Category Archives: Vesien hoito
Kalamässä pumpataan lietettä
Kalamäen lietteenkeruualtaasta poistetaan lietettä pumppaamalla. Lietevedestä tehdyn analyysin mukaan nyt poistettu lietemäärä on kiintoaineeksi laskettuna noin 2,5 tonnia. Jos pumpattu kiintoainemäärä jakaantuisi Jäälinjärven koko vesimassaan, kiintoainepitoisuus kasvaisi 1,8 mg/l. Käytännössä pääosa kiintoaineesta laskeutuu järven pohjalle ja näkyy siellä lisääntyvänä lietepaksuutena. Järvestä lähtevän veden kiintoainepitoisuus on olosuhteista riippuen tyypillisesti noin 5 – 10 mg/l.
Kesäaikana Jäälinjärveen päätyy tuloveden mukana kiitoainetta kaikkiaan noin 20 – 40 tonnia kuiva-aineeksi laskettuna. Kalamäen lisäksi lietteenkeruujärjestelmä on rakennettu Kokkohaaran kosteikkoon. Nämä eivät kuitenkaan riitä lieteongelman poistamiseen. Sen vuoksi yhdistys on suunnitellut erottavansa Jäälinjärven kaakkoispäästä noin kahden hehtaarin alueen lietteen laskeutusaltaaksi.
Kalivesi-tutkimuksen näytteenottotalkoot 19. kesäkuuta
Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoki-kokonaisuuden tilaa. Yliopisto kutsuu koko valuma-alueen asukkaita näytteenottotalkoisiin 19.6.2018. Mieleisen näytteenottopaikan kukin voi valita itse. Ilmoittautuminen näytteenottoon tapahtuu Joonas Määtälle sähköpostitse osoitteeseen Joonas.V.Maatta@student.oulu.fi tai numeroon 0442059739.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on jo ilmoittautunut talkoisiin. Yhdistys ottaa näytteitä Haisunojasta, Saarisenojan yläosalta, Kuusamontien sivuojasta Ylikiimingintien liittymän kohdalta, Jäälinojan alaosalta sekä Jäälinojan suulta. Lisälksi yhdistys sovittaa omaan ohjelmaansa kuuluvan näytteenoton (5 pistettä) samalla päivälle. Yhdistyksen toimialue vastaa neljäsosaa koko Kalimenjoen valuma-alueesta.
Yliopisto soveltaa tutkimukseen uusia menetelmiä, jolloin voidaan tunnistaa veden alkuperä: pintavesi, pohjavesi, huokosvesi.
Hoitokalasaalis hyötykäyttöön
Särkikalojen kysyntä on kasvanut markkinoilla niin, että Jäälinjärven koko hoitokalasaalis – tähän mennessä noin 400 kiloa – päätyy hyötykäyttöön jalosteina. Viime vuonna hyötykäyttöön meni noin puolet ja sitä ennen vain pieni osa. Aikaisemmin valtaosa saaliista on jouduttu toimittamaan hävitettäväksi biojätteenä.
Särkikaloja pyydetään Jäälinjärvestä rysällä. Muut rysään päätyneet kalat vapautetaan. Särkien vähentämisellä pyritään tervehdyttämään järven ravintoketjua, jotta haitalliset levät vähenisivät ja ahvenet saisivat edellytyksiä kasvaa petokalakokoon ja sopisivat siten paremmin myös kalastukseen. Särkikalojen osuus on seitsemän vuotta jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena voimakkaasti vähentynyt.
Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui Jäälin vesien hoitoon
Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui kahdenkymmenviiden hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin Jäälinmajalla yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Lisäksi vieraat saivat esittelyn bioremediaatiotutkimuksesta. Esittelyjen jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon ja siellä meneillään olevaan bioremediaatiotutkimukseen. Paikalla oli todettavissa, että ainakin osa kasveista oli talvehtinut elossa jään sisään jäätyneillä lautoilla.
Jukka Pekkanen esitteli bioremediaatiotutkimusta kohteella
Suovehkan kasvu oli käynnistynyt, vaikka kasvit ovat olleet jään sisällä läpi talven
Tulva nousee nopeasti
Lumet ovat alkaneet sulaa nopeasti sen jälkeen kun yöpakkaset ovat hellittäneet. Tällä hetkellä, siis 25. huhtikuuta, tulovirtaama Jäälinjärveen on noin 2,4 kuutiometriä sekunnissa ja nousu näyttää jatkuvan. Järven vedenpinta on noussut yli kymmenen senttiä vuorokaudessa. Vesienhoitoyhdistyksen tarkkailuaikana vuodesta 2012 suurin tulovirtaama on ollut viime vuonna, 3,8 kuutiometriä sekunnissa. On hyvin mahdollista, että tuo virtaama ylittyy lähipäivinä. Patojen kanssa on ollut jonkin verran ongelmia, mutta suuri vaurioita ei ain
akaan toistaiseksi ole sattunut.
Valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät tulevat Ouluun – Jääli paljon esillä
Ouluun odotetaan kesäkuun puolivälissä kahtasataa vierasta eri puolilta Suomea. Kolmen päivän aiheena on vesistökunnostus. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdisyksellä on seminaarissa puheenvuoro, ja suuri osa vieraista tutustuu retkeilypäivänä Jäälinjärveen ja Kalamäkeen. K-Supermarket Jääli tarjoaa Jäälin kävijöille lounaan Jäälinmajalla. Seminaarin ohjelman voit ladata täältä: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BA737BDD4-68E4-4A33-907A-4BD741246B8D%7D/136722 .
Hiihtäjät kiittelevät Koiteli-reittiä Rantapohjassa
Rantapohja julkaisi laajan artikkelin Koiteli-reitin erämaaladusta. Ladulla haastateltu Kari Matilainen kertoo, että ”tämä reitti avaa koko Jäälinjärven tilan ja sen hyväksi tehdyt mittavat työt sekä Jäälin monipuolisen luonnon ihan uudella tavalla”. Voit lukea koko jutun täältä: Rantapohja Koiteli-reitistä 230118 . Koiteli-reitti on Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteishanke.
Rautailmiötutkimus ei saanut rahoitusta
Suuri ja asiantunteva joukko vesitutkijoita laati viime syksynä tutkimussuunnitelman, jonka tarkoituksena oli selvittää raudan kulkeutumiseen liittyviä kysymyksiä alkaen maaperän prosesseista ja päätyen Perämereen (ks. https://kiiminginjaalinvedet.net/?s=profe ). Tutkimukseen haettiin EU-rahoitusta Ingerreg Nord -ohjelmasta. Hankkeeseen ilmoitti osallistuvansa Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto ja Luulajan yliopisto. Rahoitushakemukseen on nyt annettu kielteinen päätös.
Rautailmiön massiivisuus on noussut esiin erityisesti Jäälin vesien kunnostuksessa. On käynyt ilmi, että ilmiö on laaja ja yleinen ainakin rannikkoseudulla. Ilmastonmuutoksen on arvioitu edelleen voimistavan ilmiötä ja sen haitallisuutta. On tärkeää, että asiasta saataisiin käyntiin tutkimusta. On ilmeistä, ettei asia pitkäaikaisesti hautaudu tällä päätöksellä.
Ennätysmäärä talkoita
Vesienhoitoyhdistyksen jäsenet tekivät vuonna 2017 kaikkiaan 1780 talkootuntia. Vesienhoitoon näistä kului 1432 tuntia. Puolet talkootunneista käytettiin bioremediaatitutkimukseen. Siinä tutkitaan pinnalla kelluvien kasvien kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Tutkimusta varten Kalamäen kosteikkoon rakennettiin kahdeksanosainen lauttakokonaisuus, mihin kasvit istutettiin. Tavanomaiseen vesienhoitoon kului 300 tuntia, josta kaksi kolmasosaa vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon ja hoitoon ja yksi kolmasosa hoitokalastukseen. Muut talkootunnit kuluivat veden laadun seurantaan, viestintään ja hallinnointiin. Vesienhoitotalkoisiin osallistui 17 henkilöä. Talkootöiden tuntijakauman voit katsoa täältä: Talkoot 2017 .
Jääli – Koiteli -maastotietoreitin rakentamiseen yhdistyksen jäsenet käyttivät 348 tuntia. Koiteli-reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteishanke. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kostekoiden kautta.
Keskustelutilaisuus Kalimenjoesta Kellossa
Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoen tilan parantamismahdollisuuksia kolmivuotisessa Kalivesi-hankkeessa. Kellon Nuorisoseuran tiloissa järjestetään asiasta kaikille avoin keskustelutilaisuus tiistaina 9.1.2018 klo 18. Tutkimusta halutaan tehdä läheisessä yhteistyössä Kalimenjoen vaikutuspiirissä olevien asukkaiden kanssa. Tulevana kesänä panostetaan erityisesti näytteenottoon. Järjestäjät toivovat mahdollisimman runsasta osanottoa. Rantapohjan juttu tilaisuudesta on luettavissa täältä: Rantapohja 040118 .
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajia osallistuu tilaisuuteen. Neljäsosa Kalimenjoen vedestä on peräisin Jäälinojan valuma-alueelta.
