Category Archives: Vesien hoito
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle kunniamaininta
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto myönsi Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle erityismaininnan aktiivisesta vesienhoitotyöstä. Vuoden vesistökunnostajana palkittiin Pien-Saimaan pelastajat. Ryhmään kuuluvat Lappeenrannan kaupunki ja Pien-Saimaan vesiensuojeluyhdistys. Huomionosoitukset jaettiin verkoston vuosiseminaarissa Oulussa 13.6. Seminaariin osallistuu noin 200 kunnostajaa eri puolilta Suomea. Tapahtuman päätteeksi seminaarivieraat tutustuvat erilaisiin kunnostuskohteisiin Oulun seudulla. Yksi vierailukohde on Jääli, missä esitellään monipuolista vesienhoitytyötä ja käydään Kalamäen kosteikolla. Erityinen kiinnostuksen kohde on bioremediaatiotutkimus, jossa tutkitaan kelluvien kasvien kykyä ottaa ravinteta suoraan vedestä. K-Supermarket Jääli tarjoaa vieralijoille lounaan Jäälinmajalla. Vesistökunnostusverkoston tiedote on luettavisa täältä: http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Vuoden_2018_vesistokunnostajana_palkitti(47082) .
Jäälinjärven kaakkoispäähän suunnitellaan lietteen laskeutusallasta
Yhdistys suunnittelee erottavansa Jäälinjärven kaakkoispäästä noin kolmen hehtaarin suuruisen alueen lietteen laskeutusaltaaksi. Kaikki vesialueen omistajat ja Oulun kaupunki ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Erottavana rakenteena toimii suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla ja painotetaan pohjaan metallipainoilla. Saarisenojan vesi, jonka osuus Jäälinjärveen tulevasta vedestä on yli seitsemänkymmentä prosentia, virtaisi laskeutusaltaan kautta.
Yhdistys on rakentanut aikaisemmin lietteenpoistojärjestelmät Kalamäen ja Kokkohaaran kosteikkoihin. Niistä lietettä pumpataan vuosittain noin 5 tonnia kuiva-aineeksi laskettuna. Jäälinjärveen kulkeutuu tästä huolimatta vuosittain arviolta 40 tonnia kiintoainetta.
Yhdistyksellä on meneillään tutkimus kelluvien kasvien kyvystä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että suovehka soveltuisi istutettavaksi laskeutusaltaaseen. Laajalla alueella kelluvana kasvava kasvi sitoisi vedestä ravinteita. Osa kasveista poistettaisiin vuosittain. Suovehkaa esiintyy alueella muutenkin yleisesti.
Yhdistys on jättänyt ELY-keskukselle lausuntopyynnön vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Lausuntopyynnön perusteluineen voit lukea täältä: Jäälinjärven kaakkoispään laskeutusaltaan lausuntopyyntö ELY 110618. Laskeutusaltaan yleissuunnitelman voit katsoa täältä: Liite 2 Kaakkoispään laskeutusallas yleissuunnitelma 110618.
Levälauttoja lietealtaassa
Kalamäen lietteenpumppauksen liittyi yllättävä havainto: pumppausta seuranneen yön aikana lietteenkeruualtaan pinnalla kellui ruskeita lauttoja. Tällaisista ei ole aikaisempia havaintoja. Kelluvasta massasta toimitettiin näyte tutkijoille. He totesivat massan olevan pääasiallisesti leviä mm. viherleviä (esim. Oedogonium), sinileviä (esim. Planktothrix), ruskeita leviä (ainakin kultaleviä ja Pinnularia-piileviä). Lajeille tyypillinen elinympäristö on pohjan pintakerros. Lietekerroksen pumppaus altaan pohjalta todennäköisesti sai aikaan tavallista voimakkaamman kaasun purkautumisen, joka nosti levät kellumaan.
Levämassaa nousi pintaan pumppauksen jälkeen. Altaan padot ovat kiinni pumppauksen aikana. Kuva: Markku Vuolteenaho
Kalamässä pumpataan lietettä
Kalamäen lietteenkeruualtaasta poistetaan lietettä pumppaamalla. Lietevedestä tehdyn analyysin mukaan nyt poistettu lietemäärä on kiintoaineeksi laskettuna noin 2,5 tonnia. Jos pumpattu kiintoainemäärä jakaantuisi Jäälinjärven koko vesimassaan, kiintoainepitoisuus kasvaisi 1,8 mg/l. Käytännössä pääosa kiintoaineesta laskeutuu järven pohjalle ja näkyy siellä lisääntyvänä lietepaksuutena. Järvestä lähtevän veden kiintoainepitoisuus on olosuhteista riippuen tyypillisesti noin 5 – 10 mg/l.
Kesäaikana Jäälinjärveen päätyy tuloveden mukana kiitoainetta kaikkiaan noin 20 – 40 tonnia kuiva-aineeksi laskettuna. Kalamäen lisäksi lietteenkeruujärjestelmä on rakennettu Kokkohaaran kosteikkoon. Nämä eivät kuitenkaan riitä lieteongelman poistamiseen. Sen vuoksi yhdistys on suunnitellut erottavansa Jäälinjärven kaakkoispäästä noin kahden hehtaarin alueen lietteen laskeutusaltaaksi.
Kalivesi-tutkimuksen näytteenottotalkoot 19. kesäkuuta
Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoki-kokonaisuuden tilaa. Yliopisto kutsuu koko valuma-alueen asukkaita näytteenottotalkoisiin 19.6.2018. Mieleisen näytteenottopaikan kukin voi valita itse. Ilmoittautuminen näytteenottoon tapahtuu Joonas Määtälle sähköpostitse osoitteeseen Joonas.V.Maatta@student.oulu.fi tai numeroon 0442059739.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on jo ilmoittautunut talkoisiin. Yhdistys ottaa näytteitä Haisunojasta, Saarisenojan yläosalta, Kuusamontien sivuojasta Ylikiimingintien liittymän kohdalta, Jäälinojan alaosalta sekä Jäälinojan suulta. Lisälksi yhdistys sovittaa omaan ohjelmaansa kuuluvan näytteenoton (5 pistettä) samalla päivälle. Yhdistyksen toimialue vastaa neljäsosaa koko Kalimenjoen valuma-alueesta.
Yliopisto soveltaa tutkimukseen uusia menetelmiä, jolloin voidaan tunnistaa veden alkuperä: pintavesi, pohjavesi, huokosvesi.
Hoitokalasaalis hyötykäyttöön
Särkikalojen kysyntä on kasvanut markkinoilla niin, että Jäälinjärven koko hoitokalasaalis – tähän mennessä noin 400 kiloa – päätyy hyötykäyttöön jalosteina. Viime vuonna hyötykäyttöön meni noin puolet ja sitä ennen vain pieni osa. Aikaisemmin valtaosa saaliista on jouduttu toimittamaan hävitettäväksi biojätteenä.
Särkikaloja pyydetään Jäälinjärvestä rysällä. Muut rysään päätyneet kalat vapautetaan. Särkien vähentämisellä pyritään tervehdyttämään järven ravintoketjua, jotta haitalliset levät vähenisivät ja ahvenet saisivat edellytyksiä kasvaa petokalakokoon ja sopisivat siten paremmin myös kalastukseen. Särkikalojen osuus on seitsemän vuotta jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena voimakkaasti vähentynyt.
Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui Jäälin vesien hoitoon
Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui kahdenkymmenviiden hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin Jäälinmajalla yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Lisäksi vieraat saivat esittelyn bioremediaatiotutkimuksesta. Esittelyjen jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon ja siellä meneillään olevaan bioremediaatiotutkimukseen. Paikalla oli todettavissa, että ainakin osa kasveista oli talvehtinut elossa jään sisään jäätyneillä lautoilla.
Jukka Pekkanen esitteli bioremediaatiotutkimusta kohteella
Suovehkan kasvu oli käynnistynyt, vaikka kasvit ovat olleet jään sisällä läpi talven
Tulva nousee nopeasti
Lumet ovat alkaneet sulaa nopeasti sen jälkeen kun yöpakkaset ovat hellittäneet. Tällä hetkellä, siis 25. huhtikuuta, tulovirtaama Jäälinjärveen on noin 2,4 kuutiometriä sekunnissa ja nousu näyttää jatkuvan. Järven vedenpinta on noussut yli kymmenen senttiä vuorokaudessa. Vesienhoitoyhdistyksen tarkkailuaikana vuodesta 2012 suurin tulovirtaama on ollut viime vuonna, 3,8 kuutiometriä sekunnissa. On hyvin mahdollista, että tuo virtaama ylittyy lähipäivinä. Patojen kanssa on ollut jonkin verran ongelmia, mutta suuri vaurioita ei ain
akaan toistaiseksi ole sattunut.
Valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät tulevat Ouluun – Jääli paljon esillä
Ouluun odotetaan kesäkuun puolivälissä kahtasataa vierasta eri puolilta Suomea. Kolmen päivän aiheena on vesistökunnostus. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdisyksellä on seminaarissa puheenvuoro, ja suuri osa vieraista tutustuu retkeilypäivänä Jäälinjärveen ja Kalamäkeen. K-Supermarket Jääli tarjoaa Jäälin kävijöille lounaan Jäälinmajalla. Seminaarin ohjelman voit ladata täältä: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BA737BDD4-68E4-4A33-907A-4BD741246B8D%7D/136722 .
Hiihtäjät kiittelevät Koiteli-reittiä Rantapohjassa
Rantapohja julkaisi laajan artikkelin Koiteli-reitin erämaaladusta. Ladulla haastateltu Kari Matilainen kertoo, että ”tämä reitti avaa koko Jäälinjärven tilan ja sen hyväksi tehdyt mittavat työt sekä Jäälin monipuolisen luonnon ihan uudella tavalla”. Voit lukea koko jutun täältä: Rantapohja Koiteli-reitistä 230118 . Koiteli-reitti on Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteishanke.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 