantai 17.6.2013 klo 18. Kokoontumispaikka on Jäälinmajan ranta osoitteessa Rantakuja 10, Jääli.
Kalamäen lupahakemus jätettiin
Yhdistys jätti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen luvan saamiseksi Kalamäen kosteikon rakentamiseen Saariseojaan lähelle Jäälinjärven kaakkoispäätä. Suunnitellut kosteikon vesipinta-ala on 0,8 hehtaaria ja koko kosteikkoala 6,2 hehtaaria. Kosteikkon on suunniteltu monivaikutteiseksi. Vesiensuojelun lisäksi kosteikkoon uskotaan muodostuvan monipuolinen elinympäristö erilaisille eliöille, erityisesti vesilinnuille. Yhdistys on saanut sopimuksilla oikeudet kaikkiin niihin alueisiin, jotka jäävät veden alle. Vettymisvahinkoja aiheutuu muutamille kiinteistöille. Niistäkin pyritään saamaan aikaan sopimukset lähiakoina.
Parhaassa tapauksessa lupapäätös saadaan tulevana kesänä. Mikäli yhdistys saa myös luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, tärkeimmät rakenteet voidaan tehdä tulevan sulan kauden aikana. Kantavuusongelmien vuoksi kosteikkoalueen puuston poisto ja maanpinnan muotoilu jäänevät seuraavaan talveen. Lupahakemus löytyy täältä Hakemus ja hakemukseen liitetyn suunnitelman tektiosa täältä Lupahakemussuunnitelma . Maveplan Oy:n laatimat tekniset piirustukset ovat sivuston osiossa Vesien hoito -> Suunnitelmat.
Rantapohja: Jäälin vesistä esimerkkitapaus
Rantapohja uutisoi taas näyttävästi Jäälin vesien kunnostuksesta. Juttuun inspiroi Kaisa Savolaisen diplomityö, jossa koko Jäälinojan vesistön tilaa ja kunnostusta on käsitelty laajasti ja monipuolisesti. Jutun löydät täältä: Rantapohja 100113
Arvottamistutkimus valmistuu keväällä
Suomen ympäristökeskuksen, Kellon kyläyhdistyksen ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteistutkimus vesien kunnostuksen arvottamisesta on aineiston osalta valmis. Kellon ja Jäälin väliselle Kalimenjoen vesistön alueelle lähetettiin kaikkiaan 1632 kyselylomaketta, joihin vastauksia tuli 505. Osassa lomakkeita vastaajille annettiin mahdollisuus lahjoittaa välittömästi rahaa yhdistysten toimintaan. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tilille on tullut yhdeksän lahjoitusta. Suurkiitos kaikille tukijoille!
Vastanneiden kesken arvottiin myös palkintoja. 150 euron lahjakortin Virpinemen liikuntaopistoon voitti Arvi Valli Oulusta. Kirjapalkinnon saivat Juha Kortessalo Oulusta ja Hilkka Laakkonen Jäälistä.
Metsäkeskus suunnittelee vesienhoitorakenteita Jäälinojan alueelle
Metsäkeskuksen rahoitustilanne on helpottunut ainakin tällä hetkellä niin, että Metsäkeskus voi ryhtyä suunnittelemaan vesienhoitorakenteita yhdistyksen toimialueelle. Metsäkeskus onjo pitkään osallistunut yhdistyksen kokoaman asiantuntijaryhmän toimintaan, mutta valtion rahoituksen puute on tähän saakka estänyt käytännön vesienhoitotoimet. Suunnittelun aloituspalaverissa 30. tammikuuta sovittiin, että Metsäkeskuksen suunnitelmat kohdennetaan Jäälinjärven alapuoliselle Jäälinojan valuma-alueelle. Yhdistys jatkaa aloittamiaan toimenpiteitä Jäälinjärven yläpuolella.
Myös Metsäkeskuksen organisaatio on uudistunut. Nyt sovitun suunnittelun tekee Metsäkeskuksen julkinen puoli. Toteuttaja ratkaistaan kilpailumenettelyssä suunnitelmien valmistuttua . Yhdistys tekee tarvittavat sopimukset maanomistajien kanssa.
Yhdistys pyysi ELYn lausuntoa luvantarpeesta
Yhdistys valmistautuu rakentamaan lähitulevaisuudessa Kalamäen ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Korteojan alaosalle Heikkisentien varteen pintavalutuskentän ja mahdollisen kosteikon. Vesilain mukaan hankkeille on haettava Aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa, mikäli seurauksena saattaa olla yleisen edun loukkaus. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kaikista vahingoista saadaan aikaan sopimukset. Yhdistys on jo tehnyt sopimukset mm. Oulun kaupungin ja Metsähallituksen alueista, ja neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa on aloitettu. Pohjois-pohjanmaan ELY-keskukselle jätetyssä lausuntopyyntökirjeessä vesilain vaatimuksia on tarkasteltu seikkaperäisesti. Yhdistys katsoo, ettei lupaa tarvita, jos maanomistajien kanssa saadaan aikaan sopimukset. Lupaprosessi olisi hidas ja työläs. Lupamaksu olisi lisäksi tuhansia euroja. Lausuntopyyntökirjeen löydät täältä: Lausuntopyyntö
”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus” – diplomityö valmis
Kaisa Savolaisen diplomityö ”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus – esimerkkinä Jäälinojan vesistö” valmistui. Työ on hyvin kattava ”käsikirja” koko vesistöstä, sen kuormituslähteistä ja kunnostusmahdollisuuksista. Vesistön kuormitus ei ole erityisen voimakasta. Vesistön tilan ja sen kohentamisen kannalta jätevesillä ja pihalannoituksella on kuitenkin suuri merkitys siksi, että näistä lähteistä tuleva fosfori on liukoisessa muodossa ja siten helposti vesieliöstön käytettävissä. Muiden lähteiden fosfori taas on suurelta osin sitoutuneena humukseen ja kiintoaineeseen.
Jäälinojaan tulevassa fosforikuormassa ihmistoiminnan osuus on suurempi kuin Jäälinjärvessä. Liuenneen fosforin pitoisuus kasvaa Jäälinojassa alavirtaan mentäessä. Myös suolistoperäisten bakteerin määrä kasvaa voimakkaasti Jäälinojassa alavirtaan kuljettaessa, mikä kertoo jätevesikuormituksesta.
Vesistön tilan kohentamisessa lähtökohtana tulee olla ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen pienentäminen. Jätevesien viemäröinti on tässä erityisen tehokas, sillä jätevesikuorma poistuu tällöin kokonaan. Myös pihojen lannoitukseen on syytä kiinnittää huomiota ja huolehtia siitä, etteivät ravinnepitoiset valumavedet kulkeudu vesistöön.
Jäälinjärven virkistyskäyttöä haittaavat erityisesti järveen kulkeutuva kiintoaines sekä limalevä. Suunnitelluilla vesienhoitorakenteilla tulevan kiintoainemäärän arvioidaan vähenevän puoleen. Haitallisen lietteen poistamisessa ruoppaus on mahdollista mutta kallista. Limaleväongelmaan ei ole olemassa selvää ratkaisua. Ravinnekuormituksen pieneneminen ja veden kirkastuminen todennäköisesti vähentäisivät ongelmaa. Särkikalojen vähentäminen on tärkeä kunnostusmuoto. Se vaikuttaa järven ravintoketjuun ja mahdollisesti myös limalevän määrään, poistaa ravinteita järvestä, vähentää pohjasta veteen liukenevia ravinteita ja parantaa kalakannan rakennetta virkistyskalastuksen kannalta. Veden ja pohjan käsittely vesikemikaaleilla on myös mahdollista, mutta se vaatii vielä lisätutkimuksia. Allaskokeessa käytetty Phoslock-kemikaali ei toiminut Jäälinjärvellä.
Diplomityö on luettavissa kokonaan täältä: Diplomityö
Lähes joka toinen osallistui talkoisiin
Vuoden 2012 talkootöiden määrä on mittava: yhteensä 1588 tuntia. Lähes puolet työstä kului vesienhoitorakenteisiin, paitsi itse rakentamistyöhön, myös monitahoiseen valmisteluun, maanomistajasopimuksiin yms. rakentamisen edellytyksiin. Myös panostus tutkimukseen oli mittava. Tutkimukset pitivät sisällään veden laadun mittaukset ja analyysit sekä Jäälinjärven allaskokeen. Tutkimustunteihin ei sisälly Kaisa Savolaisen diplomityö. Lisäksi kalastukseen käytettiin huomattavasti talkootyötä, minkä lisäksi ”hoitokalastusisku” ostettiin ammattikalastajilta.
Talkoihin osallistui kaikkiaan 35 eri henkilöä. Tulos on erittäin hyvä; jäsenistä siis lähes joka toinen osallistui talkootöihin.
Katso tuntijakauma tästä: Talkootunnit 2012
Yhdistyksen toimintamalli kiinnosti Kitkajärvellä
Suomen ympäristökeskus järjesti yhdessä Posion kunnan ja Kuusamon kaupungin kanssa 27.11. yleisötilaisuuden, jossa pohdittiin kunnostushankkeen käynnistämistä Kitkajärvelle. Sinänsä hyväkuntoinen, suuri ja kirkasvetinen järvi on alkanut nuhraantua ja ongelmia kalakannoissa esiintyy. Keskeinen kysymys Kitkajärvellä on kunnostustoiminan organisoiminen. Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistykseltä oli pyydetty tilaisuuteen puheenvuoro, jossa haluttiin tietoa yhdistyksen perustamisesta ja kunnostushankkeisiin kehitetystä toimintamallista. Yhdistyksen esite jaettiin tilaisuuden osanottajille. Puheenvuorossa esitetyt diat löytyvät täältä: Kitka 271112. Yhdistyksen toimintamalli herätti kuulijoissa myönteistä kiinnostusta.
Suomen johtavat järviasiantuntijat pohtivat Jäälinjärven tilaa
Yhdistys järjesti 13. marraskuuta seminaarin, jonka tarkoituksena oli muodostaa ns. ”Jäälinjärvi-diagnoosi”, ts. ymmärtää, miten Jäälinjärvi toimii, mitkä asiat järven ekologiassa ovat häiriintyneet ja mitä järvelle olisi tehtävissä. Aamupäivän kestäneeseen tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä Suomen ympäristökeskuksesta, ELY-keskuksesta, kaupungeista ja yhdistyksistä.
Jäälinjärven yleistilaa koskevassa osassa käytiin tutkimustulosten perusteella läpi järven vedenlaatua, pohjasedimenttiä sekä raudan ja humuksen aikaansaamia ominaispiirteitä. Alustuksissa ja keskusteluissa kävi ilmi, että järviprosessit ja niiden syy-seuraussuhteet ovat äärimmäisen monimutkaisia. Sisäistä kuormitusta mitä ilmeisimmin esiintyy. Kiistatonta on, että kaikki järveen kohdistuva ulkoinen kuormitus olisi minimoitava. Yhdistyksen käynnistämiä valuma-alueen kunnostustoimia pidettiin oikeina ja hyvinä.
Viime kesänä suoritetun allaskokeen tuloksia arvioitiin (ks. artikkeli ”Allaskokeen tulokset hämmentävät). Kokeessa käytetty Phoslock-kemikaali käyttäytyi toisin kuin oli odotettu. Koska kysymyksessä on uusi kemikaali, tutkijat nostivat esiin kysymyksen, miten Phoslock toimii humus- ja rautapitoisissa vesissä.
Limaleväongelmaa pohdittiin syvällisesti. Limalevä on selvästi yleistyvä laji Suomen vesistöissä. Limalevää esiintyy jopa ihmistoiminnan vaikutusalueen ulkopuolella. Levä näyttäisi viihtyvän fosfori- ja humuspitoisissa vesissä. Levä hyödyntää pohjasedimenttiä; Jäälinjärvessä se on helppoa, koska järvi on matala. Levä ei pidä valosta, ja siksi tumma vesi on sille eduksi. Allaskokeen tulosten perusteella Jäälinjärvessä on vähän suurikokoisia vesikirppuja, jotka voisivat käyttää limalevää ravintonaan. Toisaalta levällä on kyky välttää saalistajiaan. Mitään yksittäistä ratkaisua limalevän vähentämiseksi ei ole olemassa.
Kunnostusmahdollisuuksia pohdittaessa hoitokalastuksen merkitys nousi tärkeälle sijalle. Pienten särkien poistaminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja pohjan pöyhintä ja ravinteiden palautuminen veteen vähenee. Myös ulkoisen kuormituksen minimointi on tärkeää. Muista vesikemikaaleista tarvittaisiin lisää tutkimustietoa. Seminaarin osanottajat saivat erittäin arvokasta tietoa vesistön eliöyhteisöjen toiminnasta. Niitä arvioidaan huolellisesti jatkotoimia pohdittaessa.
Seminaarin aineisto avautuu seuraavista linkeistä: Seminaarimuistio 131112; Pj:n esitykset: analyysit, kalasto yms; Pohjasedimentti; Rauta-humus; Allaskokeen analyysit; Allaskokeen tulkinta Väisänen; Allaskokeen tulkinta Sammalkorpi; Limaleva; Lehdistötiedote
Tutkijat olivat paneutuneet syvällisesti Jäälinjärven ominaisuuksiin
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 