Blogiarkistot
Rantapohja: Jäälinjärven kunnostus ehdolla vuoden vesistöteoksi
Rantapohja nosti näkyvästi esiin Jäälin vesistökunnostuksen sijoittumisen kymmenen joukkoon valtakunnallisessa kampanjassa, jonka tavoitteena oli etsiä sata suomalaista vesistötekoa. Rantapohja toteaa, että kymmenestä finaaliin päässeestä teosta kolme palkitaan Silakkasoudussa Helsingissä 1. lokakuuta. Sijoitukset ratkaistaan yleisöäänestyksellä. Rantapohjan juttu on luettavissa täältä: Rantapohja 120917:
200 vierasta Jäälin koululta
Jäälin koulun kolmennet ja neljännet luokat tutustuivat vesienhoitoon ja rantaluontoon Jäälinmajalla. Kullakin ryhmällä oli kolme rastia: opettajien laatima tietovisa rannalle levitettynä, vesienhoitoyhdistyksen kunnostusesittely sekä makkara- ja mehurasti. Yhdistyksen infopisteellä käytiin läpi järven ravintoketjua, ihmistoiminnan vaikutusta vesistöön ja häriintyneen ravintoketjun hoitoa sekä pohdittiin järven käyttökelpoisuutta ihmisen kannalta.
Sää oli suosiollinen ja tapahtuma kaikin puolin onnistunut. K-Supermarket Jääli tarjosi tapahtumaan makkarat ja mehut.
100 suomalaista vesistötekoa -kampanja: Jäälinjärvi finalistien joukossa
100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan tavoitteena oli kerätä alkuvuodesta lähtien mahdollisimman paljon erilaisia vesistötekoja kautta Suomen. Kampanjan raati on nyt valinnut niistä kymmenen. Niistä palkitaan kolme yleisöäänestyksen perusteella. Palkinnot jaetaan Helsingissä Silakkasoutujen yhteydessä 1. lokakuuta.
Kampanjan raati on valinnut Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kunnostustoimet finalistien joukkoon. Raati koostui Suomen rotareiden, Suomen Melonta- ja Soutuliiton, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ja Suomen ympäristökeskuksen edustajista.
Kymmenen finalistia ja niiden äänestysohje löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/100_suomalaista_vesistotekoa/Aanestys . Äänestys päättyy 18. syyskuuta.
VYYHTI-ohjausryhmä kokoontui Jäälissä
VYYHTI-hankkeen ohjausryhmä piti kolmannen kokouksensa Jäälinmajalla ja tutustui sen jälkeen Jäälin vesienhoitoon maastossa. VYYHTI-hankkeen keskeinen tavoite on kehittää verkostomalli omatoimiseen vesien kunnostukseen. Toimijoiden suurin huoli on, miten toimintamalli saadaan elämään projektin jälkeen. Ohjausryhmä on tiedostanut, että verkoston toiminta vaatii pysyvän koordinointitoimen, jonka pitkäaikainen rahoitus turvataan. Koordinoinnin luontevana sijoituspaikkana ohjausryhmä pitää tulevaa maakuntahallintoa.
VYYHTI on edistänyt eri tavoin suurta pilottihankkeiden joukkoa ja luonut siten konkreettisia toimintamalleja. Tämä on mallin toimivuuden ja vaikuttavuuden kannalta olennaista. Hanke päättyy vuonna 2018.
Ohjausryhmän kokoukseen osallistui 16 henkilöä, jotka edustavat asiantuntemusta eri organisaatioista. Pääosa osanottajista kävi tutustumassa Kalamäen kosteikkoon ja bioremediaatiotutkimukseen. Jotkut vieraat kävivät Kokkohaarassa asti rakenteilla olevaa Koiteli-reittiä pitkin. Monet vieraat toivat esiin, että Kalamäki on hyvä vierailukohde Oulussa ensi vuonna järjestettäville valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville.
Jukka Pekkanen esittelee kasvilauttoja VYYHTI-ohjausryhmälle
Yhdistys osallistuu 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Vesistökunnostusverkosto on Suomen juhlavuonna lanseerannut 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan; ks. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/100_suomalaista_vesistotekoa_kampanja_ka(43748) . Kaikki teot julkaistaan ja parhaat palkitaan lokakuussa Helsingissä Silakkasoutujen yhteydessä. Palkinnot ratkaistaan yleisöäänestyksellä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmoittaunut kampanjaan seuraaalla esittelytekstillä:
””Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 2011 parantamaan Jäälin vesien tilaa. Jäälinjärven ongelmia olivat löyhä pohjasedimentti, vinoutunut kalasto sekä lima- ja sinilevä. Yhdistys on toteuttanut valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta, mm. kosteikoita. Kutusärkiä pyydetään joka kevät. Kaava-alueen ulkopuolelle valmistui viemäri yhdistyksen myötävaikutuksella. Vesien laatua ja toimien vaikuttavuutta on tutkittu alusta pitäen. Kaikki työt tehdään talkoilla.
Jäälinjärven tila on kohentunut. Kalaston rakenne on terve. Sinilevää tai limalevähaittoja ei juuri esiinny. Veden väri ja näkösyvyys ovat parantuneet. Huomattava osa tulovesien kiintoaineesta pidättyy lietteenpoistojärjestelmiin, mistä se pumpataan pois.
Yhdistys on julkaissut Vesienhoidon käsikirjan. Nettisivuilta on avattu 30 000 näyttöä. Alueellinen ja paikallinen media ovat tehneet useita juttuja vuosittain. Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt yhdistykselle kestävän kehityksen palkinnon 2016.”
Kuvaukseen on liitetty joitakin valokuvia.
Kalamäen tulvasillan kantta vahvistettiin yhteistyössä
Kalamäen kosteikon rakentamisen yhteydessä tieuran kohdalle tehtiin lisätulva-aukko sen vuoksi, että tulvavedet eivät enää pääseet purkautumaan metsäalueen kautta. Tulva-aukkoon tehtiin silta lähinnä kevyttä liikennettä varten. On osoittautunut, että sillan yli ajetaan aika paljon myös autoilla. Sen vuoksi oli tarpeen asentaa kansilankkujen päälle ajolankut, jotka vähentävät kansilankuille kohdistuvaa rasitusta. Kiimingin Erä osallistui kunnostukseen. Yhteistyössä metsästäjien kanssa on jo aikaisemmin on kunnostettu Kalamäen tietä. Tie sijaitsee Oulun kaupungin omistamalla maalla mutta on ns. ”isännätön”. Tiellä liikkuu paljon mm. lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä ja koululaisia.
Kalamäen tulva-aukon silta ja uudet ajolankut
Korteojan uusi pato näyttää toimivan
Runsasrautaisen pohjaveden ohjaaminen Korteojan kosteikkoon näyttää toimivan. Uusi pato rakennettiin viikko sitten vanhaan Korteojan uomaan. Purkautuva pohjavesi ei ole löytänyt uutta reittiä vanhaan uomaan vaan virtaa uuteen padotettuun Korteojaan. Uuden padon yläpuolelle, mihin pohjavesi purkautuu, on jo viikossa muodostunut runsaasti rautasaostumaa ja bakteerikasvustoa. Ennen uuden padon rakentamista tämä massa ohitti kosteikon ja päätyi suoraan Jäälinjärveen. Runsas pohjaveden virtaus vanhaan uomaan oli alun perin yllätys. Uoman oli määrä jäädä kokonaan kuivaksi.
Korteojaan rakennettiin uusi rummulla varustettu pato. Rumpu on suljettu levyllä. Runsasrautainen pohjavesilähde on putken yläpään kohdalla.
Korteojaan uusi pato
Jäälinjärveen laskeva Korteoja on vuonna 2014 käännetty virtaamaan Korteojan kosteikon kautta. Tällöin pari sataa metriä pitkän vanhan uoman osan oli määrä jäädä kuivaksi. Kävi ilmi, että kuivattuun uomaan purkautui yhdestä pisteestä suuri määrä rautapitoista pohjavettä. Uomaan purkautuessaan pohjaveteen lieunnut rauta hapettui ja muodosti suuren määrän rautasaostumaa, joka vesivirran mukana kulkeutui Jäälinjärveen Korteojan kosteikon ohi. Nyt Korteojaan tehtiin pato pohjaveden purkupaikan alapuolelle, jolloin runsasrautainen pohjavesi joutuu kiertämään kosteikon kautta.
Korteojan vesi sameni työn aikana muutamaksi tunniksi. Työkohde oli laadultaan sellainen, ettei samenemista voitu välttää. Samentuman leviämistä Jäälinjärvessä vähensi luonnostaan pieni Korteojan virtaama, noin 30 litraa sekunnissa. Yhdistys pahoittelee, jos samea vesi on aiheuttanut jollekin haittaa. Kyselyjä ei ole tullut.
Jäälin patoja kunnostettiin
Kalamäen lietepatoihin ja Korteojan patoon on tullut syöpymiä, jotka ovat estäneet patojen tarkoituksemukaisen käytön. Kaikki padot on nyt kunnostettu. Työssä käytettiin isoa, pitkällä puomilla varustettua kaivinkonetta. Patojen painepuoli vuorattiin koko padon alueelta isolla suodatinkankaalla, joka painotettiin karkealle murskeella. Kauppapuutarha Kukkiva Kunnas sponsoroi Jäälin vesienhoitoa antamalla yhdistyksen käyttöön korvauksetta suuren traktorin ja maansiirtolavan päiväksi. Murskekuljetukset tehtiin puutarhan traktorilla. Kunnostustyöt tehtiin tavalliseen tapaan talkoilla.
Tutkijat tutustuivat Jäälinjärven valuma-alueeseen ja vesienhoitoon
Kuuden hengen tutkijaryhmä Oulun yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärven valuma-alueella havaittaviin rautailmiöihin. Runsasta rautasaostumaa esiintyy lukuisissa alueen metsäojissa. Niistä rautasaostuma valuu virtauksen mukana kohti Jäälinjärveä. Yhdistyksen vesienhoitorakenteilla pyritään vähentämään raudan päätymistä Jäälinjärveen. Rauta on peräisin maaperästä, mistä se kulkeutuu metsäojiin pohjavesivirtauksen mukana. Ilmiö on todettu mittasuhteiltaan massiiviseksi.
Raudan esiintymisessä on monia mielenkiintoisia piirteitä, joille ei ole tiedossa selityksiä. Miksi rauta lähtee liikkeelle? Rautasaostumaa kulkeutuu eniten keski- ja loppukesällä, siis lämpimän veden aikaan. Onko kysymys kemiasta, bakteeritoiminnasta, fyysisistä seikoista vai mistä? Kokkohaaran lietteenkeruualtaan äskeinen tyhjennys osoitti, että talvella rautaa liikkuu vähän.
Vierailulla käynyt tutkijaryhmä on laatinut EU-rahoitusta varten tutkimussuunnitelman, jolla pyritään selvittämään raudan kulkeutumiseen liittyviä mekanismeja. Jäälinjärven valuma-alueelle suunnitellaan koealueita, joiden avulla pyritään selvittämään, voiko raudan irtoamista maaperästä joillakin toimenpiteillä vähentää. Mikäli hanke saa rahoituksen, työ käynnistyy vuonna 2018.
Vierailulla sovittiin alustavasti yhteistyön tiivistämisestä myös kohta käynnistyvässä Kalimenjoki-tutkimuksessa.
Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat tutustuivat myös Kalamäen bioremediaatiotutkimukseen Jukka Pekkasen johdolla.
