Blogiarkistot
Hoitokalastus käynnissä
Särkikalojen nousu merestä on nyt kiivaimmillaan. Jäälinjärven luusuasta on saatu rysällä jopa sadan kilon päiväsaalista. Kevään saalis on tähän mennessä runsaat kolmesataa kiloa. Kalat joudutaan toimittamaan Ruskoon, sillä hyötykäyttöä ei kohtuullisella etäisyydellä ole.
Särkikannan pienentämisellä pyritään vaikuttamaan järven ravintoketjuun niin, että petokalat vahvistuisivat; toisin sanoen ahvenet kasvaisivat isommiksi ja muuttuisivat petokaloiksi. Tämän toivotaan lisäävän eläinplanktonia, joka puolestaan käyttää ravintonaan mm. limalevää ja sinilevää. Särkikaloilla on myös taipumus pöyhiä järven pohjaa, jolloin pohjalle laskeutuneet ravinteet palaavat uudelleen kiertoon rehevöittämään järveä.
Rysä Jäälinjärven luusuassa
Rysää tyhjennetään
Saalis 12. toukokuuta: 70 kg.
Ennätysmäärä talkootunteja
Vuosi 2014 oli toimelias. Talkootunteja kertyi lähes 1700. Niistä yli puolet – lähes 900 tuntia – käytettiin EAKR-rahoitteiseen hankkeeseen, jossa toteutettiin Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Vesienhoidon käsikirja. EAKR-hankkeeseen kului jo edellisenä vuonna noin 400 talkootuntia. Merkittävä määrä työtä tehtiin aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen ja hoitoon. Hoitokalastuksen tuntimäärä puolittui; toisaalta merestä nousevien kutusärkien pyynti Jäälinjärven luusuasta on särkikannan rajoittamisessa tehokasta.
Talkootöihin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Suurimmat tuntimäärät keskittyvät muutamalle henkilölle. Talkootuntien jakauman eri kohteille ja toiminnoille näet täältä: Talkoot 2014
Rantapohja uutisoi käsikirjan
Rantapohja uutisoi Vesienhoidon käsikirjan valmistumisen ja kutsui sitä suururakaksi. Rantapohjan uutisen voit lukea täältä: Rantapohja 021214. Käsikirjan julkistamisen jälkeen (25.11.2014) yhdistyksen sivuilla on käyty yli 200 kertaa. Käsikirjan latauskerroista ei ole tietoa; käsikirja voidaan ladata myös suoraan käymättä yhdistyksen sivuilla.
Vesienhoidon käsikirja julkaistu
Yhdistyksen EAKR-hankkeena tuottama Vesienhoidon käsikirja on valmistunut. Nettikäsikirja avautuu viereisestä linkistä tai osoitteesta http://www.vesienhoidonkasikirja.fi.
Käsikirjaan on koottu kaikki yhdistyksen tähänastiset kokemukset vesistön kunnostuksesta. Tällaista toimijalähtöistä kuvausta ei ole aikaisemmin tehty, vaikkakin tutkijoiden ja viranomaisten näkökulmasta aihepiiriä on tarkasteltu. Käsikirja on laaja; pdf-versiossa on liitteineen 174 sivua. Dokumentointi on hyvin monipuolista ja seikkaperäistä ja teksti helppolukuista. Liitteinä on esitetty mm. asiakirjamalleja vesistökunnostuksessa tarvittavista sopimuksista, tarjouspyynnöistä ja tilauksista. Ohjausryhmässä on ollut alan tutkijoita ja viranomaisia. Käsikirjasta uskotaan olevan hyötyä laajalti niille ihmisille, jotka pohtivat vesistön kunnostusta omatoimisesti.
Työ on tehty pääasiassa ”omin voimin”. Käsikirjan sisältöä on todennettu rakentamalla hankkeen yhteydessä Jäälinjärven valuma-alueelle Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot. Kaikkiaan yhdistyksellä on toiminnassa seitsemän vesienhoitorakennetta. Suurin suunniteltu hanke, Kalamäen kosteikko, alkaa toteutua talven tullen. Valuma-alueen kunnostusrakenteiden lisäksi yhdistys on harjoittanut Jäälinjärven hoitokalastusta ja jatkaa sitä.
Lehdistötiedote käsikirjasta on täällä: Lehdistötiedote 251114
Viitajärven hoitokalastus tutustumiskohteena
Yhdistys on jo pitkään pitänyt yhteyttä Viitajärven kunnostusaktiiveihin. Yhdistyksen edustajat tutustuivat ammattikalastajien nuottaukseen Iso-Viitajärvellä 27.10.2014. Ensimmäinen nuottasaalis oli 1500 kg pieniä särkiä huolimatta siitä, että nuottaan oli tullut reikä. Viitajärvi on olemukseltaan toisenlainen kuin Jäälinjärvi: syvempi ja kirkasvetisempi. Tällaisessa järvessä särki parveutuu syksyllä ja saaliit voivat olla hyviä. Jäälinjärveä nuotanneet ammattikalastajat pitävät Jäälinjärveä nuottauksen kannalta erittäin hankalana. Järvi on matala ja tasasyvyinen, ja vesi on hyvin tumma. Kaloilla ei ole samanlaista parveutumistarvetta kuin esimerkiksi Viitajärvellä. Jäälinjärven hoitokalastus onkin kokemusten myötä painottunut Jäälinojaa pitkin nousevien kutusärkien pyyntiin.
Yhdistys osallistui valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville
Iisalmessa järjestetyille vesistökunnostuspäiville osallistui jälleen toistasataa kunnostuksen asiantuntijaa tai aiheesta kiinnostunutta. Kotimaisia puheenvuoroja käyttivät kahden ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen edustajien lisäksi paikalliset toimijat. Erityisen ansiokas puheenvuoro kuultiin omalla alueellamme toimivasta VYYHTI-hankkeesta (”Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan”). Teemaryhmissä käsiteltiin mm. valuma-alueen kunnostusta ja hoitokalastusta.
Esittelyt ja puheenvuorot hoitokalastuksesta olivat yhdistyksen kannalta erityisen arvokkaita. Moninaiset keskustelut asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa niin tutustumiskäynneillä kuin illallistilaisuudessa laajensivat omia näkemyksiä.
Onnistuneen toiminnan edellytyksenä nähtiin ja painotettiin yleisesti eri toimijoiden yhteistyötä, ja tässä mielessä yhdistyksemme toiminta on tämän linjan mukaista. Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistys oli ainoa pieni toimija osanottajien joukossa. Yleisesti tavoitteeksi asetettiin joukon laajentaminen pienten toimijoiden suuntaan. Esitysten materiaalit löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Mika_verkosto/Vuosiseminaarit . Sieltä löytyy myös yhdistyksen viimevuotinen puheenvuoro (Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli).
Erinomainen kutusärkisaalis
Jäälinojan niskalta pyydettiin kutusärkiä rysällä entiseen tapaan mutta aikaisempaa paremmmilla välineillä. Saalis oli erinomainen: 450 kiloa nousevia, suurikokoisia kutusärkiä. Särjen nousu kesti noin viikon.
Särkikalojen vähentämisen tavoitteena on oikaista Jäälinjärven vinoutunutta kalakantaa ja parantaa muutenkin Jäälinjärven tilaa. Särkikaloille on ominaista järven pohjan pöyhintä, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet palautuvat järven vesikiertoon ja aiheuttavat rehevöitymistä. Aiemmin kahtena vuonna särkiä nuotanneet ammattikalastajat oivalsivat, että Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Tällä perusteella särjen pyynti on kohdistettu keväällä Jäälinojan niskalle. Kesällä pyyntiä jatketaan kahdella rysällä eri puolilla järveä.
Kalakannan rakenne selvitetään kesällä virallisella koekalastuksella. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin vuosina 2005 ja 2011.
Ranta-asukkailta huomiota vesistön kuormitukseen
Yhdistys vetoaa Jäälinjärven ja Jäälinojan ranta-asukkaisiin, jotta nämä parhaansa mukaan ottaisivat huomioon asutuksesta johtuvan kuormituksen vesistöön. Hyvän ranta-asukkaan oppaan löydät täältä. Ranta-asukkaille.
Opas kiinnittää huomiota suojavyöhykkeeseen, lannoitukseen, jätevesiin ja maisemaan sekä kehottaa kalastamaan. Opas on jaettu Jäälin alueen ranta-asukkaille.
Kalastusohjeet 2014
Kiimingin kalastuskunnan kalastusohjeet löydät täältä: Kalastusohjeet 2014. Onkimista ja pilkkimisä lukuun ottamatta kalastamiseen tarvitaan valtion kalastuskortti. Kiimingin kalastuskunnan lupaohjeissa katiskapyynti on vapaata. Muut lupamaksut ovat:
- verkko 10 euroa/verkko, sallittu 1 kpl/talous
- uistelu 10 euroa
- rysä 5 euroa
- koukkusarja 5 euroa
Lupia myyvät Kiimingissä Kiimingin Grilli ja Eräkontio. Kalastuskunta selvittää luvanmyyntimahdollisuutta myös Jääliin.
Lisätietoja antaa kalastuskunnan puheenjohtaja Martti Väänänen, p. 040 522 5904.
Talkoopanos edelleen runsas
Yhdistyksen jäsenet tekivät 1440 talkootuntia vuonna 2013. Talkoihin osallistui 20 henkilöä. Tuntimäärä pieneni hieman edellisvuotisesta lähinnä siksi, että suurempiin rakennustöihin päästiin vasta aivan vuoden lopulla. Kun talkootapahtumia oli aikaisempaa vähemmän, myös osallistuneiden henkilöiden lukumäärä pieneni.
Suurin tuntimäärä, noin 400, käytettiin EAKR-rahoitteiseen hankkeeseen, paitsi rahoitushakemukseen ja hallinnointiin, myös Korteojan hankkeen toteuttamiseen. Poikkeuksellisen paljon tunteja, noin 250, kului hankkeiden valmisteluun, kuten lupakäsittelyyn ja muihin viranomaistoimiin, sopimuksiin, rahoituksen järjestämiseen yms. Erittäin merkittävän osan tästä muodostaa Kalamäen kosteikon luvanhaku ja lupaprosessin hoito. Nyt kaikkien tärkeiden hankkeiden oikeudelliset edellytykset ovat kunnossa. Paljon talkootyötä käytettiin myös hoitokalastukseen, aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen sekä viestintään.
Vuonna 2014 talkoita tulee tarjolle runsaasti. Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikoiden rakentaminen jatkuu talvella, jos pehmeiköt saadaan jäädytetyksi kantaviksi. Myös Kalamäen kosteikon työt pyritään aloittamaan, mikäli rahoitus onnistuu. Katso talkoiden tuntijakauma täältä: Talkoot kohteittain .
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 