Blogiarkistot
Yhdistykselle Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto
Oulun seudun ympäristötoimen liikelaitoksen johtokunta on myötänyt Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle Kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon. Palkinto on tunnustus ansiokkaasta ja esimerkillisestä kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottavasta toiminnasta. Palkinnon tarkoituksena on myös lisätä kuntalaisten ympäristötietoisuutta ja kannustaa asukkaita toimimaan kestävän kehityksen tarkoitusperien mukaisesti. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi.
Päätöksen perusteena myöntäjä mainitsee erityisesti yhdistyksen tuottaman Vesienhoidon käsikirjan ja luettelee erilaisia yhdistyksen toteuttamia toimia. Ympäristötoimi toteaa myös, että yhdistyksen toimintamalli ja ja kunnostusratkaisut ovat hyödynnettävissä yleisemminkin, ja saatuja kokemuksia on esitelty eri puolilla Suomea. Tiedote on luettavissa täältä: Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto.
Vesistökunnostusverkosto uutisoi Jäälin kiintoaineista
Valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston uutiskirje julkaisi artikkelin, jossa kuvataan Jäälin kiintoaineongelmaa. Lukija ohjataan mm. Kokkohaaran lietteenpumppausvideoon. Uutiskirje muistuttaa myös yhdistyksen julkaisemasta Vesienhoidon käsikirjasta, jota voi tilata Suomen ympäristökeskuksesta. Uutiskirjeen voit lukea täältä: http://mmm.multiedition.fi/syke/vesistokunnostusverkosto/2016_joulu/2_2013_index_.php?_nlid=266839.
Jäsentiedote 1/2016
Kuluvan vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 1-2016. Seuraa yhdistyksen toimintaa aktivoimalla etusivun oikeassa reunassa oleva palvelu kirjoittamalla siihen sähköpostiosoitteesi. Saat sähköpostiisi viestin aina kun sivustolla tapahtuu jotakin.
Hyvää alkutalvea ja joulun odotusta kaikille!
Yhdistys kertoi toiminnastaan Ritaharjussa
Kuivasjärven asukastilaisuudessa Ritaharjussa pohdittiin Kuivasjärven ja Pyykösjärven tilaa ja kunnostusmahdollisuuksia. Järvet ovat melko huonossa kunnossa ja talvisin osaksi tekohengityksen varassa: Pyykösjärveen johdetaan Oulujoen vettä, ja Kuivasjärvellä on käytetty hapetinta. Tutkimuksia järvistä on tehty paljon mutta merkittäviä kunnostustoimia ei. Tilaisuuteen oli pyydetty esitys Jäälin mallista, joka herättikin vilkasta keskustelua. Tilaisuudessa oli parikymmentä osallistujaa mukaan lukien viranomaisten edustus.
Yhdistys valitti kiinteistöverosta
Yhdistys rakensi Kalamäen kosteikon vuonna 2015 ja hankki sitä varten omistukseensa mm. hehtaarin suuruisen Kuusikon tilan. Alue oli jo ennestään vettynyttä. Kosteikon padotuksen seurauksen vesi on nyt kutakuinkin maan pinnalla tai lähellä sitä. Verottaja katsoi alueen kuitenkin rakennusmaaksi ja määräsi kiinteistöveron sen perusteella. Oikaisuvaatimus, jossa alueen todellinen tila ja käyttötarkoitus tuotiin esiin, ei muuttanut verottajan tulkintaa. Niinpä yhdistys joutui valittamaan asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Oulun kaupunki ilmaisi kantanaan, ettei alueelle voida myöntää rakennuslupaa.
Yhdistys ilmaisi huolensa kaupunkirakentamisen vaikutuksista vesistöön
Yhdistys on lähettänyt Oulun kaupungille huolenilmauksen, jossa kiinnitetään huomiota pohjaveden alentamiseen erilaisissa rakentamishankkeissa. Yhdistyksen saaman käsityksen mukaan alueella sijaitsee yleisesti rikkipitoisia maita, jotka aiheuttavat metallien irtoamista, jos pohjaveden pintaa lasketaan. Näkemystään yhdistys perustelee Jäälinjärven tulovesien massiivisella kiintoaineilmiöllä, jonka taustalla on mitä ilmeisimmin pohjavesien alentaminen valuma-alueella. Pohjaveden alentaminen on kaupunkirakentamisessa yleistä. Yhdistys on tehnyt Suomen ympäristökeskukselle aloitteen tieteellisen tutkimuksen käynnistämisestä aiheesta. Yhdistys toivoo kaupungilta yhteistoimintaa ja tutkimukseen osallistumista. Kirjoitukseen on liitetty linkki Kokkohaaran lietteenpumppausvideoon: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM
Yhdistyksen puheenvuoro Kalastusaluepäivillä
Yhdistys esitteli toimintaansa Syötteellä järjestetyillä Oulun ja Kainuun alueen kalastusaluepäivillä. Tilaisuudessa näytettiin yhdistyksen video ja esiteltiin pääasiassa hoitokalastusta ja kiintoaineilmiötä. Tilaisuuteen osallistui yli viisikymmentä kalatalousalan toimijaa, viranomaisen edustajaa tai tutkijaa. Puheenvuoron esittelydiat voit katsoa täältä: Kalastusaluepäivät 181116 . Myös Kokkohaaran lietteenpumppausvideo näytettiin (katso https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM ) . Esitys viritti vilkkaan keskustelun.
Uusi rakennusjärjestys painottaa myös vesiensuojelua
Oulun kaupunginvaltuusto vahvisti uuden rakennusjärjestyksen 10. lokakuuta. Sen mukaan rantaan rakennettaessa puusto ja muu kasvillisuus on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä, jotta hulevesien mukana kulkeutuvat ravinteet eivät päädy suoraan vesistöön (23 §). Hulevesien käsittelyssä pääsääntö on imeyttäminen kiinteistöllä. Happamien sulfaattimaiden esiintyminen rakennuspaikalla on selvitettävä. Alueilla, missä näitä todetaan, pohjaveden alentamista on vältettävä (51 §).
Yhdistys oli jättänyt rakennusjärjestyksen luonnoksesta muistutuksen, jossa oli esitetty rantavyöhykkeen säilyttämistä, pohjaveden alentamisen välttämistä sekä hulevesien tarkoituksenmukaista käsittelyä. Muistutuksessa esitetyt seikat on otettu suurelta huomioon.
Hallituksen kokous 5/2016
Hallitus piti pitkän kokouksen 24.10. Kokouksessa käytiin läpi muun ohessa kuluneen kesän aktiviteetit, havainnot ja tulokset. Pöytäkirjan voit lukea täältä: Pöytäkirja 5/2016 .
Kiintoaineilmiö on massiivinen
Oletettavasti raudan ja humuksen kulkeutuminen maaperästä pohjaveden mukana metsäojastoon ja sieltä vesistöön aiheuttaa valtavan suuren kiintoainevirtaaman Jäälinjärveen. Rautailmiö esiintyy ”puhtaimmillaan” Korteojan kosteikon kohdalla vanhassa Korteojan uomassa, josta virtaus on käännetty uuteen uomaan. Linkki 5. syyskuuta kuvattuun videoon on tässä: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1kBivD_zDetroPTV . Uoman yläosassa on ”lähde”, josta purkautuu täysin kirkasta pohjavettä. Jonkin matkaa virrattuaan vedessä alkaa näkyä hiutaleita, joiden määrä lisääntyy matkan varrella. Kuvaushetkellä pohjaveden määrä oli jostakin syystä lisääntynyt. Lisääntynyt virtaus huuhtoi mukanaan aiemmin kertynyttä saostumaa, ja vesi muuttui ”rautapuuroksi”.
Kiintoaineilmiön mittavuus tuli ilmi myös uuden Kokkohaarana lietteenkeruualtaan tyhjennyksessä 14. syyskuuta. Linkki pumppauksesta kuvattuun videoon on tässä: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM . Altaan pohjalle oli kertynyt paljon lietettä, vaikka systeemi oli ollut käytössä vasta kolme kuukautta.
Yhdistyksen tavoitteena on saada aikaa tutkimus ilmiön syntymekanismista ja siihen vaikuttavista seikoista. Tutkijat ovat ilmaisseet kiinnostustaan asiaan.
Vanhaan Korteojan uomanpätkään tulee pelkästään pohjavettä. Sen mukana purkautuu paljon rautaa, joka hapettuessaan saostuu.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 