Blogiarkistot
Vesistökunnostajien VYYHTI-verkosto kokoontui
ProAgrian hallinnoiman VYYHTI-hankkeen tärkeimpiä tavoitteita on synnyttää alueelle aktiivinen vesistökunnostajien verkosto. Koitelin Residenssiin kutsuttuun ensimmäiseen kohtaamiseen saapui parikymmentä osallistujaa. Kokousväki pohti verkostolle asetettavia odotuksia, keskusteli toimintatavoista ja kantoi jo tässä vaiheessa huolta toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen. Osanottajat olivat pääasiassa viranomaisia, tutkijoita ja julkisorganisaatioiden ja järjestöjen edustajia. Huomionarvoista on, että omaehtoisesta vesistökunnostuksesta kiinnostuneita tahoja ei ollut Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistystä lukuun ottamatta. Verkosto vaatii toimiakseen virallistahojen lisäksi sellaisia toimijoita, jotka voivat tuoda verkoston käyttöön kokemuksiaan käytännön kunnostustyöstä.
Hallituksen kokous 5/2016
Hallitus piti pitkän kokouksen 24.10. Kokouksessa käytiin läpi muun ohessa kuluneen kesän aktiviteetit, havainnot ja tulokset. Pöytäkirjan voit lukea täältä: Pöytäkirja 5/2016 .
Kalamäen tietä kunnostetaan yhteistyönä
Kiimingin Erä kunnostaa Kalamäen tietä ja vesienhoitotiyhdistys luovuttaa kunnostusta varten suodatinkangasta ja ylimäämämursketta. Tiellä on pahoja painumia, jotka ovat estäneet ajoneuvolla liikkumisen. Tie on isännätön, mutta sitä käyttävät paljon mm. kuntoilijat, koululaiset ja ulkoilijat. Ajoneuvoliikennettä tielle ei haluta. Tarpeellinen huoltoliikenne kevyellä kalustolla on kuitenkin mahdollista. Vesienhoitoyhdistyksellä on alueella paljon kunnossapitotarvetta, ja Kiimingin Erä käyttää tietä metsästyksen järjestämiseen. Tien kunnostuksen lisäksi on sovittu, että Kiimingin Erä vahvistaa tulva-aukon siltaa ajolankutuksella.
Kokkohaaran lieteallas tyhjennetty
Kokko-ojan haaraan viime talvena rakennettu lietteenkeruujärjestelmä testattiin tyhjentämällä lietteenkeruuallas pumppaamalla erotusaltaaseen. Työtä varten rakennettiin aluksi pumppauslautta. Pumppaus onnistui erinomaisesti. Lietealtaan pohjalla oli noin puolen metrin lietekertymä. Lähellä altaan pohjaa liete oli niin sakeaa, että sen siirtyminen pumppuun vaati sekoittamista. Allas saatiin kokonaan tyhjäksi. Kertyneen lietteen määrää on vaikea arvioida. Kalamäen kosteikolta tehdyn analyyysin perusteella voidaan otaksua, että kuiva-aineena määritellen lietteen määrä olisi kahden tonnin luokkaa. LIetteenkeruuallas otettiin käyttöön 14. kesäkuuta.
LIetekertymää oli altaan pohjalla noin puoli metriä
Lietettä altaan pohjalla
LIetteenkeruuallas tyhjänä
Pupattu liete laskeutuu erotusaltaan pohjalle, ja puhdistunut vesi palaa takaisin Saarisenojan uomaan
Lietettä pumpataan Kalamäen altaasta
Kalamäen lietealtaaseen kertynyttä lietettä poistetaan pumppaamalla. Työtä helpottamaan rakennettiin erityinen pumppauslautta, jolle pumppauskalusto on sijoitettu. Lauttaa siirretään narujen avulla. Liete pumpataan lietekuopan ja siitä lähtevän putken avulla läheiselle suolle kuivumaan. Pumpattavasta lietteestä määritetään laboratorioanalyysillä kiintoaineen määrä. Tällöin saadaan suuruusluokkakäsitys siitä, millainen merkitys pumpattavalla lietemäärällä on Jäälinjärven kertymän kannalta.
Vastaavanlainen lietteenkeruujärjestelmä otettiin käyttöön alkukesällä Kokkohaarassa. Myös siellä lietettä pumpataan myöhemmin kesällä.
Lietteen pumppausta varten rakennettiin lautta. Lietepumppu toimii polttomoottorilla. Kuvassa Otto Moilanen.
Jäälinjärven kalaston rakenne tervehtyy
Jäälinjärven kalastustutkimuksen kenttätyöt on tehty. Vaikka tutkimustulokset analysoidaan ja raportoidaan vasta myöhemmin, jo karkean tarkastelun perusteella kalaston rakenteen havaitaan muuttuneen terveemmäksi vuoden 2011 jälkeen, jolloin edellinen virallinen tutkimus on tehty. Särkien yksilömäärä ja biomassa ovat pienentyneet. Erityisen merkittävä muutos on nuorimmissa ikäluokissa: pieniä särkiä saatiin vain muutama, kun pääosa särjistä oli 3-4 vuoden ikäisiä. Petokalakokoisia ahvenia (yli 15 senttiä) saatiin hyvin. Lahnaa saatiin vain vähän. Järven kannalta tulos on hyvä. Suuret ahvenet kiinnostavat kalastajia pitävät särkikantaa kurissa. Lahna taas on pohjaravinnon käyttäjä, joka edistää voimakkaasti järven sisäistä kuormitusta pöyhimällä pohjaa ja vapauttamalla sieltä ravinteita. Yksi lähes kolmikiloinen hauki tuli saaliiksi. Tämä ei kuvasta järven haukikantaa, sillä suuria kaloja ei yleensäkään tutkimusverkoilla saada. Saalista saatiin kahtena yönä kaikkiaan runsaat 15 kiloa. Kalansaaliin perusteella järveä ei voida pitää rehevänä.
Kaikki kalat mitataan, lasketaan ja punnitaan.
Ahvenen vuosiluokat toisesta kesästä noin viiteen ja särjen noin neljään vuoteen. Isompia särkiä ei saatu.
Kaloja irroittavat koeverkosta Miska Etholen, Kari Tiri ja Mikko Vuolteenaho
Rantapohja ihmettelee kiintoaineen suurta määrää
Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälinjärvi-jutulla. Pääsisältö on valuma-alueelta purkautuvan kiintoaineen suuri määrä. Artikkelissa todetaan lisäksi, että tulevan veden ravinteet ovat vähentyneet ja ahvenet kasvaneet. Kaikki valuma-alueelle suunnitellut vesienhoitorakenteet on nyt tehty. Seuranta jatkuu ja uusia keinoja kehitetään. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja 190716.
Riistapelto Kalamäkeen
Kiimingin Erä kunnosti riistapellon Kalamäkeen kosteikon virtausuomasta kaivettujen maiden läjitysalueelle. Peltoon kylvettiin kauraa, naurista, rehukaalia ja rehurapsia. Näkyvälle paikalle asetettiin myös nuolukivi.
Riistapelto sijaitsee näkyvällä paikalla. Nuolukivi on kuvan vasemmassa reunassa paalun päässä.
Vähemmän särkiä
Hoitokalastuksen särkikalasaalis kevään kutunoususta oli tarkalleen 1111 kiloa. Saalis pieneni edellisestä keväästä noin kolmanneksella. Kutukalojen koko oli silmämääräisesti arvioiden aikaisempaa pienempi. Nämä seikat saattavat viitata siihen, että kutuvaellukselle nouseva särkikalakanta olisi pienentynyt hoitokalastuksen seurauksena. Itse Jäälinjärvessä särjet ovat selvästi vähentyneet, ja eri puolilta järveä kuuluvat viestit kertovat, että ahvenet ovat kasvaneet. Tutkittua tietoa asiasta saadaan, kun heinäkuun lopulla uusitaan taas virallinen koekalastus.
Särkikaloja on pyydetty jo viisi vuotta. Kun saatiin tieto, että Jäälinjärvessä on vaeltava kutusärkikanta, pyynti on keskittynyt nousukaloihin vuodesta 2012 alkaen. Pyyntiin käytetään rysiä. Muut kuin särkikalat vapautetaan rysistä. Särkisaaliille ei ole löytynyt hyötykäyttöä, ja siksi kalat ovat päätyneet biojätteeksi.
Särkikalojen vähentäminen on tehokas keino vähentää järvestä ravinteita. Kalakanta muuttuu petokalavaltaiseksi, jolloin vesistön ravintoketju tervehtyy ja mm. haitallisten levien odotetaan vähenevän.
Jäälin vesienhoitorakenteiden yleissuunnitelmat koottuna
Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan vesienhoitorakenteiden yleissuunnitelma on laadittu Maveplan Oy:ssä vuonna 2011. Suunnitelman tekstiosa löytyy täältä: Saarisenojan kosteikkosuunnitelmat.
Saarisenojanniityn pintavalutusalue on toteutettu Maveplan Oy:n suunnitelman mukaan. Suunnitelman muiden osien tekniset ratkaisut ovat kehittyneet tietämyksen ja kokemusten karttuessa. Kokkohaaran pintavalutusaluetta on täydennetty erityisellä lietteenpoistojärjestelmällä. Kalamäen kosteikon maanpinnan muotoilu on toteutettu monimuotoisesti, ja hankkeeseen on lisätty lietteenpoistojärjestelmä. Kokkojärvenniityn suunnitelmassa avovesialtaat on muutettu monimuotokosteikoksi ja painotettu pintavalutusta. Kokkojärvenniityn länsipäähän suunniteltu kosteikko on päätetty jättää toteuttamatta kelluvaan turpeeseen liittyvien eroosioriskien vuoksi.
Korteojaan on toteutettu kosteikko ja pintavalutusratkaisu. Korteoja ei alunperin sisältynyt Maveplan Oy:n yleissuunnitelmaan.
Edellä mainittujen kohteiden lisäksi on toteutettu kaksi putkipatoa sekä lähelle Saarisenojan suuta hirsirakenteinen pohjakohouma, joka toimii matalan veden aikaan.
Suunnitelmat löytyvät seuraavista linkeistä:
Jäälin vesienhoitorakenteiden sijainti
Saarisenojanniityn pintavalutus
