Category Archives: Vesien hoito
Hoitokalasaalis hyötykäyttöön
Särkikalojen kysyntä on kasvanut markkinoilla niin, että Jäälinjärven koko hoitokalasaalis – tähän mennessä noin 400 kiloa – päätyy hyötykäyttöön jalosteina. Viime vuonna hyötykäyttöön meni noin puolet ja sitä ennen vain pieni osa. Aikaisemmin valtaosa saaliista on jouduttu toimittamaan hävitettäväksi biojätteenä.
Särkikaloja pyydetään Jäälinjärvestä rysällä. Muut rysään päätyneet kalat vapautetaan. Särkien vähentämisellä pyritään tervehdyttämään järven ravintoketjua, jotta haitalliset levät vähenisivät ja ahvenet saisivat edellytyksiä kasvaa petokalakokoon ja sopisivat siten paremmin myös kalastukseen. Särkikalojen osuus on seitsemän vuotta jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena voimakkaasti vähentynyt.
Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui Jäälin vesien hoitoon
Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui kahdenkymmenviiden hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin Jäälinmajalla yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Lisäksi vieraat saivat esittelyn bioremediaatiotutkimuksesta. Esittelyjen jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon ja siellä meneillään olevaan bioremediaatiotutkimukseen. Paikalla oli todettavissa, että ainakin osa kasveista oli talvehtinut elossa jään sisään jäätyneillä lautoilla.
Jukka Pekkanen esitteli bioremediaatiotutkimusta kohteella
Suovehkan kasvu oli käynnistynyt, vaikka kasvit ovat olleet jään sisällä läpi talven
Tulva nousee nopeasti
Lumet ovat alkaneet sulaa nopeasti sen jälkeen kun yöpakkaset ovat hellittäneet. Tällä hetkellä, siis 25. huhtikuuta, tulovirtaama Jäälinjärveen on noin 2,4 kuutiometriä sekunnissa ja nousu näyttää jatkuvan. Järven vedenpinta on noussut yli kymmenen senttiä vuorokaudessa. Vesienhoitoyhdistyksen tarkkailuaikana vuodesta 2012 suurin tulovirtaama on ollut viime vuonna, 3,8 kuutiometriä sekunnissa. On hyvin mahdollista, että tuo virtaama ylittyy lähipäivinä. Patojen kanssa on ollut jonkin verran ongelmia, mutta suuri vaurioita ei ain
akaan toistaiseksi ole sattunut.
Valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät tulevat Ouluun – Jääli paljon esillä
Ouluun odotetaan kesäkuun puolivälissä kahtasataa vierasta eri puolilta Suomea. Kolmen päivän aiheena on vesistökunnostus. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdisyksellä on seminaarissa puheenvuoro, ja suuri osa vieraista tutustuu retkeilypäivänä Jäälinjärveen ja Kalamäkeen. K-Supermarket Jääli tarjoaa Jäälin kävijöille lounaan Jäälinmajalla. Seminaarin ohjelman voit ladata täältä: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BA737BDD4-68E4-4A33-907A-4BD741246B8D%7D/136722 .
Hiihtäjät kiittelevät Koiteli-reittiä Rantapohjassa
Rantapohja julkaisi laajan artikkelin Koiteli-reitin erämaaladusta. Ladulla haastateltu Kari Matilainen kertoo, että ”tämä reitti avaa koko Jäälinjärven tilan ja sen hyväksi tehdyt mittavat työt sekä Jäälin monipuolisen luonnon ihan uudella tavalla”. Voit lukea koko jutun täältä: Rantapohja Koiteli-reitistä 230118 . Koiteli-reitti on Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteishanke.
Rautailmiötutkimus ei saanut rahoitusta
Suuri ja asiantunteva joukko vesitutkijoita laati viime syksynä tutkimussuunnitelman, jonka tarkoituksena oli selvittää raudan kulkeutumiseen liittyviä kysymyksiä alkaen maaperän prosesseista ja päätyen Perämereen (ks. https://kiiminginjaalinvedet.net/?s=profe ). Tutkimukseen haettiin EU-rahoitusta Ingerreg Nord -ohjelmasta. Hankkeeseen ilmoitti osallistuvansa Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto ja Luulajan yliopisto. Rahoitushakemukseen on nyt annettu kielteinen päätös.
Rautailmiön massiivisuus on noussut esiin erityisesti Jäälin vesien kunnostuksessa. On käynyt ilmi, että ilmiö on laaja ja yleinen ainakin rannikkoseudulla. Ilmastonmuutoksen on arvioitu edelleen voimistavan ilmiötä ja sen haitallisuutta. On tärkeää, että asiasta saataisiin käyntiin tutkimusta. On ilmeistä, ettei asia pitkäaikaisesti hautaudu tällä päätöksellä.
Ennätysmäärä talkoita
Vesienhoitoyhdistyksen jäsenet tekivät vuonna 2017 kaikkiaan 1780 talkootuntia. Vesienhoitoon näistä kului 1432 tuntia. Puolet talkootunneista käytettiin bioremediaatitutkimukseen. Siinä tutkitaan pinnalla kelluvien kasvien kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Tutkimusta varten Kalamäen kosteikkoon rakennettiin kahdeksanosainen lauttakokonaisuus, mihin kasvit istutettiin. Tavanomaiseen vesienhoitoon kului 300 tuntia, josta kaksi kolmasosaa vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon ja hoitoon ja yksi kolmasosa hoitokalastukseen. Muut talkootunnit kuluivat veden laadun seurantaan, viestintään ja hallinnointiin. Vesienhoitotalkoisiin osallistui 17 henkilöä. Talkootöiden tuntijakauman voit katsoa täältä: Talkoot 2017 .
Jääli – Koiteli -maastotietoreitin rakentamiseen yhdistyksen jäsenet käyttivät 348 tuntia. Koiteli-reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteishanke. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kostekoiden kautta.
Keskustelutilaisuus Kalimenjoesta Kellossa
Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoen tilan parantamismahdollisuuksia kolmivuotisessa Kalivesi-hankkeessa. Kellon Nuorisoseuran tiloissa järjestetään asiasta kaikille avoin keskustelutilaisuus tiistaina 9.1.2018 klo 18. Tutkimusta halutaan tehdä läheisessä yhteistyössä Kalimenjoen vaikutuspiirissä olevien asukkaiden kanssa. Tulevana kesänä panostetaan erityisesti näytteenottoon. Järjestäjät toivovat mahdollisimman runsasta osanottoa. Rantapohjan juttu tilaisuudesta on luettavissa täältä: Rantapohja 040118 .
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajia osallistuu tilaisuuteen. Neljäsosa Kalimenjoen vedestä on peräisin Jäälinojan valuma-alueelta.
Jäälin keskuksen hulevedet imeytetään maahan
Jäälin keskuksen asemakaavan muutosluonnoksessa varaudutaan imeyttämään hulevedet maahan. Hulevesiviemäreitä rakennetaan ainoastaan tulvatilanteita varten. Tämä vähentää Jäälinojan kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.
Oulun uuden rakennusjärjestyksen valmisteluvaiheessa vuonna 2016 yhdistys nosti esiin vaatimuksen hulevesien imeyttämisestä aina kun se on mahdollista. Valtuuston hyväksymässä rakennusjärjestyksessä imeyttäminen onkin pääsääntö. Nyt valmisteltavassa Jäälin keskuksen kaavassa hulevesien imeyttämiseen on suunniteltu useita alueita ja vettä läpäiseviä päällysrakenteita.
Yhdistys jätti Jäälin keskuksen kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jossa annetaan tunnustusta hulevesisuunnitelmasta. Lausunnossa tähdennetään, että kaavamääräyksillä tulee varmistaa lopullisten ratkaisujen oikea suunnittelu ja toteutus niin, että tavoite toteutuu käytännössä. Yhdistyksen mielipiteen voit lukea täältä: Jäälin keskuksen kaava mielip 131117.
Vesienhoitotoimikunta pohti Jäälinjärven tilaa
Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Pääasiallinen aihe oli vesistön tilan pohdinta melko kattavan analyysiaineiston pohjalta. Vaikuttavuustarkkailu osoittaa, että kosteikot vähentävät typen ja fosforin liukoisia osia Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Kiintoaineen käyttäytyminen on erikoista. Vaikka kosteikoiden lietteenkeruualtaisiin kertyy huomattavasti lietettä, joka pumpataan sieltä pois, veden kiintoainepitoisuudet näyttävät lisääntyvän kosteikoiden kohdalla lämpimän veden aikana. Selitystä ilmiölle ei ole, mutta se liittynee raudan olomuodon muutoksiin. Toimikunta piti erittäin tärkeänä, että rautailmiöitä koskeva laaja tutkimussuunnitelma saisi rahoituksen. Suunnitelman ovat laatineet Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pojanmaan ELY-keskus, Lapin yliopisto ja Luulajan yliopisto. Suunnitelmaa esitteli Markus Saari Oulun yliopistosta.
Jäälinjärven hoitokalastus on jatkunut. Aiemmasta poiketen särkikaloja on päätynyt hyötykäyttöön yli puolet. Toimikunta ideoi hyötykäytön lisäämismahdollisuuksia, kun yleinen kiinnostus särkikalojen käyttöön on kasvanut. Järven kalakannan rakenteen korjautuminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja sillä puolestaan on merkitystä mm. haitallisten levien esiintymiseen. Kahtena viimeisimpänä kesänä sinilevähaittaa ei ole ollut, ja limalevähaittojen on koettu merkittävästi vähentyneen. Tätä ennen Jäälinjärvi on ollut vapaa sinilevästä vuonna 2008.
Vaikka pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaatuparametreissa ei ole merkittäviä muutoksia, toimikunta arvioi vesienhoitotoimenpiteet järven kannalta myönteisiksi. Vesienhoitotyö on saanut myös julkista tunnustusta. Viimeisen vuoden kuluessa yhdistykselle on myönnetty Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto sekä valtakunnallinen palkinto vuoden 2017 innostavasta vesistöteosta.
Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotoimikunnan kokous 1/2017
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 