Category Archives: Vesien hoito
Kaleva: Syvät metsäojat pilaavat vesistöjä
Kaleva julkaisi 19. tammikuuta ison artikkelin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä tuo vahvasti esiin syvien metsäojien kielteiset vesistövaikutukset. Hökkä ihmettelee, että etenkin yksityisillä mailla on alettu kaivaa syviä ojia. Ne eivät edistä puiden kasvua mutta lisäävät vesistöjen kuormitusta. Syvät ojat aiheuttavat paljon eroosiota, jolloin maa-aines lähtee liikkeelle ja kulkeutuu vesistöihin. Kuormituksen hallinta on Hökän mukaan ollut vajavaista. Esimerkiksi lietekuoppa on ennemminkin kuormituksen lähde kuin vähentäjä. MTK: n metsäjohtaja Juha Hakkarainen puolestaan toteaa Kalevan artikkelissa, että ojien syvyyteen kiinnitetään jatkoassa enemmän huomiota. Toimintatavat muuttuvat, kun uutta tutkittua tietoa kertyy.
Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ovat erittäin syviä. Eroosion lisäksi Jäälin ongelma on rauta, jota irtoaa maaperästä runsaasti. Ilmiö on voimakkaimmillaan lämpimänä aikana, jolloin vesi on ”täynnä” rauta-humus hiutaleita.
Kalevan artikkelin voit lukea täältä: Kaleva syvistä ojista 190119
Tuhat tuntia talkoita
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen jäsenet tekivät vuonna 2018 kaikkiaan 1038 talkootuntia. Vesienhoitoon näistä kului 800 tuntia. Eniten talkootunteja kului hallinnointiin ja bioremediaatiotutkimukseen, kumpaankin lähes 250 tuntia. Tutkimuksiin ja viestintään käytettiin noin 100 tuntia kumpaankin. Kunnossapitoon ja hoitokalstukseen kului yhteensä noin sata tuntia. Vesienhoidon liitännäishankkeena toteutettavaan Koiteli-reittiin yhdistyksen jäsenet käyttivät noin 250 tuntia. Tämä kului lähes kokonaan Kokkokankaan Taukolan rakentamiseen. Talkootöihin osallistui viisitoista yhdistyksen jäsentä.
Hallinnoinnin resurssitarvetta kasvatti Järvialtaan valmistelu. Oulussa järjestetyt Vesistökunnostuspäivät Kalamäki-vierailuineen lisäsivät viestinnä talkootunteja. Samaan suuntaan vaikutti myös koulujen kanssa lisääntynyt yhteistyö. Talkootuntimäärä jäi pienemmäksi kuin useimpina yhdistyksen toimintavuosina.
Talkootöiden tuntijakauman voit katsoa täältä: Talkoot 2018.
Hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle!
Hyvät jäsenet ja muut vesienhoidosta kiinnostuneet! Yhdistyksen seitsemäs täysi toimintavuosi on päättymässä. Vesioloiltaan vuosi oli erittäin poikkeuksellinen: lähes koko kesä oli sateeton. Jäälinjärven pinta vajosi alas, kun tulovirtaamaa ei juuri ollut. Järven vesi oli laadultaan hyvää, vaikka vielä on paljon varaa parantua. Sinilevähaittaa ei ollut, eikä limaleväkään aiheuttanut suurta harmia.
Vesienhoidossa jatkettiin ns. normaalitomintaa: hoitokalastusta, lietteenpoistoa ja vaikutusten tarkkailua. Jäälinjärven eteläpäähän rakennettava Järviallas valmisteltiin, ja toteutus odottaa rahoituspäätöksiä. Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien kanssa yhteistyönä toteutettavan Koiteli-reitin puoliväliin valmistui upea laavu.
Valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät järjestettiin Oulussa. Jääli ja Kalamäen kosteikko olivat yksi ekskursiokohde. K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille lounaan Jäälinmajalla. Vesistökunnostusverkosto antoi yhdistykselle erityismaininnan aktiivisesta vesienhoitotyöstä. Vuosi huipentui itsenäisyyspäivänä Linnanjuhliin, mihin yhdistyksen edustaja sai kutsun.
Yhdistys toivottaa kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille oikein hyvää joulua ja onnea vuodelle 2019.
Kolmen vesienhoitokosteikon kautta kulkevan Jääli-Koiteli -reitin puoliväliin Kokkokankaalle valmistui laavu, puukatos, käymälä ja kaivo. Reittiä toteuttavat yhteistyössä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, Jäälin asukasyhdistys ja Jäälin Leijonat.
Yhdistys tiivisti kokemuksiaan VYYHTI-loppuseminaarissa
Loppuvaiheessa oleva VYYHTI-hanke kokosi useita kymmeniä osallistujia loppuseminaariin, jossa esiteltiin hyviä vesistöjen kunnostusesimerkkejä eri puolilta maakuntaa. Jäälin vesienhoidosta kertoi Eero Laine. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä: Eero Laine VYYHTI-loppuseminaari 291118. Tilaisuudessa näytettiin myös VYYHTI-video, jossa kerrotaan kunnostuksista Taivalkosken Tyräjärvellä, Pudasjärven Panumajärvellä ja Jäälinjärvellä. Videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=p4fjgbHxQHM&t=2s.
Jäälinjärvessä hyvää vettä läpi kesän
Kulunut kesä oli poikkeuksellinen; lämmintä riitti, mutta vettä oli vähän. Jäälinjärven pinta oli pitkän aikaa pohjalukemissa. Jäälinjärven vesi pysyi kuitenkin läpi kesän melko hyvänä. Vesi on tummaa, mutta mitattujen väriarvojen suunta on alaspäin. Sinilevähaittaa ei ollut. Tämä oli kolmas haitaton kesä peräkkäin, kun sitä ennen haitta oli jokakesäinen. Myös limalevän on koettu vähentyneen.
Kosteikot pienensivät tulevan veden liukoisia typpipitoisuuksia 50 – 90 prosenttia. Myös fosfaattifosfori väheni kosteikoissa. Rauta-humus -kiintoaineilmiö jatkui massiivisena ja mystisenä. Vaikka kiintoainetta laskeutuu kosteikoissa oleviin altaisiin, analyysien mukaan kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän. Lämpötilalla on asiassa osuutensa, sillä hitaasti virtaavissa kosteikoissa vesi lämpenee jopa viisi astetta. Vesien jäähdyttyä syksyn tullen kiintoaine on silmällä katsoen kadonnut.
Tieteellistä tutkimusta rautailmiöstä ei ole vieläkään saatu käyntiin. Sitä odotellessa yhdistys on valmistautunut rakentamaan suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän. Sen rahoitus on vielä avoinna.
Vesitutkimusten tuloksia voit tarkastella täältä: Tutkimustuloksia.
Metsäkeskus ei rahoita Järviallasta
Metsäkeskus on ottanut kannan, ettei se vie Jäälin Järvialtaan toteuttamista kilpailutukseen. Perustelut liittyvät pääasiassa Metsäkeskuksen sisäiseen byrokratiaan, mutta myös hanketta on epäilty sen vuoksi, että toteutustapa ei ole yleisesti käytetty. Metsäkeskus arvioi myös virheellisesti, että pääosa yksityismetsätalouden aiheuttamista ongelmista olisi jo hoidettu aikaisemmalla Kemera-rahoituksella. Liukoisten ravinteiden osalta tämä pitääkin paikkansa, mutta kiintoaineongelma ei ole poistunut eikä edes merkittävästi pienentynyt.
Vielä on epäselvää, voidaanko hanketta esittää Metsäkeskukselle rahoitettavaksi uudelleen. Myös muita rahoitusvaihtoehtoja selvitetään. Metsäkeskuksen kielteinen kannanotto saattaa vaikeuttaa hankkeen toteuttamista suunnitellussa aikataulussa ensi talven jäiltä.
Kaksisataa vierasta Jäälin koululta
Jäälin koulun 3. ja 4. luokan oppilaat ja opettajat, yhteensä lähes 200 vierasta, osallistuivat luontopäivään, joka suuntautui Jäälinjärven kaakkoispäässä sijaitsevaan Kalamäkeen. Vesinhoitoyhdistys esitteli mm. järven ravintoketjua, Jäälinjärven kunnostusta ja Jäälin – Koitelin välistä vaellus- ja hiihtoreittiä. Toinen yhdistyksen järjestämä rasti oli Kalamäen talon historia. Kolmas rasti oli kasvien tunnistustehtävä. Sen järjestivät opettajat. Tunnistuskohteet sijoittuivat Koiteli-reitin alkupäähän. Oppilailla riitti kiinnostusta ja kysymyksiä, ja järven ravintoketju oli jo ennestään hyvin hallussa.
K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille makkarat, mehut ja kahvit. Sääkin oli suotuisa. Kiittävää palautetta jaettiin vuolaasti.
Yhdistyksen teltalla tutkittiin mm. järven ravintoketjua. Kuva: Risto Piirainen.
Markku Vuolteenaho kertoo Kalamäen historiasta. Kuva: Risto Piirainen.
Maaseudun Tulevaisuus kertoi onnistumisista Jäälinjärven kunnostuksessa
Maaseudun Tulevaisuus kertoi kahdeksan palstan jutussaan Jäälinjärven kunnostuksen tuloksista. Juttu perustuu kunnostusaktiivi Eero Laineen haastatteluun. Juttua todentaa Oulun Seudun ymäristötoimen tarkastaja Hannu Salmen lausunto. Voit lukea jutun täältä: Maaseudun tulevaisuus 240918
Maaseudun Tulevaisuus kertoo olevansa Suomen toiseksi luetuin sanomalehti.
Jäälinjärven tila on parantunut, mutta lisätoimia tarvitaan
Yhdistyksen hallitus arvioi vuoden neljännessä kokouksessa, että Jäälinjärven tila on parantunut muutaman viime vuoden aikana. Rautailmiön hallitsemiseksi valmistellaan kuitenkin suurta laskeutusallasta. Myönnetyt rahoitukset päättyvät tänä vuonna. Hallitus selvittää jatkorahoitusvaihtoehtoja. Lue pöytäkirja täältä: VHY hallitus ptk 4-2018.
Jääliläisten näkemyksiä Vesistökunnostusverkoston kehittämiseen
Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston suunnitteluryhmä kutsui yhdistyksen edustajan keskustelemaan verkoston toiminnan kehittämisestä. Yhdistyksen näkemykset edustavat pienen toimijan näkökulmaa. Syvällinen keskustelu käytiin neljästä teemasta: 1) miksi omatoimista kunnostusta tarvitaan, 2) vesistökunnostusverkoston perustehtävät, 3) pienten toimijoiden kiinnostus, kannustus ja palkitseminen ja 4) valtakunnallinen ja alueellinen toiminta.
Parinkymmenen minuutin alustuksen pohjalta syntyi kahden tunnin rakentava keskustelu. Suunnittelyryhmä päätti ottaa useita näkökohtia jatkotarkasteluun. Alustuksen diat voit katsoa täältä VKV-puheenvuoro 060918.
