Blogiarkistot
Yhdistys esillä JCR-kyläjuhlassa
Yhdistyksellä oli esittelypiste Jäälin kyläjuhlassa 17. – 18.6. Esillä oli mm. vesinäytteitä Jäälinjärven valuma-alueen eri osista, kosteikoiden ja muiden vesienhoitorakenteiden esittelyaineistoa, yhdistyksen tuottama Vesienhoidon käsikirja sekä esittelyvideo. Esittelypisteeseen tutustui useita kymmeniä henkilöitä ja keskustelua käytiin paljon. Myös uusia jäseniä ilmoittautui.
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmä käyttöön
Viime maaliskuussa Kokko-ojan haaraan rakennettu lietteenpoistojärjestelmä on otettu käyttöön. Osa maarakenteista jouduttiin tekemään jäätyneen suon päälle. Vettä ei voitu nostaa ennenkuin jäät penkereiden alla ovat sulaneet ja rakenteet hakeutuneet lopulliseen muotoonsa. Kevättulva aiheutti joitakin syöpymiä, jotka myös piti korjata ennnen käyttöönottoa. Nyt syöpymät on korjattu ja Saarisenojan pääpato ja Kokko-ojan pato on suljettu. Vesi virtaa lietteenkeruualtaan kautta ja poistuu pintavaluntana takaisin Saarisenojaan. Ylärinteeseen rakennettu lietteenkuivausallas otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun lietettä poistetaan keruualtaasta pumppaamalla.
Kokko-ojan haaran järjestely on viimeinen Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle suunniteltu iso vesienhoitorakenne. Tästä eteenpäin rakenteita on tarpeen käyttää, hoitaa ja pitää kunnossa. Vaikuttavuutta seurataan vesianalyyseillä lähivuosien ajan, sillä vesiympäristön sopeutuminen muutettuun tilaan kestää pitkään.
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola korjaavat Saarisenoja padon pään syöpymää
Lietteenkeruuallas täyttymässä. Saarisenojan uoma on puustokaistaleen takana. Vesi virtaa altaasta alkuperäiseen uomaan pintavaluntana, ja liete laskeutuu altaan pohjalle.
Lappeenrannan vesistökunnostuspäivät
Yhdistys osallistui valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville, jotka järjestettiin Lappeenrannassa 7.-9. kesäkuuta. Päiville osallistui noin 150 kunnostajaa, tutkijaa ja virkamiestä. Tapahtuman pääpaino oli kosteikoissa, mutta myös monia muita aihealueita kosketeltiin. Teemasta oli tarjolla runsaasti kautta valtakunnan koottua tietoa. Esitykset tulevat nähtäville Vesistökunnostusverkoston nettisivuille. Maastopäivän tutustumiskohteet olivat tavanomaisten kosteikoiden lisäksi virtavesikunnostuskohteita sekä ja kaupunkiympäristöön rakennettuja puroja ja hulevesikosteikoita. Tapahtuman avasi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Vuoden vesistökunnostajapalkinnon sai Pro Puruvesi -yhdistyksen keulahahmo Reijo Jantunen. Yhdistys on toiminut vajaat kuusi vuotta, ja sen pääasiallinen tehtävä on Puruvesitietoisuuden lisääminen ja kunnostusten aktivoiminen.
Tilaisuuden yhteydessä järjestettiin vesistökunnostusnäyttely. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksellä oli oma esittelypiste.
Yhdistys esitteli toimintaansa vesistökunnostusnäyttelyssä Lappeenrannassa
ELY-keskus myönsi avustusta Jäälin vesien hoitoon
Yhdistys sai ELY-keskukselta 23 000 euroa avustusta käytettäväksi Jäälin vesien kunnostuksen varmistamiseen ja ylläpitoon. Avustusta käytetään m. vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon, lietteenpoistoon, hoitokalastukseen,vesi- ja kalatutkimuksiin sekä viestintään ja verkottumiseen. Avustus on enintään 50 prosenttia toteutuneista kustannuksista, joten toinen puoli toiminnasta on rahoitettava muulla tavalla. Talkootöiden osuus on tässä keskeinen. Avustus koskee vuosien 2016 – 2018 toimintaa.
Hoitokalastuskausi alkoi
Särkikalojen vuotuinen rysäpyynti al0itettiin 7. toukokuuta. Särki ei vielä sanottavasti liiku, vaikka muut kalat käynnistelevätkin kutuvaihettaan. Rysästä vapautetaan muut kuin särkikalat. Viime vuonna särkikaloja saatiin runsaat 1500 kiloa. Kaikkiaan Jäälinjärvestä on vuodesta 2011 alkaen pyydetty särkiä yli 6000 kiloa.
Särkikalojen pyynnillä pyritään vaikuttamaan järven ravintoketjuun niin, että haitalliset levät vähenisivät ja petokalakannat (esim. suuret ahvenet) vahvistuisivat. Särjet vapauttavat ravinteita järven pohjasta ja pitävät siten yllä vesistön rehevyyttä.
Alkavana kesänä uusitaan virallinen koekalastus. Siitä nähdään, miten järven kalakanta on muuttunut hoitokalastuksen seurauksena.
Yhdistys täyttää tänään viisi vuotta
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 19. huhtikuuta 2011 Jäälinmajalla. Toimintansa aikana yhdistys on toteuttanut Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta. Niistä suurimmat ovat Kalamäen ja Kokko-ojan haaran kosteikot ja lietteenpoistojärjestelmät, Korteojan kosteikko, Kokkojärvenniityn kosteikko ja Saarisenojanniityn pintavalutusalue. Muut rakenteet ovat putkipatoja ja pohjakohoumia. Jäälinjärven koillispuolen viemäröintiä on edistetty ja ranta-asukkaiden ympäristötietoisuutta parannettu. Särkikaloja on poistettu Jäälinjärvestä runsaat 6000 kiloa. Vuonna 2014 valmistui nettiversiona Vesienhoidon käsikirja. Kirja on päätetty painattaa paperiversioksi yhteistyössä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kanssa. Talkootöitä on tehty yli 6000 tuntia.
Jäälinjärven yläpuolisen valuma-alueen kunnostus alkaa olla valmis. Vaikutuksia seurataan tutkimuksilla. Muutokset ovat hitaita ja luonnonolojen vaihtelut vaikeuttavat päätelmien tekemistä. Lähivuodet näyttävät, millainen vaikutus kunnostuksella on saavutettu. Toiminta jatkuu seurannalla, rakenteiden ylläpidolla, hoitokalastuksella, tutkimuksilla ja mahdollisilla lisätoimenpiteillä.
Yhdistykseen kuuluu noin sata jäsentä. Hallitus pitää juhlakokouksen Jäälinmajalla 3. toukokuuta kokoonpanolla, johon kuuluvat kaikki viiden vuoden aikana hallituksessa toimineet tai muuten keskeiset henkilöt. Juhlakokous päättää yleisölle suunnattavan tapahtuman järjestämisestä.
Yhdistyksen toimintaa ovat tukeneet useat keskeiset viranomais- ja tutkijatahot, ja käytettävissä onkin ollut Suomen paras asiantuntemus. Myös maanomistajien suhtautuminen on ollut erittäin myönteinen. Yhdistys lausuu parhaat kiitoksensa kaikille yhteistyökumppaneilleen.
VYYHTI II käynnistyi seminaarilla
ProAgria Oulun hallinnoima kolmivuotinen vesistökunnostuksen edistämishanke VYYHTI II (”Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan”) on käynnistynyt. Hankkeen keskeinen tavoite on synnyttää Pohjois-Pohjanmaalle vesistökunnostajien verkosto ja luoda edellytyksiä kunnostustoiminnan jatkumiselle myös hankkeen päätyttyä. Hankkeessa kehitetään myös uusia työkaluja. Jo tässä vaiheessa mielenkiintoiselta näyttää paikkatietoaineistoja hyödyntävä vesistökunnostajan karttapalvelu, josta voi tarkistaa esim. suunniteltavaan vesistöhankkeeseen liittyvät keskeiset tiedot. Testiversio löytyy nettiosoitteesta http://syke.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=fb95bb0a905748ef89cdfbcc1dcc323a . Hankkeen yhteydessä laaditaan joidenkin pilottialueiden kunnostussuunnitelmia.
Hankkeen käynnistysseminaariin osallistui taustaltaan monipuolinen, yli kahdeksankymmenen henkilön joukko. Seminarin aineisto on katsottavissa osoitteesta http://www.proagriaoulu.fi/fi/vyyhti-materiaalit/. Tilaisuudessa esiteltiin esimerkkihankkeita Panumajärveltä, Oulunsalosta ja Pyhäjärveltä. Myös Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen esittelyvideo näytettiin. Yhdistyksestä tilaisuuteen osallistui kolme henkilöä, ja iltapäivän puheenjohtajaksi oli kutsuttu yhdistyksen edustaja. Hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu yhdistyksen edustus.
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmä valmis
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmän sillat valmistuivat tänään. Lietteenkeruualtaan ja lietteenkuivatusaltaiden patojen yli rakennettiin hoitosillat. Kokko-ojan yli rakennettiin mönkijällä ja moottorikelkalla kuljettava silta ojan takana sijaitsevien vesienhoitokohteiden huoltoa, tarkkailua ja ylläpitoa varten. Kokko-ojan haaran rakenteet ovat valmiit otettavaksi käyttöön. Tämä tapahtuu kuitenkin vasta kesällä, kun jäät kaikkien maarakenteiden alta ovat sulaneet ja virtaukset voivat toimia suunnitellulla tavalla.
Kosteikkoaluetta pyritään vielä siistimään ja ylimääräiset rakennustarvikkeet kuljetetaan pois. Kesäaikaiselle huoltoreitille rakennetaan myöhemmin vielä yksi silta suuren metsäojan yli.
Kokko-ojan silta
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola sekä sillanrakennuskalustoa
Etualalla lietteenkuivatusaltaan patosilta ja taustalla lietteenkeruualtaan patosilta. Taaempana näkyy lietteenkeruualtaalle johtava uusi kanava
Kokko-ojan haaran vesirakenteet valmiit
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmän maa- ja patorakenteet valmistuivat tänään. Käyttöönoton jälkeen Saarisenojan vesi ohjautuu uutta uomaa pitkin lietteenkeruualtaaseen, mistä se palaa pintavaluntana takaisin Saarisenojaan. Lietekertymä poisteteen altaasta pumppaamalla. Sitä varten rakennettiin ylemmäksi rinteeseen lietteenkuivausallas, johon lietteinen vesi pumpataan. Pumppauksen ajaksi lietteenkeruualtaan pato suljetaan ja virtaus ohjataan pääpadon avulla lietealtaan ohi suoraan vanhaan uomaan.
Järjestelmä otetaan käyttöön vasta kesällä, sillä osa maarakenteista on tehty jäätyneen suon päälle. Järjestelmä toimii vasta, kun kaikki jäät ovat sulaneet.
Intensiivivaihe kesti vajaan viikon. Tämän jälkeen rakennetaan vielä neljä siltaa patojen ja uomien yli. Kantavat rakenteet ovat paikalla, mutta niiden asentaminen vaatii vielä käsityötä. Siltojen kannet tehdään lopuksi.
Vesi ohjataan aiemmin rakenntulla pääpadolla uuteeen uomaan (kuvassa oikealla)
Uusi uoma johtaa lietteenkeruualtaaseen, jonka pato näkyy kuvan oikeassa reunassa
Lietteenkeuruuallas. Käyttöönoton jälkeen vesi nousee altaassa ja siihen johtavassa uomassa noin 60 senttiä
Kuvan vasemmassa reunassa näkyy lietteenkuivausallas, johon liete pumpataan oikealla näkyvästä lietteenkeruualtaasta
Kokko-ojan haaran työ on edennyt hyvin
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmään kuuluva lietteenkuivausallas valmistui tänään. Seuraavaksi rakennetaan lietteenkeruuallas kuvassa näkyvän kuivausaltaan penkereen taakse. Lietteenkeruualtaaseen johtava kanava on jo valmis. Aiemmin rakennettua patoa on samalla vahvistettu. Kokko-ojan yli rakennetaan vielä mm. rakenteiden huoltoa palveleva silta.
Lietteenkuivausallas. Lietteen laskeuduttua vesi lasketaan pois altasta taustalla näkyvän padon avulla
