Blogiarkistot
Kalatalouskeskus sai infoa Jäälin vesien kunnostuksesta
Oulun kalatalouskeskus piti vuosikokouksensa Jäälinmajalla 25.4. Tilaisuuden alussa esiteltiin Jäälin vesien hoitoa. Erityisenä teemana olivat Jäälinjärven kalastorakenteen oikaisu sekä rautailmiö, siihen kohdistuneet toimet sekä tutkimusviritelmät. Kokoukseen osallistui parikkymmentä henkilöä eri Pohjois-Pohjanmaan eri puolilta.
Talkoopanos kasvoi taas
Vesienhoitoon käytettiin talkootyötä 1425 tuntia vuonna 2016. Talkoisiin osallistui 22 henkilöä. Eniten talkootunteja kului bioremediaatiotutkimuksen valmisteluun, kaikkiaan 325 tuntia. Myös Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmän rakentaminen oli suuri työ ja vaati 275 talkootuntia. Kunnossapidon ja hoidon tarve kasvoi, ja tuntimäärä ylitti 200. Vesitutkimuksiin, hoitokalastukseen ja viestintään käytettiin runsaat sata tuntia kuhunkin. Hallintoon kului kokouksineen 275 tuntia. Talkootuntimäärä kohteittain on katsottavana täältä: Talkoot 2016.
Talkootuntien määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran. Ennätysvuosi oli 2014, jolloin tuntimäärä nousi 1700:aan. Tuolloin tuotettiin mm. Vesienhoidon käsikirja. Muina vuosina tuntimäärä on vaihdellut 1130 – 1588:aan. Vuodesta 2011 alkaen talkootöitä on tehty yhteensä noin 8000 tuntia. Talkootuntien vuosittainen kertymä näkyy täältä: Talkoot 2011-2016.
Vesistökunnostusverkosto uutisoi Jäälin kiintoaineista
Valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston uutiskirje julkaisi artikkelin, jossa kuvataan Jäälin kiintoaineongelmaa. Lukija ohjataan mm. Kokkohaaran lietteenpumppausvideoon. Uutiskirje muistuttaa myös yhdistyksen julkaisemasta Vesienhoidon käsikirjasta, jota voi tilata Suomen ympäristökeskuksesta. Uutiskirjeen voit lukea täältä: http://mmm.multiedition.fi/syke/vesistokunnostusverkosto/2016_joulu/2_2013_index_.php?_nlid=266839.
Jäsentiedote 1/2016
Kuluvan vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 1-2016. Seuraa yhdistyksen toimintaa aktivoimalla etusivun oikeassa reunassa oleva palvelu kirjoittamalla siihen sähköpostiosoitteesi. Saat sähköpostiisi viestin aina kun sivustolla tapahtuu jotakin.
Hyvää alkutalvea ja joulun odotusta kaikille!
Yhdistys kertoi toiminnastaan Ritaharjussa
Kuivasjärven asukastilaisuudessa Ritaharjussa pohdittiin Kuivasjärven ja Pyykösjärven tilaa ja kunnostusmahdollisuuksia. Järvet ovat melko huonossa kunnossa ja talvisin osaksi tekohengityksen varassa: Pyykösjärveen johdetaan Oulujoen vettä, ja Kuivasjärvellä on käytetty hapetinta. Tutkimuksia järvistä on tehty paljon mutta merkittäviä kunnostustoimia ei. Tilaisuuteen oli pyydetty esitys Jäälin mallista, joka herättikin vilkasta keskustelua. Tilaisuudessa oli parikymmentä osallistujaa mukaan lukien viranomaisten edustus.
Vesistökunnostajien VYYHTI-verkosto kokoontui
ProAgrian hallinnoiman VYYHTI-hankkeen tärkeimpiä tavoitteita on synnyttää alueelle aktiivinen vesistökunnostajien verkosto. Koitelin Residenssiin kutsuttuun ensimmäiseen kohtaamiseen saapui parikymmentä osallistujaa. Kokousväki pohti verkostolle asetettavia odotuksia, keskusteli toimintatavoista ja kantoi jo tässä vaiheessa huolta toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen. Osanottajat olivat pääasiassa viranomaisia, tutkijoita ja julkisorganisaatioiden ja järjestöjen edustajia. Huomionarvoista on, että omaehtoisesta vesistökunnostuksesta kiinnostuneita tahoja ei ollut Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistystä lukuun ottamatta. Verkosto vaatii toimiakseen virallistahojen lisäksi sellaisia toimijoita, jotka voivat tuoda verkoston käyttöön kokemuksiaan käytännön kunnostustyöstä.
Hallituksen kokous 5/2016
Hallitus piti pitkän kokouksen 24.10. Kokouksessa käytiin läpi muun ohessa kuluneen kesän aktiviteetit, havainnot ja tulokset. Pöytäkirjan voit lukea täältä: Pöytäkirja 5/2016 .
Kalamäen tietä kunnostetaan yhteistyönä
Kiimingin Erä kunnostaa Kalamäen tietä ja vesienhoitotiyhdistys luovuttaa kunnostusta varten suodatinkangasta ja ylimäämämursketta. Tiellä on pahoja painumia, jotka ovat estäneet ajoneuvolla liikkumisen. Tie on isännätön, mutta sitä käyttävät paljon mm. kuntoilijat, koululaiset ja ulkoilijat. Ajoneuvoliikennettä tielle ei haluta. Tarpeellinen huoltoliikenne kevyellä kalustolla on kuitenkin mahdollista. Vesienhoitoyhdistyksellä on alueella paljon kunnossapitotarvetta, ja Kiimingin Erä käyttää tietä metsästyksen järjestämiseen. Tien kunnostuksen lisäksi on sovittu, että Kiimingin Erä vahvistaa tulva-aukon siltaa ajolankutuksella.
Kokkohaaran lieteallas tyhjennetty
Kokko-ojan haaraan viime talvena rakennettu lietteenkeruujärjestelmä testattiin tyhjentämällä lietteenkeruuallas pumppaamalla erotusaltaaseen. Työtä varten rakennettiin aluksi pumppauslautta. Pumppaus onnistui erinomaisesti. Lietealtaan pohjalla oli noin puolen metrin lietekertymä. Lähellä altaan pohjaa liete oli niin sakeaa, että sen siirtyminen pumppuun vaati sekoittamista. Allas saatiin kokonaan tyhjäksi. Kertyneen lietteen määrää on vaikea arvioida. Kalamäen kosteikolta tehdyn analyyysin perusteella voidaan otaksua, että kuiva-aineena määritellen lietteen määrä olisi kahden tonnin luokkaa. LIetteenkeruuallas otettiin käyttöön 14. kesäkuuta.
Lietettä pumpataan Kalamäen altaasta
Kalamäen lietealtaaseen kertynyttä lietettä poistetaan pumppaamalla. Työtä helpottamaan rakennettiin erityinen pumppauslautta, jolle pumppauskalusto on sijoitettu. Lauttaa siirretään narujen avulla. Liete pumpataan lietekuopan ja siitä lähtevän putken avulla läheiselle suolle kuivumaan. Pumpattavasta lietteestä määritetään laboratorioanalyysillä kiintoaineen määrä. Tällöin saadaan suuruusluokkakäsitys siitä, millainen merkitys pumpattavalla lietemäärällä on Jäälinjärven kertymän kannalta.
Vastaavanlainen lietteenkeruujärjestelmä otettiin käyttöön alkukesällä Kokkohaarassa. Myös siellä lietettä pumpataan myöhemmin kesällä.





