Blogiarkistot
Limalevää vähemmän?
Jäälinjärven uimareiden pahin vitsaus on vedessä oleva limalevä. Uidessa ihon pintaan tarttuu limaa, johon pohjalle laskeutuneet kiintoainehiukkaset tarttuvat, kun uimari niitä pöyhii. Uimareiden tämän kesän kokemukset viittaavat siihen, että limalevää olisi nyt tavallista vähemmän. Analyysituloksia ei vielä ole. Ei ole todennäköistä, että yhdistyksen tähänastiset toimet olisivat vielä ehtineet vaikuttaa asiaan merkittävästi. Särkien vähentämien saattaa tosin lisätä suuria vesikirppuja, jotka syövät limalevää. Ratkiaisevaa parannusta asiaan odotetaan Jäälinjärven koillispuolen jätevesien viemäröinnistä.
Yhdistyksen toimintamalli Rantapohjan pääuutinen
Rantapohja täytti pääuutissivun yhdistyksen toiminamallia kuvaavalla jutulla. Aiheen lehti on saanut yhdistykselle myönnetystä EU-rahasta, jonka avulla toimintamalli on tarkoitus kuvata yksityiskohtaisesti niin, että se soveltuisi yleiseen käyttöön. Rantapojan juttu on täällä Rantapohja 300713
Kellon kyläyhdistys kävi kylässä
Jäälin vedet ovat osa Kalimenjoen vesistöä. Kalimenjoen kunto huolestuttaa Kellon kyläyhdistystä ( http://www.kellonkyla.com/ ) , joka on pari vuotta sitten hankkinut selvityksen joen perustilasta ( https://sites.google.com/site/kalimenjokikuntoon/). Yhdistykset ovat jo tehneet yhteistyötä muun muassa vesistön käyttöä koskevan arvottamistutkimuksen yhteydessä. Kellon kyläyhdistyksen edustaja on jo aiemmin kutsuttu Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikuntaan (asiantuntijakokoonpano).
Yhdistykset totesivat, että Kalimenjoki sijoittuu kokonaan uuden Oulun alueelle ja muodostaa vihervyöhykkeen Kellosta Jääliin ja Ylikiiminkiin. Vesistön kunnostusta on tarpeen edistää yhteistyössä, sillä myös Jäälissä toteutettavat toimet vaikuttavat Kalimenjokeen. Jäälissä toteutetut pintavalutusratkaisut sopisivat rautasaostuman pidättämiseen myös muualla Kalimenjoen valuma-alueella. Kalimenjokea rasittaa myös massiivinen maa-ainesten otto, jätteiden käsittely ja turvetuotanto. Vesienhoidon EU-lähtöisessä luokituksessa Kalimenjoen tila on välttävä, mikä edellyttää parannustoimenpiteitä vesipuitedirektiivin asettamassa aikataulussa.
Molemmat yhdistykset haluavat tehdä aluetta tutuksi asukkaiden keskuudessa. Kellon kyläyhdistys kartoittaa alueella olevaa polkuverkostoa ja ohjeistaa sen käyttöä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys laatii suunnitelmaa maastotietoreitistä Jäälinjärven ja Koitelin välille.
Yhdistysten mielestä Oulun kaupungin tulisi edistää tehokkaasti jätevesien viemäröintiä haja-asutusalueilla vesistöjen lähellä, kuten Oulun seudun ympäristötoimi on linjannut. Lisäksi uuden Oulun tulisi luopua vanhan Oulun periaatteesta, jonka mukaan kaupunki tukee ainoastaan Oulun kaupungin omistamien vesien kunnostusta. Kaikki vesistöt ovat asukkaiden lähivirkistysalueita omistuksesta riippumatta, eikä niitä tule asettaa eriarvoiseen asemaan.
Kellon kyläyhdistys selvittää jatkossa mahdollisuutta Kalimenjoen kunnostusta koskeavan yleissunnitelman laatimiseen.
Jäälinojan kosteikot viranomaiskäsittelyssä
Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa on yhdistyksen yhteistyökumppanina laatinut suunnitelmat neljän pienehkön kosteikon rakentamiseksi Jäälinojan varteen. Nämä ovat Leppisuo, Näppäri, Kivisuo ja Selkäsuo. Suunnitelman löydät täältä: Jäälinojan suunnitelma . Näppäriä lukuun ottamatta kosteikot sijoittuvat Oulun kaupungin maalle. Yhdistys on pyytänyt Oulun kaupungin suostumusta tarvittavien alueiden käyttämiseen. Oulun kaupunki näkee hankkeet osin ongelmallisiksi sen vuoksi, että ne saattavat rajoittaa tulevaa maankäytön suunnittelua. Yhdistys on tästä syystä ilmoittanut luopuvansa Selkäsuon kosteikosta toistaiseksi. Huolta aiheuttaa lisäksi Leppisuon kosteikon sijoittuminen Laivakankaan pohjavesialueen lähelle.
Yhdistys on pyytänyt ELY-keksukselta lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeellisuudesta kosteikoiden rakentamiseen. Yhdistyksen käsityksen mukaan luvan tarvetta ei ole, jos maanomistajat suostuvat hankkeiden toteuttamiseen. Katso lausuntopyyntökirje täältä: Lausuntopyyntö luvantarpeesta .
Niiltä osin kuin suunnitelmat läpäisevät viranomaiskäsittelyt, hankkeet on tarkoitus toteuttaa kuluvana vuonna. Yhdistys hoitaa viranomaisasiat ja maanomistajien suostumukset ja ottaa vastuun hankkeiden ylläpidosta. Metsäkeskus toteuttaa hankkeet kilpailutuksen kautta.
Lähivedet asukkaille tärkeitä
Kellon ja Jäälin välisen alueen asukkaille tehtiin lähivesiä koskeva ns. arvottamistutkimus, joka valmistui 27.6.2013. Tutkimusraportin löydät täältä Arvottamistutkimus ja asiaa koskevan lehdistötiedotteen täältä: Lehdistötiedote .
Tutkimuslueella (Kalimenjoen valuma-alue) asuu noin 12 000 ihmistä. Kyselylomake, joka sisälsi paljon tietoa vesienhoidosta, lähetettiin lähes joka toiseen alueen talouteen. Vastausprosentti oli 31. Vastauksista 35 prosenttia tuli Jäälin postinumeroalueelta. Vastaajista 95 prosenttia piti Oulun seudun pienvesistöjen vaalimista erittäin tai melko tärkeänä. Vastaajista 2 prosenttia ilmoitti, ettei vesistöjen tila kiinnosta.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys oli jääliläisille vastaajille hyvin tuttu: 84 prosenttia oli kuullut yhdistyksestä ja 88 prosenttia tiesi Jäälinjärven tutkimuksista ja hoitokalastuksesta. Jääliläisistä vastaajista 43 prosenttia ilmoitti olevansa valmis osallistumaan vesien hoitoon talkootyöllä ja 32 prosenttia maksamaan yhdistyksen jäsenmaksun. 15 prosenttia ilmoitti olevansa valmis lahjoittamaan kertaluonteisen vesienhoitomaksun, ja 11 henkilöä maksoi sen saman tien. Kaksi vastaajaa ei ollut tyytyväinen yhdistyksen toimintaan, ja 15 vastaajaa epäili vesienhoitotoimien tehokkuutta siinä määrin, ettei ollut valmis maksuihin. Maksuista kieltäytymisen tärkein syy varattomuuden ohella oli, että yhteiskunnan tulisi pystyä rahoittamaan vesienhoidon kustannukset.
Vastaajat antoivat runsaasti ehdotuksia vesien hoitoon. Myös kiitosta tuli niin yhdistykselle kuin tutkimuksen kyselylomakkeelle.
.
Keskustelutilaisuus Korteojan kosteikosta
Raitamaantien ja Heikkisentien asukkaille järjestettiin keskustelutilaisuus Heikkisentiellä Korteojan kohdalla keskiviikkona 26.6.2013 klo 18. Yhdistys on suunnitellut padottavansa Korteojaa niin, että vesi saataisiin nousemaan Heikkisentien laidassa olevalle suolle, mistä se valuisi pintavaluntana takaisin Korteojaan. Suon yläosa muotoiltaisiin erityisesti vesilinnuille sopivaksi. Alustavan suunntelman näet täältä. Korteojan lintuvesi ja pintavalutus.
Vesilinnuston elinolosuhteita tilaisudessa kuvaili Juha Siekkinen Suomen riistakeskuksesta. Paikalla oli alun toistakymmentä henkilöä. Kosteikko sai asukkaiden hyväksynnän; sen sijaan Korteojan padotuksen vettymishaitoista kannettiin huolta. Suunniteltu vedenkorkeus vaaitaan mahdollisiin riskikohteisiin ja päätelmät tehdään sen jälkeen.
Kosteikon tavoitteena on pienentää Korteojasta Jäälinjärveen purkautuvaan ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Korteojaan päätyy jätevesiä, koska ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Keskustelussa kaivattiin kovasti viemärin rakentamista.
Jäälinmajan ranta säilyy virallisena uimarantana
Oulun kaupungin tavoitteena on vähentää virallisia uimarantoja. Lakkautuspaineen alla oli muiden ohella Jäälinmajan ranta. Yhdistys antoi sivistys- ja kulttuurilautakunnalle lausunnon Jäälin vesien kunnostuksesta ja esitti, että Jäälinjärven tilan kehittymistä seurattaisiin ennen kuin asiasta tehdään päätöksiä. Lautakunta päätti 13.6. pitämässään kokouksessa säilyttää Jäälinmajan rannan virallisen uimarantana ainakin tämän vuoden.
Yhdistyksen lausunto lötyy täältä: Lausunto Jäälinmajan uimarannasta
Yhdistyksen toimintamalli yleiseen käyttöön EU-rahoituksen avulla
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on päättänyt myöntää EAKR-rahoitusta yhdistyksen toimintamallin kehittämiseksi yleiseen käyttöön soveltuvaksi. Hankkeen nimi on ”Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli”. Hankkeessa tuotetaan toimijalähtöisesti kokemuksiin perustuva internet-sovellus toimintamallista, jolla vesien ja vesialueiden käyttäjät voivat omatoimisesti vähentää vesiympäristön ongelmia kustannustehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti koko valuma-alueella. Hankkeen on määrä valmistua marraskuuhun 2014 mennessä.
Tehopyydys hoitokalastukseen
Jäälinjärven koillisrannalle on asennettu paunetti pyytämään särkikaloja. Paunetti on päältä avoin isorysä, jonka kokonaispituus on lähes sata metriä. Rysän kalapesä on pituudeltaan kahdeksan metriä ja leveydeltään 4 metriä. Kalapesä on paksulankaista havasverkkoa, jonka silmäkoko on kuusi millimetriä.
Paunetti on pyynnissä kesäkuun lopulle. Rysään päätyvät petokalat vapautetaan ja vain särkikalat poistetaan järvestä.
Yhdistys järjestää kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua rysän kokemiseen Oulun päivien yhteydessä 17. kesäkuuta klo 18.
Kalamäen lupahakemus kuulutettu
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on julkaissut kuulutuksen Kalamäen kosteikon rakentamista koskevasta yhdistyksen lupahakemuksesta. Hakemuksen johdosta voi jättää muistutuksia ja mielipiteitä 10. toukokuuta saakka kuulutuksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Kuulutuksen löydät täältä: Kalamäki AVI-kuulutus 050413
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 