Author Archives: vhybirger

Arvottamistutkimus valmistuu keväällä

Suomen ympäristökeskuksen, Kellon kyläyhdistyksen ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteistutkimus vesien kunnostuksen arvottamisesta on aineiston osalta valmis.  Kellon ja Jäälin väliselle Kalimenjoen vesistön alueelle lähetettiin kaikkiaan 1632 kyselylomaketta, joihin vastauksia tuli 505. Osassa lomakkeita vastaajille annettiin mahdollisuus lahjoittaa välittömästi rahaa yhdistysten toimintaan. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tilille on tullut yhdeksän lahjoitusta. Suurkiitos kaikille tukijoille!

Vastanneiden kesken arvottiin myös palkintoja. 150 euron lahjakortin Virpinemen liikuntaopistoon voitti Arvi Valli Oulusta. Kirjapalkinnon saivat Juha Kortessalo Oulusta ja Hilkka Laakkonen Jäälistä.

Metsäkeskus suunnittelee vesienhoitorakenteita Jäälinojan alueelle

Metsäkeskuksen rahoitustilanne on helpottunut ainakin tällä hetkellä niin, että Metsäkeskus voi ryhtyä suunnittelemaan vesienhoitorakenteita yhdistyksen toimialueelle. Metsäkeskus onjo pitkään osallistunut  yhdistyksen kokoaman asiantuntijaryhmän toimintaan, mutta valtion rahoituksen puute on tähän saakka estänyt käytännön vesienhoitotoimet. Suunnittelun aloituspalaverissa 30. tammikuuta sovittiin, että Metsäkeskuksen suunnitelmat kohdennetaan Jäälinjärven alapuoliselle Jäälinojan valuma-alueelle. Yhdistys jatkaa aloittamiaan toimenpiteitä Jäälinjärven yläpuolella.

Myös Metsäkeskuksen organisaatio on uudistunut. Nyt sovitun suunnittelun tekee Metsäkeskuksen julkinen puoli. Toteuttaja ratkaistaan kilpailumenettelyssä suunnitelmien valmistuttua . Yhdistys tekee tarvittavat sopimukset maanomistajien kanssa.

Yhdistys pyysi ELYn lausuntoa luvantarpeesta

Yhdistys valmistautuu rakentamaan lähitulevaisuudessa Kalamäen ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Korteojan alaosalle Heikkisentien varteen pintavalutuskentän ja mahdollisen kosteikon. Vesilain mukaan hankkeille on haettava Aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa, mikäli seurauksena saattaa olla yleisen edun loukkaus. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kaikista vahingoista saadaan aikaan sopimukset. Yhdistys on jo tehnyt sopimukset mm. Oulun kaupungin ja Metsähallituksen alueista, ja neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa on aloitettu. Pohjois-pohjanmaan ELY-keskukselle jätetyssä  lausuntopyyntökirjeessä vesilain vaatimuksia on tarkasteltu seikkaperäisesti. Yhdistys katsoo, ettei lupaa tarvita, jos maanomistajien kanssa saadaan aikaan sopimukset. Lupaprosessi olisi hidas ja työläs. Lupamaksu olisi lisäksi tuhansia euroja. Lausuntopyyntökirjeen löydät täältä: Lausuntopyyntö

Jäsentiedote 1/2013

Vuoden ensimmäinen jäsentiedote on julkaistu. Se kattaa suunnilleen koko päättyneen vuoden 2012. Pääset lukemaan sen täältä: Jäsentiedote 1/2013

”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus” – diplomityö valmis

Kaisa Savolaisen diplomityö ”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus – esimerkkinä Jäälinojan vesistö” valmistui. Työ on hyvin kattava ”käsikirja” koko vesistöstä, sen kuormituslähteistä ja kunnostusmahdollisuuksista. Vesistön kuormitus ei ole erityisen voimakasta.  Vesistön tilan ja sen kohentamisen kannalta jätevesillä ja pihalannoituksella on kuitenkin suuri merkitys siksi, että näistä lähteistä tuleva fosfori on liukoisessa muodossa ja siten helposti vesieliöstön käytettävissä. Muiden lähteiden fosfori taas on suurelta osin sitoutuneena humukseen ja kiintoaineeseen.

Jäälinojaan tulevassa fosforikuormassa ihmistoiminnan osuus on suurempi kuin Jäälinjärvessä. Liuenneen fosforin pitoisuus kasvaa Jäälinojassa alavirtaan mentäessä. Myös suolistoperäisten bakteerin määrä kasvaa voimakkaasti Jäälinojassa alavirtaan kuljettaessa, mikä kertoo jätevesikuormituksesta.

Vesistön tilan kohentamisessa lähtökohtana tulee olla ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen pienentäminen. Jätevesien viemäröinti on tässä erityisen tehokas, sillä jätevesikuorma poistuu tällöin kokonaan. Myös pihojen lannoitukseen on syytä kiinnittää huomiota ja huolehtia siitä, etteivät ravinnepitoiset valumavedet kulkeudu vesistöön.

Jäälinjärven virkistyskäyttöä haittaavat erityisesti järveen kulkeutuva kiintoaines sekä limalevä. Suunnitelluilla vesienhoitorakenteilla tulevan kiintoainemäärän arvioidaan vähenevän puoleen. Haitallisen lietteen poistamisessa ruoppaus on mahdollista mutta kallista. Limaleväongelmaan ei ole olemassa selvää ratkaisua. Ravinnekuormituksen pieneneminen ja veden kirkastuminen todennäköisesti vähentäisivät ongelmaa. Särkikalojen vähentäminen on tärkeä kunnostusmuoto. Se vaikuttaa järven ravintoketjuun ja mahdollisesti myös limalevän määrään, poistaa ravinteita järvestä, vähentää pohjasta veteen liukenevia ravinteita ja parantaa kalakannan rakennetta virkistyskalastuksen kannalta. Veden ja pohjan käsittely vesikemikaaleilla on myös mahdollista, mutta se vaatii vielä lisätutkimuksia. Allaskokeessa käytetty Phoslock-kemikaali ei toiminut Jäälinjärvellä.

Diplomityö on luettavissa kokonaan täältä: Diplomityö

Hallituksen kokous 7/2012

HALLITUKSEN KOKOUS 7/2012

 Aika:             27.12.2012 klo 18.00

Paikka:         Jäälinmaja Read the rest of this entry

Kiitos kuluneesta vuodesta

Yhdistys kiittää lämpimästi  jäseniään, sopimus- ja yhteistyökumppaneitaan sekä aivan esityisesti niitä, jotka ovat lahjoittaneet rahaa yhdistyksen tilille. Ilman suuren joukon monipuolista panostusta vesienhoito ei olisi voinut käynnistyä näin nopeasti. Hyvää joulua ja menestystä alkavalle vuodelle.

Lähes joka toinen osallistui talkoisiin

Vuoden 2012 talkootöiden määrä on mittava: yhteensä 1588 tuntia. Lähes puolet työstä kului vesienhoitorakenteisiin, paitsi itse rakentamistyöhön, myös monitahoiseen valmisteluun, maanomistajasopimuksiin yms. rakentamisen edellytyksiin. Myös panostus tutkimukseen oli mittava. Tutkimukset pitivät sisällään veden laadun mittaukset ja analyysit sekä Jäälinjärven allaskokeen. Tutkimustunteihin ei sisälly Kaisa Savolaisen diplomityö. Lisäksi kalastukseen käytettiin huomattavasti talkootyötä, minkä lisäksi ”hoitokalastusisku” ostettiin ammattikalastajilta.

Talkoihin osallistui kaikkiaan 35 eri henkilöä. Tulos on erittäin hyvä; jäsenistä siis lähes joka toinen osallistui talkootöihin.

Katso tuntijakauma tästä: Talkootunnit 2012

Yhdistyksen toimintamalli kiinnosti Kitkajärvellä

Suomen ympäristökeskus järjesti yhdessä Posion kunnan ja Kuusamon kaupungin kanssa 27.11. yleisötilaisuuden, jossa pohdittiin kunnostushankkeen käynnistämistä Kitkajärvelle. Sinänsä hyväkuntoinen, suuri ja kirkasvetinen järvi on alkanut nuhraantua ja ongelmia kalakannoissa esiintyy. Keskeinen kysymys Kitkajärvellä on kunnostustoiminan organisoiminen.  Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistykseltä oli pyydetty tilaisuuteen puheenvuoro, jossa haluttiin tietoa yhdistyksen perustamisesta ja kunnostushankkeisiin kehitetystä toimintamallista. Yhdistyksen esite jaettiin tilaisuuden osanottajille. Puheenvuorossa esitetyt diat löytyvät täältä:  Kitka 271112.  Yhdistyksen toimintamalli herätti kuulijoissa myönteistä kiinnostusta.

Rantapohja uutisoi Jäälinjärvi-seminaarista

Paikallislehti Rantapohja kirjoitti näkyvästi Jäälinjärvi-seminaarista. Lue juttu täältä Rantapohja 201112