Author Archives: vhybirger
Kalamäen lupahakemus jätettiin
Yhdistys jätti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen luvan saamiseksi Kalamäen kosteikon rakentamiseen Saariseojaan lähelle Jäälinjärven kaakkoispäätä. Suunnitellut kosteikon vesipinta-ala on 0,8 hehtaaria ja koko kosteikkoala 6,2 hehtaaria. Kosteikkon on suunniteltu monivaikutteiseksi. Vesiensuojelun lisäksi kosteikkoon uskotaan muodostuvan monipuolinen elinympäristö erilaisille eliöille, erityisesti vesilinnuille. Yhdistys on saanut sopimuksilla oikeudet kaikkiin niihin alueisiin, jotka jäävät veden alle. Vettymisvahinkoja aiheutuu muutamille kiinteistöille. Niistäkin pyritään saamaan aikaan sopimukset lähiakoina.
Parhaassa tapauksessa lupapäätös saadaan tulevana kesänä. Mikäli yhdistys saa myös luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, tärkeimmät rakenteet voidaan tehdä tulevan sulan kauden aikana. Kantavuusongelmien vuoksi kosteikkoalueen puuston poisto ja maanpinnan muotoilu jäänevät seuraavaan talveen. Lupahakemus löytyy täältä Hakemus ja hakemukseen liitetyn suunnitelman tektiosa täältä Lupahakemussuunnitelma . Maveplan Oy:n laatimat tekniset piirustukset ovat sivuston osiossa Vesien hoito -> Suunnitelmat.
Hallituksen kokous 1/2013: vuosikokous pidetään 25.3.
HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013
Aika: 28.2.2013 klo 18.00 Read the rest of this entry
ELY: Kalamäen kosteikolle haettava lupa
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoi yhdistyksen lausuntopyyntöön antamassan vastauksessa, että Kalamäen kosteikolle on haettava vesilain mukainen lupa Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. Sen sijaan muut lausuntopyynnössä esitetyt kohteet, Korteojan kosteikko ja pintavalutusalue sekä Kokkojärvenniityn kosteikko voidaan toteuttaa ilman lupaa, mikäli kaikkien maanomistajien kanssa saadaan aikaan sopimukset. ELY-keskuksen lausunnon näet täältä: Lausunto luvan tarpeesta ELY 180213
Rantapohja: Jäälin vesistä esimerkkitapaus
Rantapohja uutisoi taas näyttävästi Jäälin vesien kunnostuksesta. Juttuun inspiroi Kaisa Savolaisen diplomityö, jossa koko Jäälinojan vesistön tilaa ja kunnostusta on käsitelty laajasti ja monipuolisesti. Jutun löydät täältä: Rantapohja 100113
Arvottamistutkimus valmistuu keväällä
Suomen ympäristökeskuksen, Kellon kyläyhdistyksen ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteistutkimus vesien kunnostuksen arvottamisesta on aineiston osalta valmis. Kellon ja Jäälin väliselle Kalimenjoen vesistön alueelle lähetettiin kaikkiaan 1632 kyselylomaketta, joihin vastauksia tuli 505. Osassa lomakkeita vastaajille annettiin mahdollisuus lahjoittaa välittömästi rahaa yhdistysten toimintaan. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tilille on tullut yhdeksän lahjoitusta. Suurkiitos kaikille tukijoille!
Vastanneiden kesken arvottiin myös palkintoja. 150 euron lahjakortin Virpinemen liikuntaopistoon voitti Arvi Valli Oulusta. Kirjapalkinnon saivat Juha Kortessalo Oulusta ja Hilkka Laakkonen Jäälistä.
Metsäkeskus suunnittelee vesienhoitorakenteita Jäälinojan alueelle
Metsäkeskuksen rahoitustilanne on helpottunut ainakin tällä hetkellä niin, että Metsäkeskus voi ryhtyä suunnittelemaan vesienhoitorakenteita yhdistyksen toimialueelle. Metsäkeskus onjo pitkään osallistunut yhdistyksen kokoaman asiantuntijaryhmän toimintaan, mutta valtion rahoituksen puute on tähän saakka estänyt käytännön vesienhoitotoimet. Suunnittelun aloituspalaverissa 30. tammikuuta sovittiin, että Metsäkeskuksen suunnitelmat kohdennetaan Jäälinjärven alapuoliselle Jäälinojan valuma-alueelle. Yhdistys jatkaa aloittamiaan toimenpiteitä Jäälinjärven yläpuolella.
Myös Metsäkeskuksen organisaatio on uudistunut. Nyt sovitun suunnittelun tekee Metsäkeskuksen julkinen puoli. Toteuttaja ratkaistaan kilpailumenettelyssä suunnitelmien valmistuttua . Yhdistys tekee tarvittavat sopimukset maanomistajien kanssa.
Yhdistys pyysi ELYn lausuntoa luvantarpeesta
Yhdistys valmistautuu rakentamaan lähitulevaisuudessa Kalamäen ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Korteojan alaosalle Heikkisentien varteen pintavalutuskentän ja mahdollisen kosteikon. Vesilain mukaan hankkeille on haettava Aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa, mikäli seurauksena saattaa olla yleisen edun loukkaus. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kaikista vahingoista saadaan aikaan sopimukset. Yhdistys on jo tehnyt sopimukset mm. Oulun kaupungin ja Metsähallituksen alueista, ja neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa on aloitettu. Pohjois-pohjanmaan ELY-keskukselle jätetyssä lausuntopyyntökirjeessä vesilain vaatimuksia on tarkasteltu seikkaperäisesti. Yhdistys katsoo, ettei lupaa tarvita, jos maanomistajien kanssa saadaan aikaan sopimukset. Lupaprosessi olisi hidas ja työläs. Lupamaksu olisi lisäksi tuhansia euroja. Lausuntopyyntökirjeen löydät täältä: Lausuntopyyntö
Jäsentiedote 1/2013
Vuoden ensimmäinen jäsentiedote on julkaistu. Se kattaa suunnilleen koko päättyneen vuoden 2012. Pääset lukemaan sen täältä: Jäsentiedote 1/2013
”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus” – diplomityö valmis
Kaisa Savolaisen diplomityö ”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus – esimerkkinä Jäälinojan vesistö” valmistui. Työ on hyvin kattava ”käsikirja” koko vesistöstä, sen kuormituslähteistä ja kunnostusmahdollisuuksista. Vesistön kuormitus ei ole erityisen voimakasta. Vesistön tilan ja sen kohentamisen kannalta jätevesillä ja pihalannoituksella on kuitenkin suuri merkitys siksi, että näistä lähteistä tuleva fosfori on liukoisessa muodossa ja siten helposti vesieliöstön käytettävissä. Muiden lähteiden fosfori taas on suurelta osin sitoutuneena humukseen ja kiintoaineeseen.
Jäälinojaan tulevassa fosforikuormassa ihmistoiminnan osuus on suurempi kuin Jäälinjärvessä. Liuenneen fosforin pitoisuus kasvaa Jäälinojassa alavirtaan mentäessä. Myös suolistoperäisten bakteerin määrä kasvaa voimakkaasti Jäälinojassa alavirtaan kuljettaessa, mikä kertoo jätevesikuormituksesta.
Vesistön tilan kohentamisessa lähtökohtana tulee olla ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen pienentäminen. Jätevesien viemäröinti on tässä erityisen tehokas, sillä jätevesikuorma poistuu tällöin kokonaan. Myös pihojen lannoitukseen on syytä kiinnittää huomiota ja huolehtia siitä, etteivät ravinnepitoiset valumavedet kulkeudu vesistöön.
Jäälinjärven virkistyskäyttöä haittaavat erityisesti järveen kulkeutuva kiintoaines sekä limalevä. Suunnitelluilla vesienhoitorakenteilla tulevan kiintoainemäärän arvioidaan vähenevän puoleen. Haitallisen lietteen poistamisessa ruoppaus on mahdollista mutta kallista. Limaleväongelmaan ei ole olemassa selvää ratkaisua. Ravinnekuormituksen pieneneminen ja veden kirkastuminen todennäköisesti vähentäisivät ongelmaa. Särkikalojen vähentäminen on tärkeä kunnostusmuoto. Se vaikuttaa järven ravintoketjuun ja mahdollisesti myös limalevän määrään, poistaa ravinteita järvestä, vähentää pohjasta veteen liukenevia ravinteita ja parantaa kalakannan rakennetta virkistyskalastuksen kannalta. Veden ja pohjan käsittely vesikemikaaleilla on myös mahdollista, mutta se vaatii vielä lisätutkimuksia. Allaskokeessa käytetty Phoslock-kemikaali ei toiminut Jäälinjärvellä.
Diplomityö on luettavissa kokonaan täältä: Diplomityö
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 